Noctuidae - yökköset

Noctuinae - yökköset

Apameini - korsiyökköset III
Pabulatrix -suku
Suvun ainoa laji Euroopassa
28 - 34 mm	Pabulatrix pabulatricula, kirjojuuriyökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan etusiipien pohjaväri vaalean teräksenharmaa etusiiven tyvipuolisko joskus tummentunut, f. elota Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä
Apamea -suku
Euroopassa 30 lajia, joista 17 tavattu Suomesta
Vertailu genitaalipreparaattien avulla (klikkaamalla kuvaa, saat koko preparaatin isona)
Kaikilla Apamea -suvun lajeilla lämsän kärki (cucullus) suunnilleen samanlainen 'mestauskirves' sukaspiikkeineen. Cuculluksen alapuolella olevassa hakasesta löytyy kyllä eroja, mutta monessa tapauksessa sekin on samannäköinen. Eli pelkän lämsän kärjen perusteella on vaikeaa tehdä varmoja lajimäärityksiä. M. adusta: lämsän kärki kuin 'nuija' (esimerkki erinäköisestä lämsän kärjestä) L. thalassina: lämsän kärki erilaisten ulokkeiden 'hässäkkä' (esimerkki erinäköisestä lämsän kärjestä) A. remissa: lämsän kärki kuin 'mestauskirves'
Lajivertailu silmän avulla
Apamea -suvulla ja ilmeisesti koko Apameini -sukuryhmällä silmät kaljut   Lacanobia -suvulla silmät karvaiset ja ilmeisesti koko Hadenini ja Leucaniini -sukuryhmillä silmät karvaiset   kaljut vai karvaiset: asiasta mainitaan joidenkin lajien kohdalla - (Mikkola et.al. 1977 ja 1979)
Näkyy hyvin ainakin 20 x suurentavalla luupilla (kuvat otettu mikroskoopilla) L. thalassina: karvainen A. remissa: kalju
34 - 39 mm	Apamea remissa, kahtaisjuuriyökkönen nimimuodon (kirjavan muodon) kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä   yksiväriset muodot f. submissa ja f. obscura (alempi yksilö) voidaan sekoittaa muihin lajeihin: Apamea furva: pohjaväri musta, ei ruskea takasiivet paljon jyrkemmin mustavalkoiset Apamea anceps: sekä etu- että takasiiviltään vaaleampi, harmaampi tummilla ja rusehtavillakin yksilöillä takasiivet selvästi vaaleampia
37 - 44 mm	Apamea epomidion, maksalahoyökkönen etusiipien pohjaväri vaaleanruskeasta - suklaanruskeaan rengastäplän reunat mustia, paitsi etureuna, vertaa A. crenata munuaistäplän sisäreuna musta, vertaa A. crenata selvä tyvijuomu, mikä saa koko tyven alaosan näyttämään tummalta, vertaa A. crenata sukupuolet ovat samanvärisiä
35 - 40 mm	Apamea aquila, ei Suomessa etusiipien pohjaväri punertavanruskeasta - tummanruskeaan etusiiven suonet näkyvät mustina, lyhkäsinä juovina eripuolilla siipeä musta tyvijuomu siipikannet mustia, vaaleareunaisia lentää kesä- elokuussa lähinnä meitä Tanskassa, Etelä-Jyllannissa paikoittainen sisämaan kosteikot toukka siniheinällä (Molinia)   suomalaisista lajeista muistuttaa eniten M. secalis -lajin ruskeaa muotoa
29 - 34 mm	Mesapamea secalis, valkotähkäyökkönen ei mustaa tyvijuomua ei mustia, vaaleareunaisia siipikansia pienempi
35 - 41 mm	Apamea crenata, kirjolahoyökkönen etusiipien pohjaväri ruskeankellertävä - kellanharmaa yökköstäplissä ei mustia reunoja, vertaa A. epomidion tyvijuomu puuttuu tai on hyvin lyhyt, vertaa A. epomidion etusiipien takanurkan varjo ulottuu ulompaan poikkiviiruun, vertaa A. sublustris sukupuolet ovat samanvärisiä   alopecurus -muoto (alin yksilö) aina tunnistettavissa kellertävistä yökköstäplistä putris -muoto (keskimmäinen yksilö) kuin nimimuoto, mutta ilman valkeaa siiven takareunaa (yleensä tummempi ja harmaampi kuin nimimuoto)
39 - 43 mm	Apamea anceps, nummijuuriyökkönen etusiipien pohjaväri kellertävänharmaa joskus tummmat yksilöt voivat olla rusehtavampia etusiivet tasaisen kirjavat, mikään sarake ei korostu muita tummempana ei tyvijuomua, vertaa A. sordens takasiivet tyvestä vaaleat, myös naaraalla, vertaa A. remissa sukupuolet ovat samanvärisiä
35 - 39 mm	Apamea sordens, kahuyökkönen etusiipien pohjaväri ruskehtavanharmaa - punervanharmaa etusiivet tasaisen kirjavat, iso munuaistäplä erottuu vaaleana tyvijuomua vahva, selvästi erottuva, vertaa kaikki muut Apamea -lajit sukupuolet ovat samanvärisiä
31 - 33 mm	Apamea illyria, lehtojuuriyökkönen etusiipien pohjaväri ruskea - punervanruskea keskisarake kokonaan mustahko, vertaa A. unanimis poikkiviirut selvät, valkoiset, vertaa A. unanimis sukupuolet ovat samanvärisiä   muista suomalaisista lajeista muistuttaa eniten M. secalis -lajin kirjavaa muotoa
29 - 34 mm	Mesapamea secalis, valkotähkäyökkönen ei tyvijuomua ei valkoisia poikkiviiruja ei mustahkoa keskisaraketta aloittaa lennon kun A. illyria on lopettamassa (kesä- heinäkuun vaihteessa)
30 - 33 mm	Apamea unanimis, kosteikkojuuriyökkönen etusiipien pohjaväri kellertävänruskea munuaistäplän ulkoreuna voimakkaimmin valkoinen sisempi poikkiviiru kääntyy siiven takareunassa selvästi tyveä kohden aaltoviirussa usein nuolitäpliä etusiivet tasaisen kirjavat, keskisarakkeessa hiukan isompi tumma läikkä aloittaa lennon jo keväällä, tosin lento jatkuu pitkään sukupuolet ovat samanvärisiä
31 - 33 mm	Apamea scolopacina, hentojuuriyökkönen etusiipien pohjaväri vaalea, kellertävänruskea etusiipien ulkoreuna leveälti tumma paras tuntomerkki etusiiven takareunassa lähellä tyveä oleva musta täplä, joka on näkyvissä aivan kuluneillakin yksilöillä sukupuolet ovat samanvärisiä   HUOM: meille on varmaan lounaasta leviämässä lajin tummunut muoto (alempi yksilö), tällä hetkellä (2018) jo Tukholman korkeudella
40 - 47 mm	Apamea oblonga, kiiltojuuriyökkönen etusiipien pohjaväri harmahtava, vertaa A. monoglypha isohko laji Apamea'ksi etusiipien kirjavuus vaihtelee takasiipien tyviosa valkeahko takasiipien takanurkassa himmeä valkoinen juova, vertaa A. furva takasiivissä himmeä keskipilkku, vertaa A. furva sukupuolet ovat samanvärisiä   f. variegata: ylin yksilö f. nigrodistincta: keskimmäinen yksilö f. unicolor: alin yksilö
44 - 51 mm	Apamea monoglypha, isolahoyökkönen etusiipien pohjaväri suklaanruskea, naaraalla harmaampi kuin koiraalla etusiipien takareunassa ulomman poikkiviirun ja aaltoviirun väli valkoinen, vertaa kaikki muut Apamea -lajit meidän isoin Apamea -laji koiraat ruskeampia ja tasavärisempiä, naaraat harmaampia, tummempia ja kirjavampia
40 - 48 mm	Apamea syriaca, ei Suomessa eroja genitaaleissa verrattuna A. monoglypha'an etusiipien pohjaväri harmahtavan-, tumman- tai punertavanruskea rengastäplä kapeampi ja enemmän vaakatasossa takaruumiin vaaleat vyöt tasaisen pyöreitä, A. monoglypha'lla keskikohdalta ' ^ ' -muotoisia lentää touko- heinäkuussa lähinnä meitä Slovakiassa, Etelä-Ukrainassa kuivahkot, ajoittain tulvivat alueet toukka heinillä En tiedä, ovatko todellisia määritysperusteita, mutta kuvien avulla muutakaan en löytänyt.
45 - 48 mm	Apamea lithoxylaea, kalvaslahoyökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä
39 - 44 mm	Apamea sublustris, ruskolahoyökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan etusiipien pohjaväri vaalea, kellertävänruskea Euroopassa ei toista samannäköistä lajia etusiipien takanurkan varjo ulottuu vain aaltoviiruun, vertaa A. crenata etusiipien kuvioinnin kontrastisuus vaihtelee paljon sukupuolet ovat samanvärisiä
36 - 40 mm	Apamea furva, nokijuuriyökkönen etusiipien pohjaväri ruskeanmusta - musta, vertaa A. remissa sukupuolet ovat samanvärisiä takasiiven tyvi lähes valkoinen, ulkoreuna jyrkästi tumma, vertaa A. remissa takasiiven takanurkassa vahva valkoinen juova, vertaa A. remissa sukupuolet ovat samanvärisiä
36 - 42 mm	Apamea platinea, ei Suomessa etusiipien pohjaväri erittäin vaalea, harmahtavanruskea kuvioinnin voimakkuus vaihtelee melko paljon Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia lentää kesä- elokuussa lähinnä meitä Slovakiassa, Etelä-Puolassa vanha ilmoitus Latviasta 1930 -luvulta virhe kivikkoiset, kuivahkot alueet, stepit usein massalaji toukka nadoilla, Festuca
36 - 42 mm	Apamea ferrago, ei Suomessa etusiipien pohjaväri vaalea, kellertävänruskea munuaistäplän pohjukka tumma lentää kesä- heinäkuussa lähinnä meitä Etelä-Uralilla, Itä-Ukrainassa steppilaji ravintokasvi tuntematon   idästä löytyy myös pari hiukan samanoloista lajia
31 - 39 mm	Eogena contaminei, ei Suomessa kuuluu alaheimoon iltayökköset    (Acronictinae) etusiivet vaalean punertavanruskeat, tasaisen väriset, poikkiviirut ja munuaistäplä erottuvat hiukan tummempina takasiivet saman sävyiset kuin etusiivet, vain hiukan vaaleammat, ilman kuvioita luonnossa selvästi punertavampi kuin kuvassa (väri muuttui jo keräysmatkan aikana joko kosteuden tai homeenestoaineen vaikutuksesta) Euroopassa ei toista samannäköistä lajia lähinnä meitä Itä-Ukrainassa ja siitä koilliseen Venäjällä lentää yhtenä sukupolvena huhti- toukokuussa suolapitoiset, kosteat (steppi-) alueet toukka elää lyijykukkakasveilla (Plumbaginaceae)
28 - 33 mm	Mycteroplus puniceago, ei Suomessa kuuluu alaheimoon aurinkoyökköset    (Metoponiinae) siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia lentää heinä- syyskuussa lähinnä meitä Pohjois-Ukrainassa lämpimät, kuivat, hiekkapohjaiset niityt ja ruderaatit sekä suolakkoalueet toukka elää maltsoilla ja savikoilla (Atriplex, Chenopodium)
38 - 46 mm	Apamea lateritia, repoyökkönen etusiipien pohjaväri tiilenpunaruskea tasasenvärisissä siivissä eroittuvat heikosti munuaistäplä ja ulompi poikkiviiru hammaspisteineen, vertaa A. kuusamoensis aaltoviiru häipyvä, vertaa A. kuusamoensis sukupuolet ovat samanvärisiä
39 - 45 mm	Apamea kuusamoensis, pohjanjuuriyökkönen pääasiassa Metsä-Lapin laji tavattu harhautuneena Etelä-Hämeestäkin etusiipien pohjaväri tummanpunaruskea, +- harmaakehnäinen poikkiviirujen terävyys vaihtelee, mutta kuitenkin selvemmät kuin A. lateritia'lla poikkiviirut voivat olla myös pohjaa vaaleammat aaltoviirussa usein nuolitäpliä, vertaa A. lateritia sukupuolet ovat samanvärisiä
44 mm	Apamea exulis, tundrajuuriyökkönen tuntureiden laji tähän mennessä (2018) Suomesta tavattu vain yksi yksilö 1898 lentää heinä- elokuussa lähinnä meitä Norjan tuntureilla
38 - 43 mm	Apamea rubrirena, sysijuuriyökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä
	Euroopassa vielä yhdeksän Apamea -lajia: Apamea alpigena Espanja, Etelä-Ranska Apamea leucodon Etelä-Ural, Kaspianmeri Apamea minoica Kreikka Apamea sicula Kreikka, Bulgaria Apamea baischi Kreikka Apamea arabs Espanja, Italia Apamea maillardi (schildei ?) ? Apamea michielii Kreikka Apamea zeta Espanja, Alpit
Lateroligia -suku
Suvun ainoa laji Euroopassa
29 - 33 mm	Lateroligia ophiogramma, rantajuuriyökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä

Sivu päivitetty-- 1.1.2019 --Page updated