Arctiinae - siilikkäät

Arctiini - siilikkäät (I)

48 - 54 mm
Callimorpha dominula, kiiltosiilikäs
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraalla rihmamaiset tuntosarvet, jossa lyhyttä harvaa karvoitusta
  • naaraalla rihmamaiset tuntosarvet, jossa karvoitus vielä lyhyempää kuin koiraalla
 
49 - 60 mm

Euplagia quadripunctaria, vasamasiilikäs
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • molemmilla sukupuolilla rihmamaiset tuntosarvet, jossa lyhyttä harvaa karvoitusta
 
37 - 40 mm

Tyria jacobaeae, jaakonsiilikäs
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • sekä koiraan että naaraan tuntosarvet lyhytripsiset
 
31 - 40 mm

Coscinia cribraria, nummisiilikäs
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Suomessa ei toista aivan samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • naaraalla kuviointi yleensä vähäisempää ja epäterävämpää
  • koiraan tuntosarvet kampahampaiset, selvästi leveämmät kuin naaraalla
  • naaraan tuntosarvet rihmamaiset
 
28 - 33 mm
Myelois circumvolutus
kuuluu koisaperhosiin
   (Pyralidae, Pyralini)
  • muistuttaa suomalaisista lajeista sekä kooltaan että väritykseltään eniten nummisiilikästä
  • etusiiven kärki ja takanurkka paljon kulmikkaammat
  • takasiivessä ei keskipilkkua
  • kuviointi pistemäistä, vain harvoin pisteet venyneet juoviksi (kuvan vasen puoli)

Euroopassa viisi muuta Coscinia -suvun lajia, jotka kaikki aivan eteläisimmässä Euroopassa:
  • Coscinia benderi Etelä-Espanja ja Etelä-Portugali
  • Coscinia mariarosae Mallorca
  • Coscinia bifasciata Korsika ja Sardinia
  • Coscinia romeii Espanja
  • Coscinia libyssa Sisilia
     
  • näistä bifasciata muistuttaa eniten nummisiilikästä (pohjaväri yhtä vaalea)
 
31 - 41 mm
Spiris striata, viirusiilikäs lähialuelaji, ei Suomessa
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lähinnä meitä paikallisena Kaakkois-Virossa
  • lentää kesä- elokuussa päivällä, mutta tulee myös satunnaisesti valolle
  • lämpimät, aurinkoiset ja kuivat paahdealueet
  • toukka elää mm. marunoilla, heinillä ja kanervalla (Artemisia, Poaceae, Calluna)
 
31 - 38 mm
Utetheisa pulchella, kaunosiilikäs ei Suomessa
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • Afrikkalainen laji, jota Euroopassa vakinaisena vain aivan etelässä
  • löydetty vaeltajana Petroskoista sekä Latviasta ja Liettuasta (useita yksilöitä 1800 -luvun lopulla samassa vaelluksessa)
  • Pohjois-Euroopan viimeisin havainto 2006 Tanskasta
  • lentää touko- marraskuussa sekä päivällä että yöllä
  • lämpimät, aurinkoiset ja kuivat alueet
  • toukka elää lemmikkikasveilla (Boraginaceae)
 
31 - 36 mm

Parasemia plantaginis, täpläsiilikäs
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • koiraan takasiivet joko keltaiset tai valkoiset
  • naaraan takasiivet punertavat
  • koiraan tuntosarvet kampahampaiset, selvästi leveämmät kuin naaraalla
  • naaraan tuntosarvet lyhyesti sahahampaiset
 
34 - 40 mm

Hyphoraia aulica, ketosiilikäs
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Suomessa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet kampahampaiset, selvästi leveämmät kuin naaraalla
  • naaraan tuntosarvet sahahampaiset
Euroopassa kaksi muuta Hyphoraia -suvun lajia:
  • Hyphoraia testudinaria Ranska, Sveitsi, Itävalta ja Italia
  • Hyphoraia dejeani Espanja ja Portugali
     
  • näistä testudinaria on kuin ketosiilikäs, takasiivissä vain tyypillisesti punertavaa sävyä
 
38 - 46 mm

Pararctia lapponica, lapinsiilikäs
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet kampahampaiset, leveämmät kuin naaraalla
  • naaraan tuntosarvet lyhyesti kampahampaiset
Itäisimmässä Euroopassa kaksi muuta Pararctia -suvun lajia:
  • Pararctia subnebulosa Pohjois-Ural
  • Pararctia ornata Pohjois-Ural, Komin tasavalta
     
  • siipien kuviointi erinäköistä kuin lapinsiilikkäällä
 
60 - 68 mm

Borearctia menetriesii, idänsiilikäs
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet lyhyesti sahahampaiset, hiukan leveämmät kuin naaraalla
  • naaraan tuntosarvet rihmamaiset
 
43 - 46 mm

Acerbia alpina, pohjansiilikäs
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet sahahampaiset, hiukan leveämmät kuin naaraalla
  • naaraan tuntosarvet lyhyesti sahahampaiset
 
73 - 78 mm

Pericallia matronula, leimusiilikäs
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet lyhyesti kampahampaiset, hiukan leveämmät kuin naaraalla
  • naaraan tuntosarvet lyhyesti sahahampaiset
 
52 - 62 mm

Arctia caja, isosiilikäs
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • takasiipien pohjaväri usein kellertävämpi kuin kuvan yksilöllä
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet kampahampaiset, selvästi leveämmät kuin naaraalla
  • naaraan tuntosarvet lyhyesti sahahampaiset
 
50 - 55 mm
Arctia villica, kirjosiilikäs lähialuelaji, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lähinnä meitä esiintynyt Karjalan kannaksella ja Virossa
  • 1972 jälkeen tavattu vain Lugan alueella Inkerinmaalla
  • lentää kesä- heinäkuussa, koiras yöllä ja naaras iltapäivällä
  • pensoittuneet niityt, lehti- ja sekametsät yms.
  • toukka polyfagi, elää erilaisilla varvuilla ja ruohovartisilla kasveilla
 
43 - 56 mm
Arctia festiva, arosiilikäs ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • tavattu Virosta neljä kertaa, viimeisin havainto 1937
  • voimakkaasti taantunut laji ja todennäköisesti hävinnyt Pohjois-Euroopasta
  • lentää touko- kesäkuussa, koiras yöllä ja naaras iltapäivällä
  • lämpimät, aurinkoiset hiekkapohjaiset paahdealueet
  • toukka elää mm. kärsämöillä ja marunoilla (Achillea, Artemisia)
 
52 - 60 mm
Arctia flavia, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lähinnä meitä Marin tasavallassa
  • muutoin laji tunnetaan vain vuoristoista, mm. Etelä-Ural, Alpit ja Rila
  • lentää kesä- syyskuussa
  • rehevät, tuorepohjaiset niityt ja metsien reunat
  • toukka elää mm. ukonhatulla, nokkosilla (Aconitum, Urtica)
 
28 - 35 mm

Grammia quenseli, tunturisiilikäs
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet lyhyesti kampahampaiset, leveämmät kuin naaraalla
  • naaraan tuntosarvet lyhyesti sahahampaiset
 
33 - 39 mm

Holoarctia puengeleri, rakkasiilikäs
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Suomessa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet lyhyesti kampahampaiset, leveämmät kuin naaraalla
  • naaraan tuntosarvet lyhyesti sahahampaiset

Alpeilla esiintyy samannäköinen laji, Holoarctia cervini, jonka kuviointi kellertävää, suunnilleen saman väristä kuin tunturisiilikkäällä.
DNA:ssa näillä kahdella lajilla (puengeleri ja cervini) ei ole eroja.
 
28 - 32 mm
Ocnogyna parasita, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Suomessa ei samannäköisiä lajeja
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraat lentokyvyttömiä, lyhytsiipisiä
  • lähinnä meitä Puolassa, Pohjois-Ukrainassa
  • lentää maalis- toukokuussa (kevätlaji), koiras yöaktiivinen
  • hiekkaiset ruohikkoalueet, paahdealueet
  • toukka polyfagi, elää mm. kärsämöillä (Achillea)
Euroopassa kuusi muuta Ocnogyna -suvun lajia:
  • Ocnogyna zoraida Espanja ja Portugali
  • Ocnogyna nogelli Kreikka
  • Ocnogyna breveti Espanja
  • Ocnogyna corsicum Korsika ja Sardinia
  • Ocnogyna boeticum Espanja ja Italia
  • Ocnogyna clathrata Rhodos
     
  • suvun lajit poikkeavat kuvioinniltaan melko paljon toisistaan
 
28 - 33 mm
Chelis maculosa, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee suvusta helposti tunnistettavan
  • lajin sisällä siipien kirjailu vaihtelee voimakkaasti ja alueittain
  • Suomessa ei samannäköisiä lajeja
  • sukupuolet ovat suunnilleen samanvärisiä, naaraat vain takasiiviltään hiukan punertavampia
  • lähinnä meitä Puolassa, Pohjois-Ukrainassa
  • lentää touko- elokuussa
  • kuumat, avoimet ja kuivat alueet
  • toukka polyfagi, elää mm. kärsämöillä (Achillea)
Euroopassa neljä muuta Chelis -suvun lajia:
  • Chelis arragonensis Espanja
  • Chelis simplonica Espanja, Ranska ja Sveitsi
  • Chelis caecilia Kreikka, Bulgaria, Etelä-Ural
  • Chelis dahurica Etelä-Ural
     
  • suvun lajit hyvin toistensa näköisiä

Sivu päivitetty-- 14.11.2013 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Jari Kaitila:Vieraslajien levinneisyys ja elintavat,
Perhosten lainaus kuvattavaksi: T. jacobaeae, S. striata, U. pulchella, A. villica, A. festiva, O. parasita, C. maculosa
Karl-Erik Lundsten:Perhosten lainaus kuvattavaksi: E. quadripunctaria, P. matronula, A. flavia, H. puengeleri
Pekka Malinen:B. menetriesii, kuvauksen järjestäminen luonnontieteellisellä keskusmuseolla
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, määritystekstit