Arctiinae - siilikkäät
Lithosiini - jäkäläsiilikkäät (I)
17 - 19 mm	Thumatha senex, pyörösiipi siipien kirjailu (mm. suuret, pyöreähköt keskipilkut) ja hiukan läpikuultava väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan siivet leveämmät ja pyöreämmät kuin naaraalla koiraan tuntosarvet ripsiset, ripset hiukan pitemmät kuin naaraalla naaraan tuntosarvet lyhytripsiset
19 - 21 mm	Nudaria mundana, kalvosiipi siipien kirjailu ja läpikuultava väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Suomessa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet ripsiset naaraan tuntosarvet rihmamaiset
	Euroopassa neljä Paidia -suvun lajia, jotka kalvosiiven ja pyörösiiven näköisiä: Paidia rica Espanja, Ranska, Etelä-Saksa, Slovakia, Pohjois-Italia Paidia griseola Sisilia Paidia cinerascens Kreikka Paidia minoica Kreikka   selvästi isompikokoisia etusiipi muistuttaa pyörösiipeä, keskipilkku vain pieni ja terävä takasiipi kuten kalvosiivellä ilman keskipilkkua
25 - 30 mm	Miltochrista miniata, ruususiipi Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan etusiiven etureuna 'kulmikkaampi' kuin naaraalla koiraan takaruumiin reunoilla enemmän mustaa kuin naaraalla koiraan tuntosarvet ripsiset, ripset hiukan pitemmät kuin naaraalla naaraan tuntosarvet lyhytripsiset
25 - 31 mm	Setina irrorella, pistesiipi siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Suomessa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä naaraat pienempiä kuin koiraat koiraan tuntosarvet ripsiset, ripset hiukan pitemmät kuin naaraalla naaraan tuntosarvet lyhytripsiset   pistesiivellä ilmeisesti aina: - kaulus ja keskiruumiin siipikannet keltaisia - musta keskiruumis, jossa keltainen täplä takareunassa
18 - 23 mm	Setina roscida, lähialuelaji, ei Suomessa kuvan yksilöt ruotsalaisia Ruotsissa laji on pienempi ja tummempi kuin Itämeren kaakkoisrannikolla elävä kanta, joka muistuttaa kooltaan ja kuvioinniltaan meidän pistesiipeä vaaleimmissakin yksilöissä etusiiven pisteet hiukan isompia kuin pistesiivellä ja takasiivessä enemmän pilkkuja pitkin ulkoreunaa sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraat pienempiä lähinnä meitä Ruotsissa, Itämeren suurilla saarilla ja Liettuassa lentää touko- kesäkuussa, vain auringonpaisteessa lentää paljon aikaisemmin kuin Setina irrorella lämpimät, paljaat, kivikkoiset, kalkkipitoiset nummet ruotsalaisten mukaan laji ei harhaudu 'väärälle' biotoopille ja sen elintavat eivät tue vaellusmahdollisuutta toukka elää maa- ja kivijäkälillä   ruotsalaisilla koiras -yksilöillä keskiruumis musta ruotsalaisilla naaras -yksilöillä keskiruumis kuten lajilla S. irrorella
	Euroopan muut Setina -suvun lajit: Setina flavicans Pohjois-Espanja, Etelä-Ranska Setina alpestris Pohjois-Italia, Sveitsi, Itävalta Setina aurita Kaakkois-Ranska, Pohjois-Italia, Sveitsi, Itävalta, Etelä-Saksa Setina cantabrica Pohjois-Espanja   vuoristolajeja
26 - 33 mm	Cybosia mesomella, koisasiipi Euroopassa ei toista samannäköistä lajia jos etusiivestä puuttuvat mustat pisteet, niin muistuttaa hiukan Aphelia paleana ja Aphelia unitana -kääriäisiä - kääriäisten etusiivet kellertäviä (huomioi koisasiiven keltainen muoto) - kääriäisiltä puuttuvat takasiiven vaalea kiilajuova ja vaalea keskipilkku (keskipilkku puuttuu joskus koisasiiveltäkin) sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet lyhytripsiset, melkein samanlaiset kuin naaraalla naaraan tuntosarvet rihmamaiset
20 - 24 mm	Aphelia paleana kuuluu kääriäisiin    (Tortricidae, Tortricinae) siipien muoto verrattuna koisasiipeen C. mesomella - etusiipien tyviosa selvästi leveämpi (etureuna paljon kuperampi) - takasiivet selvästi kapeammat - takasiipien takareuna tasaisesti pyöristynyt (takanurkka vaikeasti hahmotettavissa)
25 - 32 mm	Pelosia muscerda, tuhkapistesiipi Euroopassa ei toista samannäköistä lajia etusiiven pistevyö 'katkeaa' keskeltä, vertaa sisarlajia P. obtusa sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan ja naaraan tuntosarvet samanlaiset, lyhytripsiset
20 - 27 mm	Pelosia obtusa, kaaripistesiipi etusiiven pistevyö tekee yhtenäisen kaaren, vertaa sisarlajia P. muscerda etusiipien pohjaväri vaihtelee tummanruskeasta (suonet erottuvat heikosti) kuvan vaaleanruskeeseen (suonet selvästi näkyvissä) (kuvan yksilö Etelä-Uralilta) sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet ripsiset, ripset pitemmät kuin naaraalla naaraan tuntosarvet lyhytripsiset   Espanjan rannikkoalueella Pelosia plumosa - kuin pieni P. obtusa, mutta etusiivessä vain yksi voimakas täplä   lisäksi Espanjassa ja Italiassa kaksi Apaidia -suvun lajia - samankokoisia kuin P. obtusa - pistevyö erilailla kuin Pelosia suvulla
28 - 33 mm	Atolmis rubricollis, nokisiipi Euroopassa ei toista samannäköistä lajia samanlainen väriyhdistelmä, tummat siivet ja tumma ruumis, jossa keltainen peräpää, tavataan Suomessa myös yhdellä täpläkoilla, E. pyrausta - täpläkoilta puuttuu punaisenruskea kaulus - täpläkoi on kooltaan paljon pienempi sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet lyhytripsiset, melkein samanlaiset kuin naaraalla naaraan tuntosarvet lyhytripsiset
n. 20 mm	Ethmia pyrausta kuuluu täpläkoihin    (Elachistidae, Ethmiinae)
39 - 48 mm	Lithosia quadra, isokeltasiipi Euroopassa ei toista samannäköistä lajia koiraan etusiivet tummat, kellertävää vain tyvessä naaraan etusiivet kokonaan keltaiset tummine täplineen koiraan ja naaraan tuntosarvet samanlaiset, erittäin lyhytripsiset

Sivu päivitetty-- 25.4.2013 --Page updated