Noctuidae - yökköset

Bryophilinae - jäkäläyökköset

Euroopan yökköskirjaa noudattaen:
suku Euroopassa    Suomessa      Cryphia 11 lajia    1 laji Bryophila 19 lajia    3 lajia Nyctobrya 3 lajia    - Victrix 3 lajia    1 laji
22 - 23 mm	Cryphia algae, pikkujäkäläyökkönen tyvi- ja ulkosarake vihertäviä, harvoin ruskehtavia yökköstäplät erottuvat huonosti, vertaa N. muralis, B. domestica ja V. umovii keskisarake leveimmältä kohdaltaan ainakin 2 x leveämpi kuin takaosastaan, vertaa B. ereptricula ulompi poikkiviiru tulee hiukan mutkitellen ja viistosti takareunaan, vertaa V. umovii sisempi poikkiviiru melko pystysuorassa, vertaa C. fraudatricula ja B. raptricula takasiivet ripsineen tummat, vertaa B. ereptricula ja B. raptricula Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja sukupuolet ovat samanvärisiä ylempi yksilö (suomalainen) kuvattu 'alkuaikojen digipokkarilla' ja väritys on oletettavasti liian punertavaa
26 - 29 mm	Cryphia fraudatricula, lähialuelaji, ei Suomessa etusiivet punertavan ruskehtavat ilman vihertävää väriä rengas- ja munuaistäplän väli normaalisti pohjaväriä vaaleampi, vertaa B. ereptricula ja B. raptricula keskisarake kapenee hyvin voimakkaasti ennen takareunaa sisempi poikkiviiru alkuosastaan viisto, vertaa C. algae, B. ereptricula ja V. umovii takasiivet tasaisen tummat, vertaa B. ereptricula, B. raptricula ja V. umovii lentää kesä- elokuussa lähinnä meitä tavattu hyvin harvinaisena Liettuasta aurinkoiset, kivikkoiset lehti- ja sekametsät toukka elää kivi- ja runkojäkälillä
	Loput yhdeksän Cryphia -lajia: elinalue aivan eteläisin Eurooppa tai Kaspianmeren seutu
25 - 29 mm	Bryophila ereptricula, ruskojäkäläyökkönen isompi ja pitkäsiipisempi kuin C. algae etusiiven tyvi valkeahko, keski- ja ulkosarake selvästi tummempi, vertaa muut Suomessa tavattavat jäkäläyökkäset keskisarake leveimmältä kohdaltaan selvästi vajaat 2 x leveämpi kuin takaosastaan, vertaa C. algae, B. raptricula ja V. umovii sisempi poikkiviiru melko pystysuorassa, vertaa B. raptricula takasiivet ripsineen vaaleat ilman selvää kaarijuovaa, vertaa C. algae ja V. umovii sukupuolet ovat samanvärisiä
27 - 30 mm	Bryophila raptricula, viirujäkäläyökkönen etusiiven takanurkassa musta juova, joka voi jatkua läpi siiven tyveen saakka vertaa B. ereptricula sisempi poikkiviiru alkuosastaan viisto, vertaa C. algae, B. ereptricula ja V. umovii tyvisarake ei erotu muuta siipeä vaaleampana, vertaa B. ereptricula takasiivet ripsineen vaaleat ilman selvää kaarijuovaa, vertaa C. algae ja V. umovii sukupuolet ovat samanvärisiä
27 - 27 mm	Bryophila felina, ei Suomessa hiljattain erotettu B. raptricula'sta (2010) (ns. eteläinen B. raptricula) huomattavasti vaihtelevampi kuin B. raptricula jotkut yksilöt hyvin B. raptricula'n kaltaisia, mutta usein merkittävästi kirjavampia varma tunnistus sisarlajista (B. raptricula) onnistuu vain genitaalien perusteella levinneisyys puutteellisesti tunnettu, mutta laajalle levinnyt Keski- ja Kaakkois-Euroopassa, pohjoisinna varmistettu Unkarista lämpimät rinteet ja muut kuivat ympäristöt lentää heinä- elokuussa
24 - 28 mm	Nycteola degenerana, pajulaahusvenhokas Nycteola revayana, tammilaahusvenhokas kuuluvat venhokkaisiin    (Nolidae) jäkäläyökköset muistuttavat hiukan venhokkaita, joiden väritys vaihtelee suuresti kontrastisen kirjavasta melkein yksivärisen tummaan:   venhokkailla: etusiiven muoto erilainen, levenee jo heti tyvessä ulompi poikkiviiru mutkittelee erilailla huulirihmat selvästi pidemmät kaksi ylintä yksilöä Nycteola degenerana alin yksilö Nycteola revayana
28 - 29 mm	Bryophila orthogramma, ei Suomessa siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan sisempi poikkiviiru melko pystysuorassa, vertaa B. felina lentää kesä- elokuussa lähinnä meitä Etelä-Puolassa, Keski-Ukrainassa (Koillis-Puolasta 1 havainto) avoimet männiköt toukka elää ilmeisesti havupuiden runkojäkälillä
25 - 28 mm	Bryophila ravula, ei Suomessa etusiipien kirjavuus vaihtelee, kuvassa melko tumma, yksivärinen yksilö mustat poikkiviirut erottavat lajin muista Pohjois-Euroopan jäkäläyökkösistä lentää kesä- elokuussa lähinnä meitä Keski-Saksassa kallioseinämät, kivimuurit yms. toukka elää kivijäkälillä
24 - 28 mm	Bryophila domestica, kyläjäkäläyökkönen siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan varjostusten voimakkuus vaihtelee jonkinverran Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja sukupuolet ovat samanvärisiä
	Loput 13 Bryophila -lajia: elinalue on aivan eteläisin Eurooppa
26 - 30 mm	Nyctobrya muralis, lähialuelaji, ei Suomessa etusiipien pohjaväri voi olla paljon vihreämpi kuin mallilla, jolloin perhonen muistuttaa väreiltään harjuyökköstä, M. alpium, joka on kylläkin hiukan suurempi ja jonka takasiivet taas ovat paljon tummemmat läntinen laji Balkanilla ja Itä-Ukrainassa lajin korvaa samannäköinen N. amasina, joka todennäköisemmin voisi eksyä Suomeenkin lentää kesä- syyskuussa lähinnä meitä Pohjois-Saksassa, tavattu Ruotsista vaeltajana kallioseinämät, kivimuurit yms. toukka elää kivijäkälillä
	Kaksi muuta Nyctobrya -lajia: elinalue on aivan eteläisin Eurooppa
28 - 30 mm	Victrix umovii, viherjäkäläyökkönen yökköstäplät erottuvat selvästi mustarajaisina, vertaa muut jäkäläyökköset ulompi poikkiviiru tekee tasaisen, isohkon kaaren sisäänpäin ennen siiven takareunaa, vertaa muut jäkäläyökköset takasiivessä iso, selvä keskitäplä, vertaa muut jäkäläyökköset ripset selvästi täplikkäät, vertaa muut jäkäläyökköset Euroopassa ei toista samannäköistä vihertävää lajia sukupuolet ovat samanvärisiä
	Kaksi muuta Victrix -lajia: elinalue on Espanja ja Etelä-Ural

Sivu päivitetty-- 26.11.2015 --Page updated