Euroopan yökköskirjaa noudattaen: |
| suku | Euroopassa | | Suomessa | |
| Cryphia | 11 lajia | | | 1 laji |
| Bryophila | 19 lajia | | | 3 lajia | |
| Nyctobrya | 3 lajia | | | - | |
| Victrix | 3 lajia | | | 1 laji | |
|
| |
| |
22 - 23 mm
 |
|
Cryphia algae, pikkujäkäläyökkönen
- tyvi- ja ulkosarake vihertäviä, harvoin ruskehtavia
- yökköstäplät erottuvat huonosti, vertaa N. muralis, B. domestica ja V. umovii
- keskisarake leveimmältä kohdaltaan ainakin 2 x leveämpi kuin takaosastaan, vertaa B. ereptricula
- ulompi poikkiviiru tulee hiukan mutkitellen ja viistosti takareunaan, vertaa V. umovii
- sisempi poikkiviiru melko pystysuorassa, vertaa C. fraudatricula ja B. raptricula
- takasiivet ripsineen tummat, vertaa B. ereptricula ja B. raptricula
- Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- ylempi yksilö (suomalainen) kuvattu 'alkuaikojen digipokkarilla'
ja väritys on oletettavasti liian punertavaa
|
| |
26 - 29 mm
 |
|
Cryphia fraudatricula, lähialuelaji, ei Suomessa
- etusiivet punertavan ruskehtavat ilman vihertävää väriä
- rengas- ja munuaistäplän väli normaalisti pohjaväriä vaaleampi, vertaa B. ereptricula ja B. raptricula
- keskisarake kapenee hyvin voimakkaasti ennen takareunaa
- sisempi poikkiviiru alkuosastaan viisto, vertaa C. algae, B. ereptricula ja V. umovii
- takasiivet tasaisen tummat, vertaa B. ereptricula, B. raptricula ja V. umovii
- lentää kesä- elokuussa
- lähinnä meitä tavattu hyvin harvinaisena Liettuasta
- aurinkoiset, kivikkoiset lehti- ja sekametsät
- toukka elää kivi- ja runkojäkälillä
|
| |
|
|
Loput yhdeksän Cryphia -lajia: elinalue aivan eteläisin Eurooppa tai Kaspianmeren seutu
|
| |
| |
25 - 29 mm
 |
|
Bryophila ereptricula, ruskojäkäläyökkönen
- isompi ja pitkäsiipisempi kuin C. algae
- etusiiven tyvi valkeahko, keski- ja ulkosarake selvästi tummempi, vertaa muut Suomessa tavattavat jäkäläyökkäset
- keskisarake leveimmältä kohdaltaan selvästi vajaat 2 x leveämpi kuin takaosastaan, vertaa C. algae, B. raptricula ja V. umovii
- sisempi poikkiviiru melko pystysuorassa, vertaa B. raptricula
- takasiivet ripsineen vaaleat ilman selvää kaarijuovaa, vertaa C. algae ja V. umovii
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
27 - 30 mm
 |
|
Bryophila raptricula, viirujäkäläyökkönen
- etusiiven takanurkassa musta juova, joka voi jatkua läpi siiven tyveen saakka vertaa B. ereptricula
- sisempi poikkiviiru alkuosastaan viisto, vertaa C. algae, B. ereptricula ja V. umovii
- tyvisarake ei erotu muuta siipeä vaaleampana, vertaa B. ereptricula
- takasiivet ripsineen vaaleat ilman selvää kaarijuovaa, vertaa C. algae ja V. umovii
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
27 - 27 mm
 |
|
Bryophila felina, ei Suomessa
- hiljattain erotettu B. raptricula'sta (2010)
(ns. eteläinen B. raptricula)
- huomattavasti vaihtelevampi kuin B. raptricula
- jotkut yksilöt hyvin B. raptricula'n kaltaisia, mutta usein merkittävästi kirjavampia
- varma tunnistus sisarlajista (B. raptricula) onnistuu vain genitaalien perusteella
- levinneisyys puutteellisesti tunnettu, mutta laajalle levinnyt Keski- ja Kaakkois-Euroopassa, pohjoisinna varmistettu Unkarista
- lämpimät rinteet ja muut kuivat ympäristöt
- lentää heinä- elokuussa
|
| |
24 - 28 mm
 |
|
Nycteola degenerana, pajulaahusvenhokas Nycteola revayana, tammilaahusvenhokas kuuluvat venhokkaisiin (Nolidae)
- jäkäläyökköset muistuttavat hiukan venhokkaita, joiden väritys vaihtelee suuresti kontrastisen kirjavasta melkein yksivärisen tummaan:
- venhokkailla:
- etusiiven muoto erilainen, levenee jo heti tyvessä
- ulompi poikkiviiru mutkittelee erilailla
- huulirihmat selvästi pidemmät
- kaksi ylintä yksilöä Nycteola degenerana
- alin yksilö Nycteola revayana
|
| |
28 - 29 mm
 |
|
Bryophila orthogramma, ei Suomessa
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- sisempi poikkiviiru melko pystysuorassa, vertaa B. felina
- lentää kesä- elokuussa
- lähinnä meitä Etelä-Puolassa, Keski-Ukrainassa
(Koillis-Puolasta 1 havainto)
- avoimet männiköt
- toukka elää ilmeisesti havupuiden runkojäkälillä
|
| |
25 - 28 mm
 |
|
Bryophila ravula, ei Suomessa
- etusiipien kirjavuus vaihtelee, kuvassa melko tumma, yksivärinen yksilö
- mustat poikkiviirut erottavat lajin muista Pohjois-Euroopan jäkäläyökkösistä
- lentää kesä- elokuussa
- lähinnä meitä Keski-Saksassa
- kallioseinämät, kivimuurit yms.
- toukka elää kivijäkälillä
|
| |
24 - 28 mm
 |
|
Bryophila domestica, kyläjäkäläyökkönen
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- varjostusten voimakkuus vaihtelee jonkinverran
- Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
|
|
Loput 13 Bryophila -lajia: elinalue on aivan eteläisin Eurooppa
|
| |
| |
26 - 30 mm
 |
|
Nyctobrya muralis, lähialuelaji, ei Suomessa
- etusiipien pohjaväri voi olla paljon vihreämpi kuin mallilla, jolloin perhonen muistuttaa väreiltään harjuyökköstä, M. alpium, joka on kylläkin hiukan suurempi ja jonka takasiivet taas ovat paljon tummemmat
- läntinen laji
- Balkanilla ja Itä-Ukrainassa lajin korvaa samannäköinen N. amasina, joka todennäköisemmin voisi eksyä Suomeenkin
- lentää kesä- syyskuussa
- lähinnä meitä Pohjois-Saksassa, tavattu Ruotsista vaeltajana
- kallioseinämät, kivimuurit yms.
- toukka elää kivijäkälillä
|
| |
|
|
Kaksi muuta Nyctobrya -lajia: elinalue on aivan eteläisin Eurooppa
|
| |
| |
28 - 30 mm
 |
|
Victrix umovii, viherjäkäläyökkönen
- yökköstäplät erottuvat selvästi mustarajaisina, vertaa muut jäkäläyökköset
- ulompi poikkiviiru tekee tasaisen, isohkon kaaren sisäänpäin ennen siiven takareunaa, vertaa muut jäkäläyökköset
- takasiivessä iso, selvä keskitäplä, vertaa muut jäkäläyökköset
- ripset selvästi täplikkäät, vertaa muut jäkäläyökköset
- Euroopassa ei toista samannäköistä vihertävää lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
|
|
Kaksi muuta Victrix -lajia: elinalue on Espanja ja Etelä-Ural
|
| |