Noctuidae - yökköset

Bryophilinae - jäkäläyökköset

Euroopan yökköskirjaa noudattaen:
sukuEuroopassa    Suomessa    
Cryphia11 lajia  1 laji
Bryophila19 lajia  3 lajia
Nyctobrya3 lajia  -
Victrix3 lajia  1 laji
 
 
22 - 23 mm
Cryphia algae, pikkujäkäläyökkönen
  • tyvi- ja ulkosarake vihertäviä, harvoin ruskehtavia
  • yökköstäplät erottuvat huonosti, vertaa N. muralis, B. domestica ja V. umovii
  • keskisarake leveimmältä kohdaltaan ainakin 2 x leveämpi kuin takaosastaan, vertaa B. ereptricula
  • ulompi poikkiviiru tulee hiukan mutkitellen ja viistosti takareunaan, vertaa V. umovii
  • sisempi poikkiviiru melko pystysuorassa, vertaa C. fraudatricula ja B. raptricula
  • takasiivet ripsineen tummat, vertaa B. ereptricula ja B. raptricula
  • Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • ylempi yksilö (suomalainen) kuvattu 'alkuaikojen digipokkarilla'
    ja väritys on oletettavasti liian punertavaa
 
26 - 29 mm
Cryphia fraudatricula, lähialuelaji, ei Suomessa
  • etusiivet punertavan ruskehtavat ilman vihertävää väriä
  • rengas- ja munuaistäplän väli normaalisti pohjaväriä vaaleampi, vertaa B. ereptricula ja B. raptricula
  • keskisarake kapenee hyvin voimakkaasti ennen takareunaa
  • sisempi poikkiviiru alkuosastaan viisto, vertaa C. algae, B. ereptricula ja V. umovii
  • takasiivet tasaisen tummat, vertaa B. ereptricula, B. raptricula ja V. umovii
  • lentää kesä- elokuussa
  • lähinnä meitä tavattu hyvin harvinaisena Liettuasta
  • aurinkoiset, kivikkoiset lehti- ja sekametsät
  • toukka elää kivi- ja runkojäkälillä
 
Loput yhdeksän Cryphia -lajia: elinalue aivan eteläisin Eurooppa tai Kaspianmeren seutu
 
 
25 - 29 mm
Bryophila ereptricula, ruskojäkäläyökkönen
  • isompi ja pitkäsiipisempi kuin C. algae
  • etusiiven tyvi valkeahko, keski- ja ulkosarake selvästi tummempi, vertaa muut Suomessa tavattavat jäkäläyökkäset
  • keskisarake leveimmältä kohdaltaan selvästi vajaat 2 x leveämpi kuin takaosastaan, vertaa C. algae, B. raptricula ja V. umovii
  • sisempi poikkiviiru melko pystysuorassa, vertaa B. raptricula
  • takasiivet ripsineen vaaleat ilman selvää kaarijuovaa, vertaa C. algae ja V. umovii
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
27 - 30 mm
Bryophila raptricula, viirujäkäläyökkönen
  • etusiiven takanurkassa musta juova, joka voi jatkua läpi siiven tyveen saakka vertaa B. ereptricula
  • sisempi poikkiviiru alkuosastaan viisto, vertaa C. algae, B. ereptricula ja V. umovii
  • tyvisarake ei erotu muuta siipeä vaaleampana, vertaa B. ereptricula
  • takasiivet ripsineen vaaleat ilman selvää kaarijuovaa, vertaa C. algae ja V. umovii
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
27 - 27 mm
Bryophila felina, ei Suomessa
  • hiljattain erotettu B. raptricula'sta (2010)
    (ns. eteläinen B. raptricula)
  • huomattavasti vaihtelevampi kuin B. raptricula
  • jotkut yksilöt hyvin B. raptricula'n kaltaisia, mutta usein merkittävästi kirjavampia
  • varma tunnistus sisarlajista (B. raptricula) onnistuu vain genitaalien perusteella
  • levinneisyys puutteellisesti tunnettu, mutta laajalle levinnyt Keski- ja Kaakkois-Euroopassa, pohjoisinna varmistettu Unkarista
  • lämpimät rinteet ja muut kuivat ympäristöt
  • lentää heinä- elokuussa
 
24 - 28 mm
Nycteola degenerana, pajulaahusvenhokas
Nycteola revayana, tammilaahusvenhokas
kuuluvat venhokkaisiin
   (Nolidae)
  • jäkäläyökköset muistuttavat hiukan venhokkaita, joiden väritys vaihtelee suuresti kontrastisen kirjavasta melkein yksivärisen tummaan:
     
  • venhokkailla:
    • etusiiven muoto erilainen, levenee jo heti tyvessä
    • ulompi poikkiviiru mutkittelee erilailla
    • huulirihmat selvästi pidemmät
  • kaksi ylintä yksilöä Nycteola degenerana
  • alin yksilö Nycteola revayana
 
28 - 29 mm
Bryophila orthogramma, ei Suomessa
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • sisempi poikkiviiru melko pystysuorassa, vertaa B. felina
  • lentää kesä- elokuussa
  • lähinnä meitä Etelä-Puolassa, Keski-Ukrainassa
    (Koillis-Puolasta 1 havainto)
  • avoimet männiköt
  • toukka elää ilmeisesti havupuiden runkojäkälillä
 
25 - 28 mm
Bryophila ravula, ei Suomessa
  • etusiipien kirjavuus vaihtelee, kuvassa melko tumma, yksivärinen yksilö
  • mustat poikkiviirut erottavat lajin muista Pohjois-Euroopan jäkäläyökkösistä
  • lentää kesä- elokuussa
  • lähinnä meitä Keski-Saksassa
  • kallioseinämät, kivimuurit yms.
  • toukka elää kivijäkälillä
 
24 - 28 mm
Bryophila domestica, kyläjäkäläyökkönen
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • varjostusten voimakkuus vaihtelee jonkinverran
  • Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
Loput 13 Bryophila -lajia: elinalue on aivan eteläisin Eurooppa
 
 
26 - 30 mm
Nyctobrya muralis, lähialuelaji, ei Suomessa
  • etusiipien pohjaväri voi olla paljon vihreämpi kuin mallilla, jolloin perhonen muistuttaa väreiltään harjuyökköstä, M. alpium, joka on kylläkin hiukan suurempi ja jonka takasiivet taas ovat paljon tummemmat
  • läntinen laji
  • Balkanilla ja Itä-Ukrainassa lajin korvaa samannäköinen N. amasina, joka todennäköisemmin voisi eksyä Suomeenkin
  • lentää kesä- syyskuussa
  • lähinnä meitä Pohjois-Saksassa, tavattu Ruotsista vaeltajana
  • kallioseinämät, kivimuurit yms.
  • toukka elää kivijäkälillä
 
Kaksi muuta Nyctobrya -lajia: elinalue on aivan eteläisin Eurooppa
 
 
28 - 30 mm
Victrix umovii, viherjäkäläyökkönen
  • yökköstäplät erottuvat selvästi mustarajaisina, vertaa muut jäkäläyökköset
  • ulompi poikkiviiru tekee tasaisen, isohkon kaaren sisäänpäin ennen siiven takareunaa, vertaa muut jäkäläyökköset
  • takasiivessä iso, selvä keskitäplä, vertaa muut jäkäläyökköset
  • ripset selvästi täplikkäät, vertaa muut jäkäläyökköset
  • Euroopassa ei toista samannäköistä vihertävää lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
Kaksi muuta Victrix -lajia: elinalue on Espanja ja Etelä-Ural
 

Sivu päivitetty-- 26.11.2015 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Jari Kaitila:Vieraslajien levinneisyys ja elintavat,
perhosten lainaus kuvattavaksi: alempi C. algae, B. ereptricula, B. felina (3), B. domestica, N. muralis, V. umovii
Jyrki Lehto:Perhosen lainaus kuvattavaksi: B. orthogramma
Karl-Erik Lundsten:Perhosten lainaus kuvattavaksi: C. fraudatricula, B. ravula
Pekka Malinen:Kuvauksen järjestäminen luonnontieteellisellä keskusmuseolla
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, määritystekstit