Noctuidae - yökköset

Cuculliinae - kaapuyökköset


Euroopan yökköskirjaa noudattaen:
Euroopassa 3 sukua, joissa yhteensä 60 lajia
Suomessa tavattu vain 15 lajia kahdesta eri suvusta


 
30 - 36 mm
Cucullia argentina, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia lukuunottamatta espanjalaista C. bubaceki'a
  • lentää huhti- kesäkuussa, etelässä toinen sukupolvi heinä- elokuussa
  • lähinnä meitä tavattu Slovakiasta ja Unkarista
    (vanhoja havaintoja, todennäköisesti nyt hävinnyt)
  • Itä-Ukrainassa ja Etelä-Venäjällä melko yleinen
  • hietikkoiset stepit, aavikot
  • toukka elää marunoilla (Artemisia)
 
33 - 39 mm
Cucullia splendida, ei Suomessa
  • siipien 'kirjailu' ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • lentää heinä- elokuussa
  • lähinnä meitä tavattu Moskovan kaakkoispuolelta
  • marunoita kasvavat stepit
  • toukka elää marunoilla (Artemisia)
 
35 - 38 mm
Cucullia fraudatrix, kirjokaapuyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
36 - 40 mm
Cucullia argentea, loistokaapuyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
39 - 45 mm
Cucullia santonici, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • vain Etelä-Uralilla samannäköinen, mutta pienempi C. naruenensis
  • lentää huhti- kesäkuussa, toinen sukupolvi heinä- elokuussa
  • lähinnä meitä Itä-Ukraina
  • esiintymisalueellaan melko yleinen laji
  • kuivat ja lämpimät hiekkakentät, stepit
  • toukka elää marunoilla (Artemisia)
 
28 - 36 mm
Cucullia scopariae, ei Suomessa
  • pienikokoinen Cucullia
  • takaruumiin etuosa kellertävä, vertaa muut lajit
    (kuvassa takaruumis ei ole kulunut tai rasvoittunut)
  • sisempi poikkiviiru kaksinkertainen
  • etusiiven keskisarakkeessa selvä valkoinen neliskanttinen täplä
    (näkyy paremmin tuoreella yksilöllä)
  • valkoreunainen rengastäplä
    (näkyy paremmin tuoreella yksilöllä)
  • myöhäinen, lentää elo- syyskuussa
    (myöhäisempi kuin muut Cuculliat)
  • lähinnä meitä tavattu Slovakiasta
  • hiekkakentät
  • toukka elää marunoilla (Artemisia)
 
39 - 42 mm
Cucullia absinthii, malikaapuyökkönen
  • harmaampi kuin sisarlaji C artemisiae
  • sisemmän poikkiviirun kohdalla tumma leveähkö vyö, jonka keskellä vaalea viiru, vertaa C artemisiae
  • etusiivessä pareittain mustia pisteitä, jotka näkyvät hyvin melko kuluneeltakin yksilöltä, varsinkin rengastäplässä, vertaa C artemisiae
  • ripsien tyvipilkut mustat ja kontrastiset, vertaa C artemisiae
  • takasiiven takareuna tasaisen tumma ilman selvää vaaleaa laikkua, vertaa C artemisiae
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
39 - 42 mm
Cucullia artemisiae, marunakaapuyökkönen
  • perusväri ruskeampi kuin sisarlajilla C absinthii
  • sisempi poikkiviiru ohut, tumma ja erittäin mutkainen, vertaa C absinthii
  • rengastäplässä pari heikkoa ruskeaa täplää, vertaa C absinthii
  • ripsien tyvipilkut ruskeat ja vähemmän kontrastiset, vertaa C absinthii
  • takasiiven takareunassa vaalea laikku, mikä näyttäisi puuttuvan C absinthii'lta
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
36 - 40 mm
Cucullia xeranthemi, ei Suomessa
  • muistuttaa eniten lajia C. gnaphalii
  • yökköstäplät epäselvemmin rajattu kuin C. gnaphalii'lla
  • siipien muoto hiukan erilainen kuin C. gnaphalii'lla
  • saattaa sekoittua myös C. artemisiae'n kanssa, koska molempien lajien vaaleus/tummuus vaihtelee
  • takasiiven ulkoreuna kontrastisempi kuin C. artemisiae'lla
  • lentää touko- kesäkuussa, etelässä toinen sukupolvi heinä- elokuussa
  • lähinnä meitä Kaakkois-Puola, Valkovenäjä
  • kuivat, lämpimät hietikkoiset avomaat
  • toukka elää kulta-asterilla (Aster)
 
35 - 39 mm
Cucullia gnaphalii, piiskukaapuyökkönen
  • muistuttaa eniten lajia C. xeranthemi
  • yökköstäplät selvemmin rajattu kuin C. xeranthemi'lla
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet hiukan tummemmat
 

11 samanoloista harmahtavaa kaapuyökköstä

Välimerellä ja Itä-Euroopassa (Ural, Kaspianmeri) vielä puolisen tusinaa muuta samannäköistä lajia

37 - 43 mm
Cucullia praecana, pujokaapuyökkönen
  • yökköstäplien kohdalla muuta siipeä selvästi vaaleampi, kellertävä juova
    (samanlainen vain lajeilla C. balsamitae ja C. biornata, joilla taas siiven tyvessä myös keltaista)
  • etusiiven tummat suonet jatkuvat ripsiin saakka vaaleina 'nuolenpäinä', vertaa C. umbratica
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet hiukan tummemmat
 
48 - 52 mm
Cucullia umbratica, kellertävä kaapuyökkönen
  • yökköstäplien kohdalla ruskeahkoa väriä, vertaa C. lactucae ja C. lucifuga
  • etusiiven ripset yksivärisen harmaat, vertaa C. praecana
  • koiraan takasiivet ryhmän valkoisimmat
  • keskellä keskiruumista kapealti tummaa, vertaa C. lactucae ja C. lucifuga, C. campanulae
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet paljon tummemmat
 
47 - 51 mm
Cucullia lactucae, savukaapuyökkönen
  • etusiivet selvästi pyöristyneemmät kuin ryhmän muilla lajeilla, (C. pustulata'lla samanlaiset)
  • etusiivet harmaat, ei mitään ruskehtavaa vivahdetta, vertaa C. umbratica
  • etusiipien ripset täplikkäät
  • keskiruumiiin keskiosa vain hiukan siipikansia tummempi, vertaa C. umbratica ja C. lucifuga, C. campanulae
  • takasiivissä selvä keskitäplä, vertaa C. pustulata
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet selvästi tummemmat
 
43 - 48 mm
Cucullia pustulata, idänkaapuyökkönen
  • etusiivet selvästi pyöristyneemmät kuin ryhmän muilla lajeilla, (C. lactucae'lla samanlaiset)
  • etusiipien ripset täplikkäät
  • takasiivet jyrkemmin mustavalkoiset kuin C. lactucae'lla (kuvassa naaras)
  • koiraalla takasiiven tumma ulko-osa kapeampi
  • takasiivissä heikko keskitäplä tai ei ollenkaan, vertaa C. lactucae
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
44 - 49 mm
Cucullia lucifuga, tuhkakaapuyökkönen
  • etusiipien perusväri harmaa, vain munuaistäplän sisällä voi olla ruskehtavaa vivahdetta, mikä on samaa sävyä kuin ulkoreunassa oleva varjostus, vertaa C. umbratica
  • keskiruumiiin keskiosa melko leveälti selvästi siipikansia tummempi, vertaa C. umbratica ja C. lactucae, C. campanulae
  • takaruumiiin etuosassa muita lajeja enemmän tummaa karvoitusta, vertaa C. umbratica ja C. lactucae, C. campanulae
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet selvästi tummemmat
 
48 - 51 mm
Cucullia campanulae, ei Suomessa
  • vuoristolaji
  • etusiivet harmaat, ilman ruskehtavaa varjostusta (ainakin tuoreet yksilöt)
  • suonet melko huomaamattomat, mikä tekee siivestä tasaisen värisen
  • 'Cucullia' -viirut kylläkin terävät
  • heikot ripsien tyvipilkut
  • etusiiven ripset melkein yksivärisen harmaat, suonet päättyvät pieniin vaaleisiin 'nuolenpäihin'
  • keskiruumis tasaisen harmaa
  • lentää touko- elokuussa
  • lähinnä meitä Etelä-Puolan vuoristossa
  • vuoristoniityt
  • toukka elää kelloilla (Campanula)
 
45 - 48 mm
Cucullia chamomillae, kevätkaapuyökkönen
  • muista ryhmän lajeista poiketen mustat suoniviirut jatkuvat ripsiin saakka
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
     

 
33 - 38 mm
Cucullia boryphora, arokaapuyökkönen
  • yksi pienimmistä Euroopan kaapuyökkösistä
  • Euroopassa kaksi muuta samankokoista lajia (Espanja ja Etelä-Ural)
  • etusiivessä tumma varjostus takareunan keskipaikkeilta kohti siiven kärkeä
  • takasiivet hyvin vaaleat
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet aavistuksen tummemmat
 
42 - 48 mm
Cucullia tanaceti, viirukaapuyökkönen
  • yökköstäplien alapuolella pitkä musta viiru, vertaa ryhmän muut lajit
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, myös takasiivet
  • Etelä-Euroopassa kaksi sukupolvea, toisen polven yksilöt huomattavan vaaleita, harmahtavia
 
38 - 42 mm
Cucullia balsamitae, Lähialuelaji, ei Suomessa
  • yökköstäplien kohdalla ja tyvijuomun ympärillä kellertävää väriä kuten C. biornata'lla, vertaa ryhmän muut lajit
  • takasiivet tummemmat kuin C. biornata'lla
  • pienempi kuin C. biornata
  • lentää touko- heinäkuussa
  • lähinnä meitä tavattu Latviasta, kaksi havaintoa (1934 ja 1991)
  • Liettuasta enemmän havaintoja, sielläkin harvinainen ja paikoittainen
  • dyynipaikkojen laji, hietikot
  • toukka elää keltanoilla (Hieracium)
 
48 - 53 mm
Cucullia biornata, ei Suomessa
  • etusiivet voivat olla yhtä tummat kuin C. balsamitae'lla
  • yökköstäplien kohdalla ja tyvijuomun ympärillä kellertävää väriä kuten C. balsamitae'lla, vertaa ryhmän muut lajit
  • takasiivet melkein puhtaan valkoiset ilman keskitäplää, vertaa C. balsamitae
    (naarailla ulko-osa hiukan tummempi kuin kuvan yksilöllä)
  • isompi kuin C. balsamitae
  • lentää touko- kesäkuussa, toinen sukupolvi heinä- elokuussa
  • lähinnä meitä Itä-Ukraina, Moskovasta kaakkoon
  • hiekkaiset stepit
  • toukka elää marunoilla (Artemisia)
etusiipivertailuja, harmahtavat kaapuyökköset
  • C. praecana:
    • yökköstäplien kohdalla muuta siipeä selvästi vaaleampi,
      kellertävä juova
    • tyvijuomun kohdalla ei kellertävää väriä
    • tummat suonet jatkuvat ripsiin saakka vaaleina 'nuolenpäinä'
  • C. balsamitae:
    • yökköstäplien kohdalla muuta siipeä selvästi vaaleampi,
      kellertävä juova
    • myös tyvijuomun kohdalla kellertävää väriä
    • ripset tasaisen harmaat
  • C. biornata:
    • etusiivet voivat olla yhtä tummat kuin C. balsamitae'lla
    • yökköstäplien kohdalla muuta siipeä selvästi vaaleampi,
      kellertävä juova
    • myös tyvijuomun kohdalla kellertävää väriä
    • ripset tasaisen vaaleat
  • C. umbratica:
    • yökköstäplien kohdalla tai ainakin munuaistäplässä ruskeaa,
      jonka sävy erottuu muusta värityksestä
    • munuaistäplän takareunassa musta kaari (voi myös puuttua)
    • takanurkan musta viiru (suonten välissä) melko heikko
      (voi myös puuttua)
    • takanurkan alin suoni ei korostu
    • ripset yksivärisen harmahtavat
  • C. lucifuga:
    • yökköstäplien kohdalla samat värisävyt kuin muuallakin
      siivessä
    • takanurkan musta viiru (suonten välissä) selvä
    • takanurkan alin suoni korostuneen voimakas
    • voimakkaat ripsien tyvipilkut
    • ripset yksivärisen harmahtavat
  • C. campanulae:
    • suonet melko huomaamattomat, mikä tekee siivestä
      tasaisen värisen
    • takanurkan musta viiru (suonten välissä) selvä
    • takanurkan alin suoni ei korostu
    • heikot ripsien tyvipilkut
    • tummat suonet jatkuvat ripsiin saakka vaaleina pieninä 'nuolenpäinä'
  • C. lactucae:
    • etusiivet selvästi pyöristyneemmät kuin ryhmän
      muilla lajeilla
    • etusiivet teräksen harmaat, ei mitään ruskehtavaa
      vivahdetta
    • suonet terävät ja mustat koko siiven alueella
    • ripset täplikkäät
  • C. pustulata:
    • etusiivet selvästi pyöristyneemmät kuin ryhmän
      muilla lajeilla
    • ripset täplikkäät
  • C. chamomillae:
    • muista poiketen mustat suoniviirut jatkuvat
      ripsiin saakka
  • C. boryphora:
    • ryhmän pienin
    • tumma varjostus takareunan keskipaikkeilta kohti
      siiven kärkeä
    • siiven ulkoreuna suora
    • isohkot ripsien tyvipilkut
  • C. tanaceti:
    • muista poiketen yökköstäplien alapuolella pitkä,
      musta viiru
siipiripsivertailuja, harmahtavat kaapuyökköset
Vertailut tehty pienistä yksilömääristä, useat lajit vain yhdestä yksilöstä ja ripsiltään vielä kuluneista,
joten tuntomerkkeihin suhtauduttava varauksin.
  • C. umbratica:
    • keskellä kapea terävä juova
  • C. lucifuga:
    • keskellä kapea juova
  • C. praecana:
    • suonet päättyvät vaaleisiin 'nuolenpäihin'
  • C. campanulae:
    • suonet päättyvät vaaleisiin pieniin 'nuolenpäihin'
    • keskijuova epämääräinen, mutkitteleva
  • C. lactucae:
    • suonet päättyvät vaaleisiin keskijuovaan asti
      ulottuviin laikkuihin
    • keskijuovakin laikkuinen
  • C. pustulata:
    • kulunut, mutta ilmaisesti kuin C. lactucae'lla
  • C. tanaceti:
    • tyvessä vaalea leveä juova
    • keskijuova mutkitteleva, selvä
  • C. chamomillae:
    • suonet 'jatkuvat' mustina keskijuovaan asti
keskiruumisvertailuja, harmahtavat kaapuyökköset
Vertailut tehty pienistä yksilömääristä, useat lajit vain yhdestä yksilöstä, joten tuntomerkkeihin suhtauduttava varauksin.
  • C. praecana:
    • siipikansien reunat vaaleat
    • niskakilpien takareuna vaalea
  • C. balsamitae:
    • tasaisen harmaa
    • niskakilpien takareuna heikosti vaalea
  • C. biornata:
    • keskiosa kapealti tumma
    • niskakilpien takareuna heikosti vaalea
  • C. umbratica:
    • keskiosa kapealti tumma
    • niskakilpien takareuna vaalea
  • C. lucifuga:
    • keskiosa leveälti tumma
    • niskakilpien etureunassa vaalea ja tumma vyö
    • takaruumiin etuosassa tummaa
  • C. campanulae:
    • tasaisen harmaa
    • niskakilvissä kapea tumma viiru kohti päätä
  • C. lactucae:
    • tasaisen harmaa
    • siipikannet ja niskakilvet hiukan vaaleammat
  • C. pustulata:
    • tasaisen harmaa
    • siipikannet hiukan vaaleammat
  • C. chamomillae:
    • keskiosa tumma
    • niskakilpien takareunassa selvä tumma juova
  • C. boryphora:
    • keskiosa tummempi kuin siipikannet
    • niskakilpien takareunassa tumma ja vaalea juova
  • C. tanaceti:
    • tasaisen harmaa
    • niskakilpien takareuna heikosti
      vaalea
 
43 - 43 mm
Cucullia asteris, asterikaapuyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • vain Etelä-Uralilla samannäköinen C. amota
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet vain hiukan tummemmat
 

Kuusi samanoloista kaapuyökköstä, joiden toukat elävät syyläjuurilla ja tulikukilla
(Shargacucullia)

Välimeren rantavaltioissa vielä kuusi muuta samannäköistä lajia

36 - 43 mm
Cucullia gozmanyi, ei Suomessa
  • pienempi kuin C. scrophulariae
  • voimakkaampi ja tummemman harmaa etureuna kuin C. scrophulariae'lla
  • erotettu C scrophulariae'sta omaksi lajikseen 1994
  • lentää huhti- toukokuussa
  • Unkari, Slovakia
  • kuumat, kuivat hiekkamaat
  • toukka elää syyläjuurilla ja tulikukilla(Scrophularia, Verbascum)
 
40 - 45 mm
Cucullia scrophulariae, Lähialuelaji, ei Suomessa
  • samannäköinen kuin C. gozmanyi
  • selvästi kellertävämpi kuin muut Shargacuculliat
  • siiven keskiosa tasaisempi kuin muilla Shargacucullioilla
  • lentää touko- heinäkuussa
  • lähinnä meitä tavattu Virosta, viimeksi toukkalöytöjä 1970 -luvulla
  • Latviasta havaintoja 1800 -luvulta, kunnes 2015 runsaasti toukkia
  • selvästi leviämässä oleva laji
  • kosteat niityt, jokilaaksot yms. (Etelä- ja Keski-Eurooppa), pohjoisempana kuivemmat ja lämpimämmät paikat
  • toukka elää syyläjuurilla ja tulikukilla(Scrophularia, Verbascum)
 
38 - 44 mm
Cucullia lanceolata, ei Suomessa
  • etusiiven pohjavärissä enemmän harmahtavaa tai valkoista kuin muilla sivun lajeilla
  • etusiiven etureunan tummuus erottuu huonommin kuin muilla lajeilla
  • naaraan takasiivet tasaisemmin tummuneet
  • lentää touko- heinäkuussa
  • lähinnä meitä Keski-Puolassa, Valkovenäjällä
  • lämpimät, kuivat hiekkamaat
  • toukka elää tulikukilla(Verbascum)
 
37 - 44 mm
Cucullia lychnitis, tulikukkakaapuyökkönen
  • etusiiven tumma etureuna harmahtava ja siiven pohjaväri vaalean ruskehtava
  • verrattuna C. lanceolata'an etusiiven etureuna erottuu kontrastisempana
  • etusiiven keskiosa ei tasainen, vertaa C. scrophulariae
  • lentää huhti- heinäkuussa kahtena sukupolvena
  • lähinnä meitä vakinaisena Länsi-Latviassa, tavattu kerran Suomesta
  • selvästi leviämässä oleva laji
  • lämpimät, kuivat hiekkapohjaiset stepit
  • toukka elää tulikukilla(Verbascum)
  •  
    50 - 54 mm
    Cucullia verbasci, Lähialuelaji, ei Suomessa
    • etusiiven tumma etureuna ruskeahko, ei harmahtava, ja leveämpi kuin muilla lajeilla, etenkin tyviosassa
    • isompi ja tummempi kuin ryhmän muut lajit
    • naaraan takasiivet tummemmat kuin koiraalla
    • leviämässä oleva laji
    • lentää touko- kesäkuussa
    • ryhmän aikaisin laji (lentää samaan aikaan kuin C. chamomillae)
    • lähinnä meitä Latviassa, yleistynyt viime vuosina Länsi-Latviassa
    • kaikenlaiset niityt ja metsäaukeat
    • toukka elää tulikukilla(Verbascum)
     
    39 - 43 mm
    Cucullia  prenanthis, ei Suomessa
    • etusiivet selvästi pyöristyneemmät kuin muilla Shargacucullia -lajeilla
    • keskiruumiin etuosa tumma, vertaa muut Shargacucullia -lajit
    • koiraankin takasiivet tasaisen tummat, vertaa muut Shargacucullia -lajit
    • naaraan takasiivet hiukan tummemmat kuin koiraalla
    • lentää huhti- kesäkuussa
    • lähinnä meitä Keski-Puolassa, Valkovenäjällä
    • lehtimetsien aukiot
    • toukka elää syyläjuurella (Scrophularia)

    Sivu päivitetty-- 11.2.2016 --Page updated

    SIVUN TEKIJÄT:
    Lassi Jalonen:Perhosten lainaus kuvattavaksi: C. fraudatrix, C. lucifuga m ja f
    Jari Kaitila:Vieraslajien levinneisyys ja elintavat, Shargacucullia -määritys
    perhosten lainaus kuvattavaksi: C. splendida, C. scopariae, C. praecana m ja f, C. biornata, C. balsamitae, C. campanulae, C. santonici, C. boryphora, C. tanaceti,
    C. gozmanyi, C. scrophulariae, C. thapsiphaga, C. lychnitis, C. verbasci f, C. prenanthis
    Pekka Koskinen:Perhosen lainaus kuvattavaksi: C. verbasci m
    Jyrki Lehto:Perhosten lainaus kuvattavaksi: C. argentina, C. xeranthemi
    Karl-Erik Lundsten:Perhosen lainaus kuvattavaksi: C. pustulata
    Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, määritystekstit