Euroopan yökköskirjaa noudattaen: Euroopassa 3 sukua, joissa yhteensä 60 lajia Suomessa tavattu vain 15 lajia kahdesta eri suvusta
|
|
30 - 36 mm
|
|
Cucullia argentina, ei Suomessa
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia lukuunottamatta espanjalaista C. bubaceki'a
- lentää huhti- kesäkuussa, etelässä toinen sukupolvi heinä- elokuussa
- lähinnä meitä tavattu Slovakiasta ja Unkarista
(vanhoja havaintoja, todennäköisesti nyt hävinnyt)
- Itä-Ukrainassa ja Etelä-Venäjällä melko yleinen
- hietikkoiset stepit, aavikot
- toukka elää marunoilla (Artemisia)
|
|
33 - 39 mm
|
|
Cucullia splendida, ei Suomessa
- siipien 'kirjailu' ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- lentää heinä- elokuussa
- lähinnä meitä tavattu Moskovan kaakkoispuolelta
- marunoita kasvavat stepit
- toukka elää marunoilla (Artemisia)
|
|
35 - 38 mm
|
|
Cucullia fraudatrix, kirjokaapuyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
|
36 - 40 mm
|
|
Cucullia argentea, loistokaapuyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
|
39 - 45 mm
|
|
Cucullia santonici, ei Suomessa
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- vain Etelä-Uralilla samannäköinen, mutta pienempi C. naruenensis
- lentää huhti- kesäkuussa, toinen sukupolvi heinä- elokuussa
- lähinnä meitä Itä-Ukraina
- esiintymisalueellaan melko yleinen laji
- kuivat ja lämpimät hiekkakentät, stepit
- toukka elää marunoilla (Artemisia)
|
|
28 - 36 mm
|
|
Cucullia scopariae, ei Suomessa
- pienikokoinen Cucullia
- takaruumiin etuosa kellertävä, vertaa muut lajit
(kuvassa takaruumis ei ole kulunut tai rasvoittunut)
- sisempi poikkiviiru kaksinkertainen
- etusiiven keskisarakkeessa selvä valkoinen neliskanttinen täplä
(näkyy paremmin tuoreella yksilöllä)
- valkoreunainen rengastäplä
(näkyy paremmin tuoreella yksilöllä)
- myöhäinen, lentää elo- syyskuussa
(myöhäisempi kuin muut Cuculliat)
- lähinnä meitä tavattu Slovakiasta
- hiekkakentät
- toukka elää marunoilla (Artemisia)
|
|
39 - 42 mm
|
|
Cucullia absinthii, malikaapuyökkönen
- harmaampi kuin sisarlaji C artemisiae
- sisemmän poikkiviirun kohdalla tumma leveähkö vyö, jonka keskellä vaalea viiru, vertaa C artemisiae
- etusiivessä pareittain mustia pisteitä, jotka näkyvät hyvin melko kuluneeltakin yksilöltä, varsinkin rengastäplässä, vertaa C artemisiae
- ripsien tyvipilkut mustat ja kontrastiset, vertaa C artemisiae
- takasiiven takareuna tasaisen tumma ilman selvää vaaleaa laikkua, vertaa C artemisiae
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
|
39 - 42 mm
|
|
Cucullia artemisiae, marunakaapuyökkönen
- perusväri ruskeampi kuin sisarlajilla C absinthii
- sisempi poikkiviiru ohut, tumma ja erittäin mutkainen, vertaa C absinthii
- rengastäplässä pari heikkoa ruskeaa täplää, vertaa C absinthii
- ripsien tyvipilkut ruskeat ja vähemmän kontrastiset, vertaa C absinthii
- takasiiven takareunassa vaalea laikku, mikä näyttäisi puuttuvan C absinthii'lta
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
|
36 - 40 mm
|
|
Cucullia xeranthemi, ei Suomessa
- muistuttaa eniten lajia C. gnaphalii
- yökköstäplät epäselvemmin rajattu kuin C. gnaphalii'lla
- siipien muoto hiukan erilainen kuin C. gnaphalii'lla
- saattaa sekoittua myös C. artemisiae'n kanssa, koska molempien lajien vaaleus/tummuus vaihtelee
- takasiiven ulkoreuna kontrastisempi kuin C. artemisiae'lla
- lentää touko- kesäkuussa, etelässä toinen sukupolvi heinä- elokuussa
- lähinnä meitä Kaakkois-Puola, Valkovenäjä
- kuivat, lämpimät hietikkoiset avomaat
- toukka elää kulta-asterilla (Aster)
|
|
35 - 39 mm
|
|
Cucullia gnaphalii, piiskukaapuyökkönen
- muistuttaa eniten lajia C. xeranthemi
- yökköstäplät selvemmin rajattu kuin C. xeranthemi'lla
- sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet hiukan tummemmat
|
|
11 samanoloista harmahtavaa kaapuyökköstä |
Välimerellä ja Itä-Euroopassa (Ural, Kaspianmeri) vielä puolisen tusinaa muuta samannäköistä lajia |
37 - 43 mm
|
|
Cucullia praecana, pujokaapuyökkönen
- yökköstäplien kohdalla muuta siipeä selvästi vaaleampi, kellertävä juova
(samanlainen vain lajeilla C. balsamitae ja C. biornata, joilla taas siiven tyvessä myös keltaista)
- etusiiven tummat suonet jatkuvat ripsiin saakka vaaleina 'nuolenpäinä', vertaa C. umbratica
- sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet hiukan tummemmat
|
|
48 - 52 mm
|
|
Cucullia umbratica, kellertävä kaapuyökkönen
- yökköstäplien kohdalla ruskeahkoa väriä, vertaa C. lactucae ja C. lucifuga
- etusiiven ripset yksivärisen harmaat, vertaa C. praecana
- koiraan takasiivet ryhmän valkoisimmat
- keskellä keskiruumista kapealti tummaa, vertaa C. lactucae ja C. lucifuga, C. campanulae
- sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet paljon tummemmat
|
|
47 - 51 mm
|
|
Cucullia lactucae, savukaapuyökkönen
- etusiivet selvästi pyöristyneemmät kuin ryhmän muilla lajeilla, (C. pustulata'lla samanlaiset)
- etusiivet harmaat, ei mitään ruskehtavaa vivahdetta, vertaa C. umbratica
- etusiipien ripset täplikkäät
- keskiruumiiin keskiosa vain hiukan siipikansia tummempi, vertaa C. umbratica ja C. lucifuga, C. campanulae
- takasiivissä selvä keskitäplä, vertaa C. pustulata
- sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet selvästi tummemmat
|
|
43 - 48 mm
|
|
Cucullia pustulata, idänkaapuyökkönen
- etusiivet selvästi pyöristyneemmät kuin ryhmän muilla lajeilla, (C. lactucae'lla samanlaiset)
- etusiipien ripset täplikkäät
- takasiivet jyrkemmin mustavalkoiset kuin C. lactucae'lla (kuvassa naaras)
- koiraalla takasiiven tumma ulko-osa kapeampi
- takasiivissä heikko keskitäplä tai ei ollenkaan, vertaa C. lactucae
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
|
44 - 49 mm
|
|
Cucullia lucifuga, tuhkakaapuyökkönen
- etusiipien perusväri harmaa, vain munuaistäplän sisällä voi olla ruskehtavaa vivahdetta, mikä on samaa sävyä kuin ulkoreunassa oleva varjostus, vertaa C. umbratica
- keskiruumiiin keskiosa melko leveälti selvästi siipikansia tummempi, vertaa C. umbratica ja C. lactucae, C. campanulae
- takaruumiiin etuosassa muita lajeja enemmän tummaa karvoitusta, vertaa C. umbratica ja C. lactucae, C. campanulae
- sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet selvästi tummemmat
|
|
48 - 51 mm
|
|
Cucullia campanulae, ei Suomessa
- vuoristolaji
- etusiivet harmaat, ilman ruskehtavaa varjostusta (ainakin tuoreet yksilöt)
- suonet melko huomaamattomat, mikä tekee siivestä tasaisen värisen
- 'Cucullia' -viirut kylläkin terävät
- heikot ripsien tyvipilkut
- etusiiven ripset melkein yksivärisen harmaat, suonet päättyvät pieniin vaaleisiin 'nuolenpäihin'
- keskiruumis tasaisen harmaa
- lentää touko- elokuussa
- lähinnä meitä Etelä-Puolan vuoristossa
- vuoristoniityt
- toukka elää kelloilla (Campanula)
|
|
45 - 48 mm
|
|
Cucullia chamomillae, kevätkaapuyökkönen
- muista ryhmän lajeista poiketen mustat suoniviirut jatkuvat ripsiin saakka
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
|
33 - 38 mm
|
|
Cucullia boryphora, arokaapuyökkönen
- yksi pienimmistä Euroopan kaapuyökkösistä
- Euroopassa kaksi muuta samankokoista lajia (Espanja ja Etelä-Ural)
- etusiivessä tumma varjostus takareunan keskipaikkeilta kohti siiven kärkeä
- takasiivet hyvin vaaleat
- sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet aavistuksen tummemmat
|
|
42 - 48 mm
|
|
Cucullia tanaceti, viirukaapuyökkönen
- yökköstäplien alapuolella pitkä musta viiru, vertaa ryhmän muut lajit
- sukupuolet ovat samanvärisiä, myös takasiivet
- Etelä-Euroopassa kaksi sukupolvea, toisen polven yksilöt huomattavan vaaleita, harmahtavia
|
|
38 - 42 mm
|
|
Cucullia balsamitae, Lähialuelaji, ei Suomessa
- yökköstäplien kohdalla ja tyvijuomun ympärillä kellertävää väriä kuten C. biornata'lla, vertaa ryhmän muut lajit
- takasiivet tummemmat kuin C. biornata'lla
- pienempi kuin C. biornata
- lentää touko- heinäkuussa
- lähinnä meitä tavattu Latviasta, kaksi havaintoa (1934 ja 1991)
- Liettuasta enemmän havaintoja, sielläkin harvinainen ja paikoittainen
- dyynipaikkojen laji, hietikot
- toukka elää keltanoilla (Hieracium)
|
|
48 - 53 mm
|
|
Cucullia biornata, ei Suomessa
- etusiivet voivat olla yhtä tummat kuin C. balsamitae'lla
- yökköstäplien kohdalla ja tyvijuomun ympärillä kellertävää väriä kuten C. balsamitae'lla, vertaa ryhmän muut lajit
- takasiivet melkein puhtaan valkoiset ilman keskitäplää, vertaa C. balsamitae
(naarailla ulko-osa hiukan tummempi kuin kuvan yksilöllä)
- isompi kuin C. balsamitae
- lentää touko- kesäkuussa, toinen sukupolvi heinä- elokuussa
- lähinnä meitä Itä-Ukraina, Moskovasta kaakkoon
- hiekkaiset stepit
- toukka elää marunoilla (Artemisia)
|
etusiipivertailuja, harmahtavat kaapuyökköset |
|
- C. praecana:
- yökköstäplien kohdalla muuta siipeä selvästi vaaleampi,
kellertävä juova
- tyvijuomun kohdalla ei kellertävää väriä
- tummat suonet jatkuvat ripsiin saakka vaaleina 'nuolenpäinä'
- C. balsamitae:
- yökköstäplien kohdalla muuta siipeä selvästi vaaleampi,
kellertävä juova
- myös tyvijuomun kohdalla kellertävää väriä
- ripset tasaisen harmaat
- C. biornata:
- etusiivet voivat olla yhtä tummat kuin C. balsamitae'lla
- yökköstäplien kohdalla muuta siipeä selvästi vaaleampi,
kellertävä juova
- myös tyvijuomun kohdalla kellertävää väriä
- ripset tasaisen vaaleat
- C. umbratica:
- yökköstäplien kohdalla tai ainakin munuaistäplässä ruskeaa,
jonka sävy erottuu muusta värityksestä
- munuaistäplän takareunassa musta kaari (voi myös puuttua)
- takanurkan musta viiru (suonten välissä) melko heikko
(voi myös puuttua)
- takanurkan alin suoni ei korostu
- ripset yksivärisen harmahtavat
- C. lucifuga:
- yökköstäplien kohdalla samat värisävyt kuin muuallakin
siivessä
- takanurkan musta viiru (suonten välissä) selvä
- takanurkan alin suoni korostuneen voimakas
- voimakkaat ripsien tyvipilkut
- ripset yksivärisen harmahtavat
|
- C. campanulae:
- suonet melko huomaamattomat, mikä tekee siivestä
tasaisen värisen
- takanurkan musta viiru (suonten välissä) selvä
- takanurkan alin suoni ei korostu
- heikot ripsien tyvipilkut
- tummat suonet jatkuvat ripsiin saakka vaaleina pieninä 'nuolenpäinä'
- C. lactucae:
- etusiivet selvästi pyöristyneemmät kuin ryhmän
muilla lajeilla
- etusiivet teräksen harmaat, ei mitään ruskehtavaa
vivahdetta
- suonet terävät ja mustat koko siiven alueella
- ripset täplikkäät
- C. pustulata:
- etusiivet selvästi pyöristyneemmät kuin ryhmän
muilla lajeilla
- ripset täplikkäät
- C. chamomillae:
- muista poiketen mustat suoniviirut jatkuvat
ripsiin saakka
- C. boryphora:
- ryhmän pienin
- tumma varjostus takareunan keskipaikkeilta kohti
siiven kärkeä
- siiven ulkoreuna suora
- isohkot ripsien tyvipilkut
- C. tanaceti:
- muista poiketen yökköstäplien alapuolella pitkä,
musta viiru
|
|
siipiripsivertailuja, harmahtavat kaapuyökköset |
|
Vertailut tehty pienistä yksilömääristä, useat lajit vain yhdestä yksilöstä ja ripsiltään vielä kuluneista, joten tuntomerkkeihin suhtauduttava varauksin. |
- C. umbratica:
- keskellä kapea terävä juova
- C. lucifuga:
- C. praecana:
- suonet päättyvät vaaleisiin 'nuolenpäihin'
- C. campanulae:
- suonet päättyvät vaaleisiin pieniin 'nuolenpäihin'
- keskijuova epämääräinen, mutkitteleva
|
- C. lactucae:
- suonet päättyvät vaaleisiin keskijuovaan asti
ulottuviin laikkuihin
- keskijuovakin laikkuinen
- C. pustulata:
- kulunut, mutta ilmaisesti kuin C. lactucae'lla
- C. tanaceti:
- tyvessä vaalea leveä juova
- keskijuova mutkitteleva, selvä
- C. chamomillae:
- suonet 'jatkuvat' mustina keskijuovaan asti
|
|
keskiruumisvertailuja, harmahtavat kaapuyökköset |
|
Vertailut tehty pienistä yksilömääristä, useat lajit vain yhdestä yksilöstä, joten tuntomerkkeihin suhtauduttava varauksin. |
- C. praecana:
- siipikansien reunat vaaleat
- niskakilpien takareuna vaalea
- C. balsamitae:
- tasaisen harmaa
- niskakilpien takareuna heikosti vaalea
- C. biornata:
- keskiosa kapealti tumma
- niskakilpien takareuna heikosti vaalea
- C. umbratica:
- keskiosa kapealti tumma
- niskakilpien takareuna vaalea
|
- C. lucifuga:
- keskiosa leveälti tumma
- niskakilpien etureunassa vaalea ja tumma vyö
- takaruumiin etuosassa tummaa
- C. campanulae:
- tasaisen harmaa
- niskakilvissä kapea tumma viiru kohti päätä
- C. lactucae:
- tasaisen harmaa
- siipikannet ja niskakilvet hiukan vaaleammat
- C. pustulata:
- tasaisen harmaa
- siipikannet hiukan vaaleammat
|
- C. chamomillae:
- keskiosa tumma
- niskakilpien takareunassa selvä tumma juova
- C. boryphora:
- keskiosa tummempi kuin siipikannet
- niskakilpien takareunassa tumma ja vaalea juova
- C. tanaceti:
- tasaisen harmaa
- niskakilpien takareuna heikosti
vaalea
|
|
|
43 - 43 mm
|
|
Cucullia asteris, asterikaapuyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- vain Etelä-Uralilla samannäköinen C. amota
- sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet vain hiukan tummemmat
|
|
Kuusi samanoloista kaapuyökköstä, joiden toukat elävät syyläjuurilla ja tulikukilla (Shargacucullia) |
Välimeren rantavaltioissa vielä kuusi muuta samannäköistä lajia |
36 - 43 mm
|
|
Cucullia gozmanyi, ei Suomessa
- pienempi kuin C. scrophulariae
- voimakkaampi ja tummemman harmaa etureuna kuin C. scrophulariae'lla
- erotettu C scrophulariae'sta omaksi lajikseen 1994
- lentää huhti- toukokuussa
- Unkari, Slovakia
- kuumat, kuivat hiekkamaat
- toukka elää syyläjuurilla ja tulikukilla(Scrophularia, Verbascum)
|
|
40 - 45 mm
|
|
Cucullia scrophulariae, Lähialuelaji, ei Suomessa
- samannäköinen kuin C. gozmanyi
- selvästi kellertävämpi kuin muut Shargacuculliat
- siiven keskiosa tasaisempi kuin muilla Shargacucullioilla
- lentää touko- heinäkuussa
- lähinnä meitä tavattu Virosta, viimeksi toukkalöytöjä 1970 -luvulla
- Latviasta havaintoja 1800 -luvulta, kunnes 2015 runsaasti toukkia
- selvästi leviämässä oleva laji
- kosteat niityt, jokilaaksot yms. (Etelä- ja Keski-Eurooppa), pohjoisempana kuivemmat ja lämpimämmät paikat
- toukka elää syyläjuurilla ja tulikukilla(Scrophularia, Verbascum)
|
|
38 - 44 mm
|
|
Cucullia lanceolata, ei Suomessa
- etusiiven pohjavärissä enemmän harmahtavaa tai valkoista kuin muilla sivun lajeilla
- etusiiven etureunan tummuus erottuu huonommin kuin muilla lajeilla
- naaraan takasiivet tasaisemmin tummuneet
- lentää touko- heinäkuussa
- lähinnä meitä Keski-Puolassa, Valkovenäjällä
- lämpimät, kuivat hiekkamaat
- toukka elää tulikukilla(Verbascum)
|
|
37 - 44 mm
|
|
Cucullia lychnitis, tulikukkakaapuyökkönen
etusiiven tumma etureuna harmahtava ja siiven pohjaväri vaalean ruskehtava
verrattuna C. lanceolata'an etusiiven etureuna erottuu kontrastisempana
etusiiven keskiosa ei tasainen, vertaa C. scrophulariae
lentää huhti- heinäkuussa kahtena sukupolvena
lähinnä meitä vakinaisena Länsi-Latviassa, tavattu kerran Suomesta
selvästi leviämässä oleva laji
lämpimät, kuivat hiekkapohjaiset stepit
toukka elää tulikukilla(Verbascum)
|
|
50 - 54 mm
|
|
Cucullia verbasci, Lähialuelaji, ei Suomessa
- etusiiven tumma etureuna ruskeahko, ei harmahtava, ja leveämpi kuin muilla lajeilla, etenkin tyviosassa
- isompi ja tummempi kuin ryhmän muut lajit
- naaraan takasiivet tummemmat kuin koiraalla
- leviämässä oleva laji
- lentää touko- kesäkuussa
- ryhmän aikaisin laji (lentää samaan aikaan kuin C. chamomillae)
- lähinnä meitä Latviassa, yleistynyt viime vuosina Länsi-Latviassa
- kaikenlaiset niityt ja metsäaukeat
- toukka elää tulikukilla(Verbascum)
|
|
39 - 43 mm
|
|
Cucullia prenanthis, ei Suomessa
- etusiivet selvästi pyöristyneemmät kuin muilla Shargacucullia -lajeilla
- keskiruumiin etuosa tumma, vertaa muut Shargacucullia -lajit
- koiraankin takasiivet tasaisen tummat, vertaa muut Shargacucullia -lajit
- naaraan takasiivet hiukan tummemmat kuin koiraalla
- lentää huhti- kesäkuussa
- lähinnä meitä Keski-Puolassa, Valkovenäjällä
- lehtimetsien aukiot
- toukka elää syyläjuurella (Scrophularia)
|