Pseudoterpnini |
22 - 26 mm
 |
|
Aplasta ononaria, ei Suomessa
- vaikka ensisilmäyksellä tuokin mieleen että tuossa on jotakin tuttua suomalaista, niin tarkemmin katsottaessa on omanlaisensa, eikä sitä voida sekoittaa mihinkään meillä olevaan lajiin
- samansävyiset etu- ja takasiivet
- yksiväriset ripset
- ei keskipilkkuja (tai ovat hyvin heikot)
- ulomman poikkiviirun kohdalla leveämpi tumma varjo, jonka keskellä usein vaalea kapea poikkiviiru
- pisamainen yleisilme
- tuo mieleen P. pulveralis -koisan, jolla pohjavärin tummuus ja kuvioinnin tasaisuus vaihtelee
- lähinnä meitä Puolassa, saatiin Tanskalle uutena 2008
- kuivat, aurinkoiset pensasmaat, puutarhat, teiden pientareet yms.
- lentää kesä- heinäkuussa sekä päivällä että yöllä
- toukka erityisesti orakoilla (Ononis)
|
| |
21 - 26 mm
 |
|
Psammotis pulveralis
kuuluu koisaperhosiin (Pyralidae, Pyraustinae)
- siipien pohjavärin tummuus ja tasaisuus vaihtelee, jolloin lajeilla voi olla tiettyä yhdennäköisyyttä
|
| |
27 - 32 mm
 |
|
Pseudoterpna pruinata, lähialuelaji, ei Suomessa
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- tosin lajista tavataan ruskeanharmaita muotoja, jolloin muistuttaa Välimeren rannoilla eläviä sisarlajejaan (seuraava kuva)
- lähinnä meitä Etelä-Ruotsissa ja Kaakkois-Liettuassa
- hiekkapohjaiset nummet, teiden pientareet, hiekkakuopat yms.
- lentää kesä- heinäkuussa
- toukka mm. jänönpavulla ja muilla hernekasveilla (Sarothamnus, Genista)
|
| |
24 - 29 mm
 |
|
Pseudoterpna corsicaria, ei Suomessa
- Välimerellä (Korsika, Sardinia) elävä perhonen, joka edustaa tässä suvun ruskeanharmaita lajeja
- P. pruinata'lla samansävyinen muoto
Euroopan kolmas Pseudoterpna -suvun laji:
- Pseudoterpna coronillaria Espanja, Etelä-Ranska, Italia
(ulkonäöltään kuin P. corsicaria)
|
| |
Geometrini - päiväperhosmittarit |
42 - 50 mm
 |
|
Geometra papilionaria, isomittari
- iso koko sekä siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
Comibaenini - pussimittarit |
24 - 30 mm
 |
|
Comibaena bajularia, laikkupussimittari
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
Etelä-Euroopassa kaksi muuta hiukan samannäköistä lajia:
- Comibaena pseudoneriaria Espanja
- Proteuchloris neriaria Kreikka, Bulgaria, Turkki
|
| |
26 - 31 mm
 |
|
Thetidia smaragdaria, pilkkupussimittari
- siipien väritys ja kuviointi valkoisine täplineen tekee lajista helposti tunnistettavan
- Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
22 - 28 mm
 |
|
Thetidia smaragdaria ssp. volgaria, ei Suomessa
- kirjallisuudessa pidetty toistaiseksi T. smaragdaria'n alalajina
- lentelee samoilla paikoilla yhtäaikaa nimilajin kanssa, joten kyseessä täytyy olla kaksi eri lajia
- levinneisyys huonosti tunnettu
- kirjallisuudessa mainitaan vain Uralin ja Kaspianmeren väliset alueet
- harvinaisena ja paikoittaisena Bulgariassa, josta malliyksilö
- todennäköisesti paljon laajemmalle levinnyt, kuin nyt tiedetään
nimimuotoon verrattuna
- keskimäärin pienempi
- etusiipien poikkiviirut leveämmät
- takasiipien poikkiviiru paljon selvempi
- takasiivet vaaleammat
|
| |
22 - 28 mm
 |
|
Thetidia plusiaria, ei Suomessa
Euroopassa kolme muuta Thetidia -lajia, joista T. sardinica muistuttaa meidän pilkkupussimittaria
ja T. plusiaria sekä T. correspondens ovat taas keskenään samannäköisiä:
- Thetidia plusiaria Espanja
- Thetidia correspondens Etelä-Ural (tulee juuri ja juuri Euroopan puolelle)
- Thetidia sardinica Sardinia
|
| |
Hemistolini |
27 - 36 mm
 |
|
Hemistola chrysoprasaria, lähialuelaji, ei Suomessa
- isohko koko sekä siipien kirjailu ja erikoinen pohjaväri tekee lajista helposti tunnistettavan
(ruskehtavat täplät kosteuden aiheuttamia värimuutoksia)
- Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- lähinnä meitä Pohjois-Virossa, esim. Tallinnan ympäristö
- Virossa hiekkapohjaiset alvari- ja nummialueet,
etelämpänä monenlaiset lämpimät ympäristöt
- lentää kesä- heinäkuussa
- toukka mm. kärhöillä ja kylmänkukilla (Clematis, Pulsatilla)
Etelä-Euroopassa samannäköinen sisarlaji:
- Hemistola siciliana Italia
|
| |
Comostolini |
15 - 20 mm
 |
|
Eucrostes indigenata, ei Suomessa
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- lähinnä meitä Unkarissa
- lämpimät ravintokasvia kasvavat kukkula-alueet
- lentää huhti- lokakuussa jopa kolmena sukupolvena
- toukka tyrakeilla (Euphorbia)
|
| |
Thalerini - vihermittarit |
26 - 30 mm
 |
|
Thalera fimbrialis, vihermittari
- siipien muoto, väritys ja kuviointi täplikkäine ripsineen tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
Muistuttaa eniten lehvämittaria H. aestivaria, mutta
- koiraalla sulkamaiset tuntosarvet
- pohjaväri kirkkaamman vihreä (kuvan yksilö jo hiukan kellastunut)
- etusiiven sisempi poikkiviiru mutkittelee useaan kertaan
- takasiiven ulkolaidassa hyvin selvä lovi
- takasiiven poikkiviiru mutkittelee tasaisesti
|
| |
Hemitheini - lehvämittarit |
25 - 30 mm
 |
|
Hemithea aestivaria, lehvämittari
- siipien muoto, väritys ja kuviointi täplikkäine ripsineen tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
Muistuttaa eniten vihermittaria T. fimbrialis, mutta
- koiraalla rihmamaiset tuntosarvet
- pohjaväri sinertävämmän vihreä, tummempi
- etusiiven sisempi poikkiviiru takaosastaan melko suora
- takasiiven ulkolaidassa lyhyt 'kannus'
- takasiiven poikkiviiru tekee syvemmän mutkan ulospäin
|
| |
17 - 20 mm
 |
|
Chlorissa viridata, kanervamittari
- etusiiven etureuna tasaisen kellertävä, vertaa C. cloraria
- takasiiven poikkiviiru melko suora, vertaa C. cloraria, P. etruscaria
- siipien pohjaväri näyttää tasaisen vihreältä, vaikka onkin täynnä pieniä vaaleita suomuja, vertaa P. etruscaria
- takasiiven ulkoreunassa selvä kulma, vertaa P. etruscaria
- tuntosarvet tyveä lukuunottamatta tummat, vertaa C. etruscaria
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- huom: lähikuvissa C. viridata'n ja C. cloraria'n isot vaaleat läikät ovat kuluneisuutta
|
|
|
| |
17 - 20 mm
 |
|
Chlorissa cloraria, lähialuelaji, ei Suomessa
- lähinnä meitä Koillis-Virossa ja Inkerinmaalla
- lämpimät hiekka- tai kalkkipitoiset niityt ja pensaikot,
hiukan rehevimmillä paikoilla kuin C. viridata
- lentää touko- elokuussa kahtena sukupolvena
- toukka mm. kanervalla (Calluna) ja erilaisilla lehtipuilla
- etusiiven etureuna kellertävä tummanruskeine läikkineen, vertaa C. viridata, P. etruscaria
- takasiiven poikkiviiru kaarevampi kuin C. viridata'lla
- siipien pohjaväri näyttää tasaisen vihreältä, vaikka onkin täynnä pieniä vaaleita suomuja, vertaa P. etruscaria
- takasiiven ulkoreunassa selvä kulma, vertaa P. etruscaria
|
| |
21 - 24 mm
 |
|
Phaiogramma etruscaria, ei Suomessa ?
- lähinnä meitä Etelä-Puolassa, saatiin Tanskalle uutena 2008
- lämpimät pensaikkoiset alueet
- lentää touko- elokuussa kahtena sukupolvena
- toukka mm. sarjakukkaisilla, vadelmilla, maitteilla
- etusiiven etureuna epätasaisen kellertävä, vertaa C. cloraria
- takasiiven poikkiviiru kaarevampi kuin C. viridata'lla
- siipien pohjaväri vihreä täynnä selvästi näkyviä vaalaita läikkiä, vertaa C. viridata, C. cloraria
- takasiiven ulkoreunassa ei ole selvää kulmaa, vertaa C. viridata, C. cloraria
- tuntosarvet vaaleat, hiukan ruskehtavat, vertaa C. viridata
Mittarikirjassa, - (Mikkola et.al. 1985), on kappale lajista Chlorissa pulmentaria.
Ensimmäinen maininta lajista 1859 Tengströmin luettelossa Suomen mittareista.
Prof. von Nordmannin yksilö löytyy LTKM:n kokoelmista etiketillä 'Willmanstrand' ja on saatu todennäköisesti 1856.
Tengströmin luettelossa 1869 on maininta, että Zeller nähnyt ja määrittänyt yksilön. Perhosta ei olla hyväksytty Suomen lajistoon, koska sen esiintymiseen Suomessa ei aikoinaan uskottu, sillä tunnetut
esiintymisalueet olivat kaukana.
|
| |
Jodini - lehtomittarit |
Kaksi pientä ja hentoa lajia, jotka kuoriuduttuaan ovat kauniin vihertäviä,
mutta kellastuvat ja vähitellen haalenevat lopulta lähes valkoisiksi.
Euroopassa ei toisia samannäköisiä lajeja.
|
20 - 22 mm
 |
|
Jodis lactearia, koivulehtomittari
- poikkiviirut hampaattomat, vertaa J. putata
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
18 - 21 mm
 |
|
Jodis putata, mustikkalehtomittari
- poikkiviirut terävähampaiset, vertaa J. lactearia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
Muita suomalaisia vihreitä lajeja |
Huom.
kaarisuluissa viimeisimmän perhoskirjan tanskalainen luokitus - (Silvonen et.al. 2014)
hakasuluissa Suomen lajitietokeskuksen luokitus, LTKM testiympäristö
|
Geometridae
Ennominae - lovimittarit |
36 - 47 mm
 |
|
Campaea margaritaria, kalvasmittari
kuuluu alaheimoon lovimittarit [Ennominae, Campaeini], (Ennominae)
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- kokoelmaperhonen haalistuu vuosien myötä melkein valkeaksi
- koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset
- naaraan tuntosarvet ohuet
|
| |
29 - 38 mm
 |
|
Hylaea fasciaria, havumittari
kuuluu alaheimoon lovimittarit [Ennominae, Campaeini], (Ennominae)
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- Suomessa siipien pohjaväri punertavanruskea, varsingin pohjoisen yksilöillä se voi olla harmaampi
- etelässä, jo Tanskassa, esiintyy vihreää muotoa
(kuvan yksilöstä kirkas vihreys on jo pahasti haalistunut)
- koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset
- naaraan tuntosarvet ohuet
|
| |
Nolidae
Nolinae - venhokkaat |
40 - 46 mm
 |
|
Bena bicolorana, helovenhokas
kuuluu venhokkaisiin [Nolinae, Chloephorini], (Chloephorinae)
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- voidaan korkeintaan sekoittaa P. prasinanus -lajin toisen sukupolven naaraaseen
- suurempi kuin P. prasinanus
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- koiraan tuntosarvissa lyhyet värekarvat
- naaraan tuntosarvet ilman värekarvoja
|
| |
34 - 40 mm
 |
|
Pseudoips prasinanus, koivuvenhokas
kuuluu venhokkaisiin [Nolinae, Chloephorini], (Chloephorinae)
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- toisen sukupolven yksilöillä etusiipien pohjaväri tasaisemman vihreä ja poikkiviirut terävämpiä (alin yksilä), jolloin naaras muistuttaa lajia B. bicolorana
- pienempi kuin B. bicolorana
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- koiraalla takasiivet ja ruumis kellertäviä, naaraalla valkoisia
- molempien sukupuolten tuntosarvet samanlaiset, rihmamaiset
|
| |
20 - 23 mm
 |
|
Earias clorana, kääriäisvenhokas
kuuluu venhokkaisiin [Nolinae, Eariadini], (Chloephorinae)
- siipien väritys ja kuviottomuus tekee lajista helposti tunnistettavan, vertaa E. vernana
- etusiiviltään muistuttaa kääriäislajia T. viridana
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- molempien sukupuolten tuntosarvet samanlaiset, rihmamaiset
|
| |
19 - 21 mm
 |
|
Earias vernana, poppelivenhokas
kuuluu venhokkaisiin [Nolinae, Eariadini], (Chloephorinae)
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- molempien sukupuolten tuntosarvet samanlaiset, rihmamaiset
- paikallinen, mutta harvinainen Liettuassa, Latviassa ja Etelä-Ruotsissa, Virosta tavattu kerran, 2002 Pärnun läheltä
|
| |
Noctuidae
Noctuinae - yökköset |
36 - 42 mm
 |
|
Calamia tridens, viheryökkönen
kuuluu yökkösiin [Noctuinae, Apameini], (Xyleninae)
- ainut suomalainen vihreä yökkönen
- ei sekoitettavissa sivun muihin vihreisiin lajeihin
|
| |
Tortricidae
Tortricinae - kääriäiset |
20 mm
 |
|
Tortrix viridana, tammikääriäinen
kuuluu kääriäisiin [Tortricidae, Tortricinae]
- tummat takasiivet, vertaa E. clorana
- jos takasiivet ovat piilossa, niin etusiiven etureunan tasaisen kapea, kellertävä reuna erottaa lajin venhokkaista
|
