Noctuidae - yökköset

Noctuinae - yökköset

sukuryhmäEuroopassa      Suomessa    
Hadenini25 sukua125 lajia15 sukua38 lajiatarhayökköset

 

Hadenini II - neilikkayökköset

 

Conisania -suku

Euroopassa 9 lajia, joista yksi tavattu Suomesta

33 - 36 mm
Conisania leineri, Lähialuelaji, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista melko helposti tunnistettavan
  • sisarlajeista löytyy kyllä samannäköisiä lajeja, mutta lähin niistä elää Itävallassa (Alppien kuivat ja lämpimät rinteet)
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lentää touko- heinäkuussa
  • Itämeren rannikko, Latvia, Liettua
  • marunaa kasvavat merenrantadyynit
  • toukka eritoten ketomarunalla
 
33 - 36 mm
Conisania luteago, sirkkuyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • isohko koko ja melko harvinainen pohjaväri yökköselle
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
Euroopassa vielä seitsemän Conisania -lajia, jotka elävät joko Välimeren rantavaltioissa tai idässä Uralin ja Kaspianmeren seudulla.
Näistä 7:stä lähinnä meitä:
  • Conisania poelli Itävalta
 

Hecatera -suku

Euroopassa 6 lajia, joista kaksi tavattu Suomesta

29 - 32 mm
Hecatera bicolorata, pikkutarhayökkönen
  • ylempi yksilö suomalainen normaali yksilö
  • alempi yksilö Keski-Euroopassa vallitseva muoto
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
     
  • muistuttaa eniten koko Euroopassa kotimaista hammastarhayökköstä, H. plebeja'a, jolla ei aina ole kellertävää tyvisarakkeessa tai rengastäplän alla olevaa vaaleaa kaksoishammasta
  • värisävyt ovat samat
  • tummat ja vaaleat alueet samalla lailla
32 - 34 mm
Hada plebeja, hammastarhayökkönen
  • jos tyvisarakkeen keltaista väriä tai rengastäplän alla olevaa vaaleaa kaksoishammasta ei ole ollut tai ne ovat kuluneet pois
    • aaltoviiru selvästi vaaleana näkyvissä ja siinä matala 'W' -kuvio
    • munuaistäplän kohdalla aaltoviirussa musta kaari, H. bicolorata'lla pieni, terävä hammas
    • siiven ulkoreunassa ja ripsissä vaaleat suonet, vertaa H. bicolorata
    • keskimäärin hiukan isompi
 
28 mm
Hecatera dysodea,
  • siipien kirjailu ja väritys tekee hyväkuntoisesta yksilöstä melko helposti tunnistettavan
  • keskisarake muuta siipeä tummempi
  • keltaista siipikansien reunoissa, munuaistäplässä, aaltoviirussa ja etusiiven tyvessä
  • puolet takasiivestä (ulko-osa) tyveä paljon tummempi
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
32 mm
Hecatera cappa, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys (mm. aaltoviirun hampaat) tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • lähinnä meitä Slovakiassa ja Ukrainassa
  • steppilaji
  • lentää touko- elokuussa kahtena sukupolvena
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • toukka mm. ritarinkannuksella (Delphinium)
  • suomalaisista lajeista muistuttaa eniten A. chi'tä
32 - 38 mm
Antitype chi, vaaleakallioyökkönen
kuuluu sukuryhmään mäkiyökköset
   (Noctuidae, Noctuinae, Xylenini)
  • keskellä keskisaraketta x -muotoinen musta kuvio
  • aaltoviirussa 1 - 2 pientä hammasta
  • takasiivet tasaisemman väriset, koiraalla lähes valkoiset
  • takaruumis harmahtava, samansävyinen kuin muukin perhonen
  • takasiivissä keskipilkku
 
Euroopassa vielä kolme Hecatera -lajia, jotka elävät Välimerellä.
 

Enterpia -suku

Euroopassa 3 lajia, joita ei ole tavattu Suomesta

28 mm
Enterpia laudeti, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • lähinnä meitä Itä-Ukrainassa
  • hiekkaiset stepit
  • lentää huhti- toukokuussa
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • toukka mm. kohokeilla (Silene)
Euroopassa vielä kaksi Enterpia -lajia, toinen Turkin Euroopan
puoleisessa osassa ja toinen Kaspianmeren pohjoispuolella.
 

Hadena -suku

Euroopassa 34 lajia, joista yhdeksän tavattu Suomesta

28 - 33 mm
Hadena perplexa, pyöröneilikkayökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys samanlaista kuin H. capsincola'lla ja H. bicruris'illa, joihin helposti sotkeutuu
  • pohjavärissä suurta vaihtelua
  • tunnistaa helposti pyöreästä rengastäplästä, vertaa H. capsincola ja H. bicruris
  • aaltoviirun alaosassa selvä mutka, vertaa H. capsincola
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
33 - 36 mm
Hadena capsincola, soikioneilikkayökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys samanlaista kuin H. perplexa'lla ja H. bicruris'illa, joihon helposti sotkeutuu
  • tunnistaa helposti soikeasta rengastäplästä, vertaa H. perplexa
  • aaltoviirun alaosa melko suora, vertaa H. perplexa
  • siipien värisävy mustanruskea, vertaa H. bicruris
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
34 - 39 mm
Hadena bicruris, lännensoikioneilikkayökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys samanlaista kuin H. capsincola'lla
  • siipien värisävy enemmän okranruskea kuin H. capsincola'lla
  • rengastäplä pyöreämpi kuin H. capsincola'lla, joten se näyttää isonmalta
    (ei kuitenkaan niin pyöreä kuin H. perplexa'lla)
  • aaltoviiru selvä, yhtenäinen, takaosastaan kaarevampi kuin H. capsincola'lla
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
Alapuolivertailuja Hadena capsincola - Hadena bicruris
  • H. capsincola:
    • normaalisti harmaampi
    • takasiiven keskitäplä näyttäisi aina olevan selvästi isompi
  • H. bicruris:
    • takasiiven keskitäplä pieni
      (valitettavasti minulla on vain tämä yksi vertailuyksilö)
 
36 mm
Hadena magnolii, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista melko helposti tunnistettavan
  • siipien pohjaväri tasainen, tumman (ehkä hiukan oliivin) ruskea
  • yökköskuviot selvät, valkoiset
  • rengastäplä suhteellisen pieni, pyöreä
  • siipien pohjaväri vähän samanlainen kuin H. albimacula'lla
  • lähinnä meitä Slovakiassa ja Ukrainassa
  • hiekkaiset, lämpimät ja kuivat alueet
  • lentää huhti- heinäkuussa
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • toukka kohokeilla, mm. nuokkukohokki (Silene)
 
27 - 30 mm
Hadena compta, vyöneilikkayökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • Välimerellä pari samannäköistä sisarlajia
 
29 - 35 mm
Hadena confusa, kirjoneilikkayökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • muistuttaa H. compta'a, jonka valkea vyö on keskeltä mustunut
  • Länsi-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • Uralilla samannäköinen sisarlaji
 
32 mm
Hadena variolata, ei Suomessa
  • melkein kuin Hadena confusa
  • H. confusa'an verrattuna vaaleat alueet kutistuneet, eivätkä ole niin puhtaan valkoisia, mm.
    • rengastäplässä tumma keskusta
    • etusiiven kärki tumma
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lähinnä meitä Etelä-Uralilla
  • lentää heinä- elokuussa
  • toukka tervakoilla
 
31 - 32 mm
Hadena albimacula, oliivineilikkayökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • siipien pohjaväri oliivin ruskea, vähän samanlainen kuin H. magnolii'lla
  • rengastäplän alla valkoinen, kulmikas täplä
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
28 - 29 mm
Hadena persimilis, ei Suomessa
  • muistuttaa H. filograna'a
    • etusiipi rusehtavampi, ei niin puhtaan harmaa
    • takasiiven tyvi vaaleampi
  • etusiivissä vaihtelevasti keltaista kuten H. filograna'lla
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lähinnä meitä Itä-Ukrainassa
  • steppilaji
  • lentää kesä- elokuussa
  • toukan ravintokasvi tuntematon
 
30 - 34 mm
Hadena filograna, harmoneilikkayökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista jokseenkin helposti tunnistettavan täällä Pohjois-Euroopassa
    (tuskin meille eksyy Välimeren lajit)
  • siipien pohjaväri tumman harmaa
  • siivet tasaisen kirjavat
  • etusiivissä vaihtelevasti keltaista, näkyvimmin tyvisarakkeessa
  • poikkiviirut näkyvät selvästi mustina
  • Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
36 - 37 mm
Hadena caesia, kehnäneilikkayökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista jokseenkin helposti tunnistettavan täällä Pohjois-Euroopassa
  • siipien pohjaväri hiirenharmaa
  • etusiipien kuvioinnin terävyys vaihtelee suuresti, kuten kuvapari osoittaa, riippuen mm. elinympäristön ilmasto-olosuhteista
    (alempi yksilö saatu Suomesta)
  • etusiivissä vaihtelevasti keltaista, näkyvimmin tyvisarakkeessa ja yökköstäplien tienoilla
  • keskisarake, yökköstäplien ympärillä ja niiden alapuolella, siiven vaalein kohta
    (siipi voi olla myös tasaisen tumman kirjava)
  • Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia, tuskin meille eksyy Etelä-Euroopan vuoristolajit
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • suomalainen yksilö (alempi kuva) kuluu alalajiin ssp. frigida, joka esiintyy Ruotsin ja Norjan eteläosien vuoristossa
  • lajista kuvattu useita alalajeja
 
29 mm
Hadena irregularis, raunikkiyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • suomalaisista lajeista muistuttaa eniten E. ochroleuca'a
  • koko sama, värisävy sama (harvinainen värisävy suomalaisessa perhosessa) ja vaikka kuviointi erilaista, niin jotakin samankaltaisuutta lajeissa on
  • äärimmäisen harvinainen etelästä tullut vierailija kuten E. ochroleuca'kin
  • vakinaisena Ruotsin Itämeren saarilla ja Latviassa
30 - 35 mm
Eremobia ochroleuca, okrayökkönen
kuuluu sukuryhmään korsiyökköset
   (Noctuidae, Noctuinae, Apameini)
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
26 mm
Hadena syriaca, ei Suomessa
  • muistuttaa H. perplexa'a, yökköstäplät vain paljon selvemmät
  • ulompi poikkiviiru kiertää munuaistäplän kaukaa, vertaa H. silenes
  • keskisarakkeen alaosa leveä, vertaa H. silenes
  • takasiiven tyvi selvästi muuta siipeä vaaleampi, vertaa H. silenes
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lähinnä meitä Ukrainassa
  • steppilaji
  • lentää huhti- kesäkuussa
  • toukan ravintokasveja mm. tervakot ja kohokit
 
27 mm
Hadena silenes, ei Suomessa
  • ulompi poikkiviiru kiertää munuaistäplän koskettaen sitä, vertaa H. syriaca ja H. christophi
  • keskisarakkeen alaosa kapea, vertaa H. syriaca ja H. christophi
  • takasiipi tasaisen tumma, vertaa H. syriaca ja H. christophi
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lähinnä meitä Slovakiassa
  • kuumat ja kuivat stepit
  • lentää maalis- kesäkuussa
  • toukan ravintokasvi kohokit
 
27 mm
Hadena christophi, ei Suomessa
  • aaltoviiru laajentunut yläosastaan leveäksi läiskäksi, vertaa H. syriaca ja H. silenes
  • takasiivessä selvä keskipilkku, vertaa H. syriaca ja H. silenes
  • takasiiven ulkolaita laajalti vaalea, vertaa H. syriaca ja H. silenes
  • takasiiven kaarijuova näkyy ohuena, vertaa H. syriaca ja H. silenes
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lähinnä meitä Itä-Ukrainassa
  • ruohikkoiset stepit
  • lentää touko- kesäkuussa
  • toukan ravintokasvi kohokit
Euroopassa vielä 19 Hadena -lajia, jotka elävät joko Välimeren rantavaltioissa tai Uralilla .
Näistä 19:stä lähinnä meitä:
  • Hadena clara Itävalta

Sivu päivitetty-- 14.1.2020 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Lassi Jalonen:Perhosen lainaus kuvattavaksi: H. filograna
Jari Kaitila:Vieraslajien levinneisyys, elintavat ja tunnistusvinkkejä,
perhosten lainaus kuvattavaksi: C. leineri, H. dysodea, H. cappa, E. laudeti, H. bicruris, H. magnolii, H. variolata,
H. persimilis, H. caesia (ylempi), H. syriaca, H. silenes, H. christophi
Karl-Erik Lundsten:Perhosten lainaus kuvattavaksi: H. irregularis
Gustaf Nordenswan:Perhosen lainaus kuvattavaksi: H. bicolorata (alempi)
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, määritystekstit
Anssi Teräs:Perhosen lainaus kuvattavaksi: H. caesia (alempi), E ochroleuca