Noctuidae - yökköset

Noctuinae - yökköset

.
 

Orthosiini - raitayökköset
Panolis -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
32 - 35 mm	Panolis flammea, mänty-yökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä perhosesta esiintyy melko yleisenä myös harmahtava -muoto lentää keväällä, huhti- toukokuussa
Dioszeghyana -suku
Euroopassa 1 laji, jota ei ole tavattu Suomesta
26 - 30 mm	Dioszeghyana schmidtii, ei Suomessa suomalaisista lajeista muistuttaa eniten O. cruda'a sekä kokonsa että siipien värisävyn perusteella etusiivet tasaisen väriset ilman poikkiviiruja, vertaa O. cruda (itse en ole vielä tavannut O. cruda'a, jolta puuttuisi poikkiviirut, tosin tällaisestakin yksilöstä on eräässä yökköskirjassa kuva) munuaistäplä muun siiven värinen ilman tummempaa täytettä , vertaa O. cruda takasiiven ulko-osa tyveä selvästi tummempi, vertaa O. cruda etusiiven ulkosarakkeessa ei vaaleita suonia, vertaa O. cerasi sukupuolet ovat samanvärisiä lentää huhtikuun lopulla lyhyen aikaa lähinnä meitä Slovakiassa ja Lounais-Ukrainassa lämpimät vaahtera- ja tammimetsiköt toukka vaahteralla (Acer), harvemmin tammella (Quercus)
Orthosia -suku
Kevään ja alkukesän lentäjiä. Lento alkaa heti paikoilla, missä lumi sulanut ja kun lämpötila pysyy muutaman yön yli nollan. Lento jatkuu Etelä-Suomessa toukokuun loppupuolelle, pohjoisempana tietenkin myöhempään.
Euroopassa 11 lajia, joista 8 tavattu Suomesta
33 - 36 mm	Orthosia cerasi, tammiraitayökkönen etusiipien pohjaväri vaihtelee kellervän punaruskeasta hiukan harmahtavaan yökköstäplät isoja, lähellä toisiaan, vertaa O. cruda, O. miniosa aaltoviiru lähes suora, kellertävä, vertaa O. cruda, O. miniosa, O. gothica, O. populeti, O. gracilis ulko-osan suonet näkyvät vaaleina, vertaa muut Orthosia -lajit takasiivet tasaisen tummat, ripset hiukan punertavat, vertaa muut Orthosia -lajit sukupuolet ovat samanvärisiä lajia ei voi sekoittaa muihin eurooppalaisiin lajeihin
36 - 42 mm	Mesogona acetosellae, ei Suomessa kuuluu sukuryhmään mäkiyökköset    (Noctuidae, Noctuinae, Xylenini) siipien kirjailu ja väritys tekee lajista melko helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista ihan samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä lentää elo- syyskuussa lähinnä meitä Pohjois-Puolassa ja Valkovenäjällä tammea kasvavat, avoimet metsiköt toukka pääasiassa tammella   väreineen ja isoine yökköstäplineen muistuttaa hiukan O. cerasi'ta (ulkosarakkeessa EI vaaleita suonia ja lentoaika syksyllä)
26 - 32 mm	Orthosia cruda, pikkuraitayökkönen pienikokoinen, vertaa muut Orthosia -lajit etusiipien pohjaväri kellervän ruskeanharmahtava, joskus siinä on selvä punertava sävy poikkiviirut selvät, pisteiset, vertaa muut Orthosia -lajit rengastäplä pieni piste tai puuttuu, vertaa muut Orthosia -lajit sukupuolet ovat samanvärisiä lajia ei voi sekoittaa Keski- ja Pohjois-Euroopassa muihin lajeihin
32 - 36 mm	Orthosia miniosa, rusoraitayökkönen toukokuun lentoaika, etusiipien värisävy ja kuviointi sekä ennenkaikkea puhtaanvalkeat takasiivet tekevät lajista helposti tunnistettavan etusiipien tummuus vaihtelee melko paljon sukupuolet ovat samanvärisiä vaalea ykslö voisi sekoittua hiukan kuluneena lajiin J. croceago (lentoaika ja värisävyt samat)
30 - 32 mm	Jodia croceago, ei Suomessa kuuluu sukuryhmään mäkiyökköset    (Noctuidae, Noctuinae, Xylenini) siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan suvun ainoa edustaja, Euroopassa ei toista samannäköistä lajia etusiiven etureunassa valkoiset täplät keskivarjo tekee 90 -asteen kulman munuaistäplän alapuolella valkoiset takasiivet, joissa heikko, hiukan punertava kaarijuova sukupuolet ovat samanvärisiä lentää maalis- huhtikuussa voi joskus kuoriutua jo loppusyksyllä lähinnä meitä Etelä-Ruotsista (1 ikivanha havainto) vakinaisena Kaakkois-Puolassa ja Valkovenäjällä kuivat, lämpimät, tammea kasvavat sekametsät toukka erilaisilla lehtipuilla kuten tammi, vaahtera, poppeli ja pyökki
30 - 36 mm	Orthosia gothica, tunnusraitayökkönen siipien kirjailu 'goottilaiskuvioineen' ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä 'goottilaiskuvio' yleensä musta, harvemmin ruskea ja vielä harvemmin vaalea, jopa muuta siipeä vaaleampi
33 - 37 mm	Orthosia opima, sinerväraitayökkönen etusiipien pohjaväri sinertävänharmaa, melko tasainen keskisarake ruskehtavan varjoinen, täyttää joskus koko sarakkeen aaltoviiru lähes suora, valkoinen tai hiukan kellertävä, koko matkaltaan punaruskeavarjosteinen, vertaa muut Orthosia -lajit lajia ei voi sekoittaa Euroopassa muihin lajeihin sukupuolet ovat samanvärisiä
35 - 39 mm	Orthosia populeti, haaparaitayökkönen etusiipien pohjaväri vaihtelee sinertävänharmaasta rusehtavanharmaaseen jos poikkiviirut hyvin näkyvissä, niin näkyy että keskisarake on alaosastaan voimakkaasti kuroutunut (keskimmäinen yksilö), vertaa muut Orthosia -lajit aaltoviiru hiukan mutkitteleva, mustien tai ruskeiden täplien varjostama, vertaa muut Orthosia -lajit aaltoviiru ei tee niin jyrkkää mutkaa siiven etureunassa kuin O. incerta'lla lajia ei voi sekoittaa Keski- ja Pohjois-Euroopassa muihin lajeihin (tietysti aivan tummuneet yksilöt, joita monesti tapaa, ovat hakalia) sukupuolet ovat samanvärisiä
37 - 40 mm	Orthosia gracilis, kalvasraitayökkönen etusiipien pohjaväri vaaleanharmaa, ruskehtavanharmaa, +/- kehnäinen ulompi poikkiviiru näkyy pisteinä, jotka joskus yhdistyneet takasiivet vaaleat - harmahtavat, valkoripsiset, kaarijuovan kohdalla suonissa tummemmat viirut, vertaa muut Orthosia -lajit lajia ei voi sekoittaa Keski- ja Pohjois-Euroopassa muihin lajeihin sukupuolet ovat samanvärisiä
35 - 42 mm	Orthosia incerta, isoraitayökkönen väritykseltään erittäin muunteleva aaltoviirussa tavallisesti näkyvissä kolme varjoläikkää, siiven etureunassa, takareunassa ja munuaistäplän kohdalla, vertaa muut Orthosia -lajit (tummillakin yksilöillä läikät näkyvät pohjaväriä tummempina) (erittäin harvoin läikät puuttuvat kokonaan) aaltoviirun kärjessä terävä mutka, vertaa muut Orthosia -lajit sukupuolet ovat samanvärisiä näissä tummissa tapauksissa, O. incerta ja O. populeti, erottuu juuri ja juuri aaltoviirun etukärki, yökköstäplien sijainti ja koirailla on tietenkin erilaiset tuntosarvet   Kaakkois-Euroopassa vielä kolme Orthosia -lajia: Orthosia sordescens Kaakkois-Ukraina Orthosia dalmatica itäisen Välimeren rannat Orthosia ella Kaspianmeri
Anorthoa -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
36 - 40 mm	Anorthoa munda, pilkkuraitayökkönen väritykseltään melko tasainen, kellertävän ruskeanharmaa aaltoviirussa näkyvissä kaksi terävää mustaa tai ruskeaa varjoläikkää, vertaa muut Orthosia -lajit joskus nämä kaksi terävää varjoläikkää ovat pienentyneet ja kaksi muuta 'incerta -läikkää' voimistuneet (alempi yksilö), jolloin varmin määritys O. incerta'an tapahtuu tuntosarvista sukupuolet ovat samanvärisiä
Tuntosarvivertailuja Orthosia incerta - Anorthoa munda
Koiraan tuntosarvet sahahampaiset Koiraan tuntosarvet kaksoiskampahampaiset
Naaraan tuntosarvet melkein siimamaiset Naaraan tuntosarvet heikosti sahahampaiset
Kaikkien koirasyksilöiden tuntosarvet
Perigrapha -suku
Euroopassa 4 lajia, Suomessa ei yhtäkään
40 - 42 mm	Perigrapha i-cinctum, ei Suomessa siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan vain Etelä-Uralilla on samannäköinen sisarlaji, P. circumducta aikainen kevätlaji, aloittaa lennon maaliskuun loppupuolella lähinnä meitä Slovakiassa kuivat, kuumat, (kalkki)kallioiset ruohikot sukupuolet ovat samanvärisiä toukka pääasiassa 'matalilla kasveilla' kuten siankärsämö, mansikka, peipit, ratamot , hierakat
Egira -suku
Euroopassa 3 lajia, Suomessa ei yhtäkään
36 - 37 mm	Egira conspicillaris, Lähialuelaji, ei Suomessa lajilla on kolme selvästi erilaista muotoa siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan, vain ylimmäinen muoto voisi sekoittua hiukan vaaleampiin, allaoleviin lajeihin kaksi sisarlajia aivan kaakkoisimmassa Euroopassa aikainen kevätlaji, aloitta lennon huhtikuun loppupuolella lähinnä meitä Liettuassa ilmoitukset Virosta ovat vääriä avoimet metsiköt, mm. hakkuuaukiot sukupuolet ovat samanvärisiä toukka polyfagi sekä 'matalilla kasveilla' että erilaisilla puilla ja pensailla   Etelä-Euroopan kahdella sisarlajilla on samannäköiset muodot
43 - 49 mm	Auchmis detersa, ei Suomessa kuuluu sukuryhmään hammasyökköset    (Noctuidae, Noctuinae, Phlogophorini) siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista ihan samannäköistä lajia tyvijuomu pitkä, voimakas juomu jatkuu ulkosarakkeessa takasiipien tumman ulkoreunan raja ei aina yhtä selvä kuin kuvassa sukupuolet ovat samanvärisiä lentää kesä- syyskuussa lähinnä meitä Puolassa ja Valkovenäjällä lämpimät, kuivahkot, ruohikkoiset ja kivikkoiset alueet toukka happomarjapensailla (Berberis)
37 - 38 mm	Dicranura ulmi, ei Suomessa kuuluu heimoon nirkot    (Notodontidae) pitkät, 'hampaattomat' ja harmaat etusiivet sekä vaaleat takasiivet tuovat mieleen yökkösen (lähinnä kaapuyökköset), vaikka onkin nirkko koiraalla leveät, kampahampaiset tuntosarvet, kaapuyökkösillä ohuet 'rihmat' etusiivissä selvät poikkiviirut takasiivissä ei keskitäpliä lähinnä meitä Tsekissä jalavametsät, puistot lentää huhti- toukokuussa toukka jalavalla (Ulmus)
Tholerini - eloyökköset
Cerapteryx -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
26 - 35 mm	Cerapteryx graminis, niitty-yökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraat selvästi isompia
Tholera -suku
Euroopassa 3 lajia, joista 2 tavattu Suomesta
34 - 37 mm	Tholera cespitis, mustaeloyökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan etusiipien pohjaväri ruskeanmustahko, jossa vaaleampia pituusjuovia ja selvät yökköskuviot takasiivet valkeahkot, hiukan tummentuneine ulkoreunoineen, kaarijuova heikko, pisteinen naaraan takasiivet tummemmat, vain tyvestä valkeahkot muuten sukupuolet ovat samanvärisiä lajia ei voi sekoittaa Euroopassa muihin lajeihin
37 - 42 mm	Tholera decimalis, verkkoeloyökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan koiraan tuntosarvet todella leveät, kampahampaiset etusiiven suonet näkyvät vaaleina myös ulkosarakkeessa rengastäplä pieni ja pyöreä takasiipien tyvipuolisko valkeahko ja ulkopuolisko tasaisen tumma ja suonten halkoma, keskitäplä terävä piste naaraan takasiivet hiukan tummemmat sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraat selvästi isompia lajia ei voi sekoittaa Euroopassa muihin lajeihin
	Euroopassa kolmas Tholera -laji: Tholera hilaris Etelä-Ural
37 - 42 mm	Sideridis reticulata, verkkoyökkönen kuuluu sukuryhmään tarhayökköset    (Noctuidae, Noctuinae, Hadenini) koiraan tuntosarvet lyhytripsiset, vertaa T. decimalis etusiiven suonet näkyvät tummina myös ulkosarakkeessa, vertaa T. decimalis rengastäplä isompi kuin lajilla T. decimalis ja soikea poikkiviirut näkyvät vaaleampina kuin lajilla T. decimalis takasiipien ulkopuolisko tasaisen tumma ja suonet pohjaa tummemmat, keskitäplä himmeä kaari sukupuolet ovat samanvärisiä
37 - 42 mm	Sideridis kitti, Lähialuelaji, ei Suomessa kuuluu sukuryhmään tarhayökköset    (Noctuidae, Noctuinae, Hadenini) etusiipien pohjaväri tummempi kuin S. reticulata'lla poikkiviirut yksinkertaisia, vertaa S. reticulata koiraan tuntosarvet lyhytripsiset, vertaa T. decimalis etusiiven suonet näkyvät tummina myös ulkosarakkeessa, vertaa T. decimalis sukupuolet ovat samanvärisiä lentää touko- heinäkuussa lähinnä meitä Latviassa kuivat, kallioiset rinnemaat toukka hernekasveilla, esim. virnat (Vicia)
36 - 43 mm	Naenia typica, ehtooyökkönen kuuluu sukuryhmään maayökköset    (Noctuidae, Noctuinae, Noctuini) koiraan tuntosarvet siimamaiset, vertaa T. decimalis etusiivet todella leveät, vertaa T. decimalis, S. reticulata etusiiven suonet näkyvät tummina myös ulkosarakkeessa, vertaa T. decimalis rengastäplä isompi kuin lajilla T. decimalis ja soikea poikkiviirut näkyvät vaaleampina kuin lajilla T. decimalis poikkiviirut yksinkertaisia, hampaisia, vertaa S. reticulata takasiivet tasaisen harmaat, vertaa T. decimalis, S. reticulata ja S. kitti sukupuolet ovat samanvärisiä   Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa vielä kolme Chersotis -lajia, joilla samannäköinen 'verkkokuvio': (maayökkösiä) Chersotis larixia Espanja, Kaakkois-Ranska Chersotis elegans Etelä-Eurooppa, Etelä-Ural Chersotis anatolica Etelä-Eurooppa, Etelä-Ural

Sivu päivitetty-- 14.1.2020 --Page updated