| |
Pyrginae - kirjosiivet |
| |
Pyrgus -suku |
Euroopassa 16 lajia, joista 4 tavattu Suomesta |
20 - 25 mm
 |
|
P. malvae, mansikkakirjosiipi
- takasiivessä selvät valkoiset täplät yhtä valkeita kuin etusiivessä, vertaa P.alveus, P.andromedae
- takasiiven valkoinen keskipilkku terävä, vertaa P.centaureae
- alakuvassa päämuotoa selvästi harvinaisempi värimuoto
|
25 - 31 mm
 |
|
P. alveus, Tummakirjosiipi
- takasiivessä ei valkoisia täpliä, vertaa P.malvae, P.centaureae
- takasiiven keskipilkku iso, himmeän harmaanruskea, vertaa P.andromedae
|
27 - 30 mm
 |
|
P. andromedae, Tunturikirjosiipi
- takasiivessä ei valkoisia täpliä, vertaa P.malvae, P.centaureae
- takasiivessä selvä viirumainen keskipilkku, vertaa P.alveus
- lentää vain käsivarren suurtuntureilla, P.alveus ja P.malvae paljon etelämpänä
|
27 - 32 mm
 |
|
P. centaureae, Suokirjosiipi
- takasiivessä yhtä valkoisia täpliä kuin etusiivessä, vertaa P.alveus, P.andromedae
- takasiiven valkoinen keskipilkku isompi, eikä niin terävä kuin P.malvae'lla
|
| Alapuolivertailu Pyrgus -suku |
|
|
- P. malvae:
- takasiiven suonet vaalean kellanruskeat, vertaa P.centaureae
- takasiiven tyven vaaleat täplät pieniä ja kaukana toisistaan, vertaa P.centaureae, P. alveus, P.andromedae
- takasiiven keskisarakkeen täplärivi selvästi keskeltä katkennut, vertaa P.centaureae, P. alveus
- P. alveus:
- takasiiven keskisarakkeen täplärivin keskimmäisen täplän sisäreunassa ei kulmaa, vertaa P.centaureae, P.andromedae
- takasiiven tyven ylimmät täplät leveälti toisissaan kiinni (vain suoni erottaa), vertaa P.malvae, P.centaureae, P.andromedae
- P. andromedae:
- takasiiven keskisarakkeen täplärivin keskimmäisen täplän sisäreunassa melkein 90 asteen kulma, vertaa P.alveus
- takasiiven tyvisarakkeen alin täplä voi olla paksumpi ja venynyt aina keskisarakken täplään asti
- P. centaureae:
- takasiiven tyvisarakkeen täplät voivat olla samankokoisia kuin P.alveus-mallilla
- takasiiven suonet valkoiset, vertaa P.malvae
- takasiiven keskisarakkeen täplärivin keskimmäisen täplän sisäreunassa melkein 90 asteen kulma, vertaa P.alveus
|
| |
22 - 25 mm
 |
|
P. armoricanus, Ranskankirjosiipi, Ei Suomessa
- siipien yläpinta muistuttaa meidän lajeista eniten P.alveus'ta
- samankokoinen kuin P.malvae
- etusiiven yläpinnan valkoiset täplät pienempiä kuin P.malvae'lla
- takasiiven yläpinnassa ei valkoisia täpliä, vaan pohjaväriä vaaleampi leveä poikkijuova ja himmeät reunatäplät, vertaa P.malvae, P.centaureae
- takasiiven yläpinnan vaalea poikkijuova on leveimmillään etureunassa, vertaa P.alveus, jolla leveimmillään keskellä siipeä
- takasiiven alapinnan vaalean keskijuovan sisäreuna melko tasainen, vertaa P.malvae, P.centaureae, P.andromedae
- takasiiven alapinnan vaalean tyvijuovan etummaiset täplät soikeita, vain hiukan toisissaan kiinni, vertaa P.alveus
- etusiiven alapinnan keskitäplä selvästi tumma, P.malvae'lla alapinta laajalti tummahko.
- Etelä-Ruotsissa, Puolassa ja Keski-Venäjällä
- erittäin lämpimät, kalkkipitoiset kukkakedot, joissa kasvillisuus matalaa
- lentää Ruotsissa kahdessa sukupolvessa
- toukka elää sikoangervolla ja päivännoudolla
|
23 - 27 mm
 |
|
P. serratulae, Mäkikirjosiipi, Lähialuelaji, ei Suomessa
- etusiiven yläpinnalla voimakas kellanharmaa karvoitus
- takasiiven yläpinta vaihtelee kuvan kirjavasta melkein yksiväriseen ruskeaan
- siipien yläpinta muistuttaa meidän lajeista eniten P.alveus'ta
- takasiiven alapinta tasaisemman kellertävänvihreä, eikä ripset erotu niin kontrastisen valkoisina, vertaa P.alveus, P.armoricanus
- takasiiven alapinnan vaalean tyvijuovan etummaiset täplät soikeita, vain hiukan toisissaan kiinni, vertaa P.alveus
- usein takasiiven alapinnan kaikki täplät pienempiä kuin kuvassa ja selvästi toisistaan erillään
- Kaakkois-Virossa paikallisena, Latviassa ja Liettuassa, Tanskasta yksi havainto, ei Ruotsissa
- kuivat, lämpimät, hiekkapohjaiset kedot
- lentää kesäkuussa
- toukka elää hanhikeilla
|
32 - 37 mm
 |
|
P. carthami, Isokirjosiipi, Ei Suomessa
- takasiiven yläpinnassa selvät reunatäplät
- takasiiven alapinnan reunatäplät isoja, sisäänpäin teräväkärkisiä, harmaareunaisia, vertaa muut Pyrgus -lajit
- lähinnä meitä Liettuassa erittäin harvinaisena
- kuivat, lämpimät kedot
- lentää touko- heinäkuussa
- toukka elää malvakasveilla
|
34 - 39 mm
 |
|
P. sidae, Idänkirjosiipi, Ei Suomessa
- takasiiven alapinnan pohjaväri oranssinkeltainen, vertaa muut Pyrgus -lajit
- lähinnä meitä Keski-Venäjällä
- arot
- lentää kesä- heinäkuussa
Suomesta katsottuna melko etäinen laji, mutta viime vuosina meiltä on saatu sellaisia eteläisiä lajeja, joita vielä 10 - 20 vuotta sitten kukaan ei olisi kuvitellut tänne eksyvän.
|
| |
Spialia -suku |
Euroopassa 5 lajia, joita ei ole tavattu Suomesta |
Pistekirjosiivet (Spialia) |
24 mm
 |
|
S. orbifer, Unkarinkirjosiipi, Ei Suomessa
- muistuttaa suomalaisista lajeista eniten P.malvae'ta
- etusiiven yläpinnalla terävät reunatäplät, vertaa Pyrgus -lajeihin
- takasiiven yläpinnan keskitäplä kaksiosainen ja terävä, vertaa Pyrgus -lajeihin
- takasiiven alapinnan kaikki täplät soikeita, vertaa Pyrgus -lajeihin
- vakinaisena Pietarin kaakkoispuolella
- avoimet kukkakedot, arot, stepit, vuoristot
- lentää huhti- syyskuussa kahtena sukupolvena
- toukka elää luppioilla (Sanguisorba)
|
18 mm
 |
|
S. sertorius, Pienikirjosiipi, Ei Suomessa
- pienikokoinen
- takasiiven alapinta punaisenruskea, vertaa suomalaisiin Pyrgus -lajeihin
- takasiiven yläpinnalla valkea tyvitäplä, vertaa Pyrgus -lajeihin
- lähinnä meitä Puolassa
- kukkakedot ja rinteet, vuoristot
- lentää huhti- syyskuussa kahtena sukupolvena
- toukka elää mm. hanhikeilla
Suomesta katsottuna melko etäinen laji, mutta viime vuosina meiltä on saatu sellaisia eteläisiä lajeja, joita vielä 10 - 20 vuotta sitten kukaan ei olisi kuvitellut tänne eksyvän.
|
| |
Muschampia -suku |
Euroopassa 3 lajia, joita ei ole tavattu Suomesta |
Mosaiikkikirjosiivet (Muschampia) |
35 mm
 |
|
M. tessellum, Mosaiikkikirjosiipi, Ei Suomessa
- isokokoisempi kuin mikään suomalainen kirjosiipi
- takasiiven yläpinnalla valkea tyvitäplä, vertaa Pyrgus -lajeihin
- lähinnä meitä Keski-Venäjällä
- kukkakedot, vuoristot, arot
- lentää touko- kesäkuussa
Suomesta katsottuna melko etäinen laji, mutta viime vuosina meiltä on saatu sellaisia eteläisiä lajeja, joita vielä 10 - 20 vuotta sitten kukaan ei olisi kuvitellut tänne eksyvän.
|
| |
Carcharodus -suku |
Euroopassa 7 lajia, joita ei ole tavattu Suomesta |
Marmorikirjosiivet (Carcharodus) |
30 - 31 mm
 |
|
C. flocciferus, Tupsukirjosiipi, Lähialuelaji, ei Suomessa
- etusiiven yläpinta harmaan ja mustanruskean kirjava
- takasiiven yläpinta tumma
- takasiiven alapinnan reunatäplät selvät, vaaleat ja pitkulaiset
- leviämässä oleva laji
- Etelä-Virossa harvinainen (hiljattain levinnyt), Latviassa paikallinen
- lämpimät alueet, vuoristot
- lentää touko- elokuussa kahtena sukupolvena
- toukka elää pähkämöillä (Stachys)
- ei sekoitettavissa mihinkään suomalaiseen lajiin
|
24 mm
 |
|
C. alceae, Malvakirjosiipi, Ei Suomessa
- etusiiven yläpinta vaaleanruskea
- takasiiven yläpinnan poikkijuova epäselvä
- tavattu Valkovenäjältä ja Pietarin eteläpuolelta
- kuivat, avoimet kukkakedot, vuoristot
- lentää huhti- elokuussa kahtena sukupolvena
- toukka elää malvakasveilla
- ei sekoitettavissa mihinkään suomalaiseen lajiin
|
30 mm
 |
|
C. lavatherae, Marmorikirjosiipi, Ei Suomessa
- etusiiven yläpinta vaalean oliivinruskea
- takasiiven yläpinta tumma, poikkijuova ja täplät selvät
- lähinnä meitä Ukrainassa ja Keski-Venäjällä
- kalkkipitoiset rinnekedot, vuoristot, arot
- lentää touko- elokuussa yhtenä sukupolvena
- toukka elää pähkämöillä (Stachys)
- ei sekoitettavissa mihinkään suomalaiseen lajiin
Suomesta katsottuna melko etäinen laji, mutta viime vuosina meiltä on saatu sellaisia eteläisiä lajeja, joita vielä 10 - 20 vuotta sitten kukaan ei olisi kuvitellut tänne eksyvän.
|
| |
Erynnis -suku |
Euroopassa 2 lajia, joita ei ole tavattu Suomesta |
Metsähiipijät (Erynnis) |
26 - 29 mm
 |
|
E. tages, Metsähiipijä, Lähialuelaji, ei Suomessa
- pohjavärin tummuus ja vaalean kehnän runsaus vaihtelee, -tummimmat ovat yksivärisen ruskeita, jolloin vaaleat täplät siipien reunoissa näkyvät kontrastisempina sekä ylä- että alapuolella
- lepoasennossa perhonen pitää siipensä kattolaskuisesti ruumiin ympärillä kuten yökköset, jolloin se muistuttaa E.glyphica -yökköstä
- Ruotsissa Kaskisen korkeudelle asti, Virossa melko yleisenä pohjoisrannikolle asti
- kuivat, lämpimät hiekka- ja sora-alueet, ruderaatit
- lentää touko- kesäkuussa
- toukka elää keltamaitteella
|
