Scoliopteryginae - liuskayökköset

42 - 47 mm
Scoliopteryx libatrix, Liuskayökkönen
  • siipien muoto, väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet kapeammat, sahahampaiset
 

Rivulinae - puroyökköset

20 - 22 mm
Rivula sericealis, Puroyökkönen
  • muodoltaan, kooltaan ja pohjaväriltään hiukan koisaperhosia (Pyralidae) muistuttava yökkönen
    (koisista ei kylläkään löydy lajia, jolla olisi tällainen tumma munuaistäplä ja valkoiset pilkut ripsien tyvessä)
  • siipien kuvioinnin voimakkuus vaihtelee (kuvassa melko heikkokuvioinen yksilö)
  • koiraan tuntosarvet pitempiripsisemmät kuin naaraan
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • Euroopassa on toinen samannäköinen laji, joka on kooltaan hiukan pienempi ja elää Välimerellä (Malta, Kreikka)
 

Hypeninae - nokkayökköset

30 - 36 mm
Hypena proboscidalis, Isonokkayökkönen
  • muodoltaan mittaria muistuttava yökkönen
  • muistuttaa kooltaan ja siivenmuodoltaan ehkä eniten mittarilajia L. clavaria
  • siipien väritys ja kuviointi sekä pitkät huulirihmat tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • naaraat yleensä vaaleampia kuin koiraat
  • toisen sukupolven yksilöt pienempiä kuin keskikesän yksilöt
 
30 - 37 mm
Larentia clavaria, Malvamittari
kuuluu kenttämittareihin
   (Larentiinae, Larentiini)
 
25 - 29 mm

Hypena rostralis, Humalayökkönen
  • tumma yksilö, yleensä koiras, on muodoltaan, kooltaan ja väriltään hiukan paria koisaperhosta (Pyralidae) muistuttava yökkönen
  • etusiiven 'S-muotoinen' ulkoreuna ja pitkät huulirihmat erottavat lajin koisaperhosista
  • vaalea ja kirjava yksilö, yleensä naaras, on helposti tunnistettavissa siipien kuvioista
  • Euroopassa on kaksi hiukan samannäköistä lajia, toinen esiintyy Alppien eteläpuolella, Hypena palpalis ja toinen tavattu lähinnä meitä Tanskasta, Hypena obsitalis
  • koiraan tuntosarvet pitempiripsisemmät kuin naaraan
 
27 - 32 mm
Hypena obsitalis, ei Suomessa
  • etusiipien kuviointi vaihtelee hyvin kirjavasta tummaan, melkein yksiväriseen (kuvassa 'keskikirjava' yksilö)
  • keskimäärin isompi kuin H. rostralis
  • takasiivessä selvä keskipilkku, vertaa H. rostralis
  • Läntisessä Etelä- ja Keski-Euroopassa, tavattu Tanskasta harhailijana
  • lentää kahtena sukupolvena talvehtien aikuisena mm. luolissa ja rakennuksissa
  • toukka löydetty nokkoselta (Urtica)
 
35 - 36 mm

Hypena obesalis, Etelännokkayökkönen
  • helposti tunnistettavissa siipien värityksestä
  • etusiipien etuosa tummavarjosteinen, takaosa vaaleampi
  • Euroopassa on kaksi hiukan samannäköistä lajia, toinen esiintyy Alppien eteläpuolella, Hypena palpalis ja toinen tavattu lähinnä meitä Tanskasta, Hypena obsitalis, joka on kooltaan selvästi pienempi
    (kummallakin lajilla on myös obesalista muistuttava muoto)
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
28 - 31 mm

Hypena crassalis, Lähdeyökkönen
  • helposti tunnistettavissa siipien kuvioista ja värityksestä
  • ruskea väri vaihtelee suklaanruskeasta mustanruskeaan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
26 - 28 mm
Hypena lividalis, ei Suomessa
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • Välimeren alueelle levinnyt eteläinen laji, jota tavattu vaeltajana muutamia kertoja Tanskasta
  • lentää kahtena sukupolvena maalis- joulukuussa
  • matalakasvuiset joutomaat, rantaniityt
  • toukka elää mm. nokkosella (Urtica), talvehtii
 
24 - 28 mm
Colobochyla salicalis, Viitayökkönen
  • siipien väri ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä

Sivu päivitetty-- 21.7.2012 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Jari Kaitila:Vieraslajien levinneisyys ja elintavat,
Perhosten lainaus kuvattavaksi: H. obsitalis, H. lividalis
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, määritystekstit