Geometridae - mittarit

Larentiinae - kenttämittarit II

sukuryhmäEuroopassa      Suomessa    
Cataclysmini2 sukua4 lajia1 suku1 lajihietamittarit
Xanthorhoini10 sukua66 lajia8 sukua25 lajiakenttämittarit


 

Cataclysmini -sukuryhmä      (hietamittarit)

 
18 - 22 mm
Phibalapteryx virgata, hietamittari
  • perhosen koko sekä siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • lukuunottamatta kahta aivan kaakkoisimman Euroopan lajia (Docirava -suku) Euroopassa ei muita samannäköisiä
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • huomaa sukupuolten erilainen siipien muoto
 
24 mm
Cataclysme riguata, ei Suomessa
  • Pohjois-Euroopassa ja Keski-Euroopan pohjoisosissa ei muita samannäköisiä lajeja, mutta Slovakiasta eteläänpäin valikoimaa riittää
  • riguata'lla vaalea ulompi poikkiviiru kapea, kun taas muilla samannäköisillä ja sävyisillä lajeilla poikkiviiru leveämpi, himmeämpi ja usein juovan tai pilkkujen heikosti kahtiajakama
  • lähinnä meitä Slovakiassa
    pohjoisimmat havainnot Latviasta, josta hävinnyt 1900 -luvun alkupuolella
  • kuivahkot, lämpimät, avoimet ruohostot
  • lentää huhti- syyskuussa kahtena sukupolvena
  • toukka mm. mataralla (Galium )
Euroopan loput Cataclysme -lajit:
  • Cataclysme dissimilata Korsika, Sardinia
  • Cataclysme uniformata Espanja, eteläisin Ranska
 
18 - 25 mm
Parascotia fuliginaria, sieniyökkönen
kuuluu sieniyökkösiin    (Boletobiinae, Boletobiini)
  • muodoltaan mittaria muistuttava yökkönen
  • suomalaisista lajeista ehkä eniten olemukseltaan C. riguata'n näköinen, vaikkakin siipien värisävy ihan erilainen, paljon kellertävämpi ja poikkiviirujen kulku erilainen
  • hyväkuntoiset yksilöt on helppo tunnistaa, mutta ainakin P. fuliginaria'lta siipien väri näyttää kuluvan erittäin helposti pois ja värisävyt katoaa
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet ohuet
 
 

Xanthorhoini -sukuryhmä      (kenttämittarit)

Scotopteryx -suku

Euroopassa 17 lajia, joista yksi tavattu Suomesta

28 - 31 mm
Scotopteryx chenopodiata, pihamittari
  • perhosen koko sekä siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
  • ei edes sisarlajeista löydy sellaista, johon voitaisiin sekoittaa
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
28 mm
Scotopteryx coarctaria, ei Suomessa
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
  • lähinnä meitä Tanska ja pohjoisin Saksa
  • kuivahkot, avoimet, hiekkapohjaiset nummet
  • lentää huhti- kesäkuussa yhtenä sukupolvena
  • toukka väriherneillä (Genista) ja (Cytisus) -suvun kasveilla
 
27 mm
Scotopteryx mucronata, lähialuelaji, ei Suomessa
  • siipien muoto, väritys ja kuviointi muodostaa helposti tunnistettavan kolmen lajin ryhmän,
    S. mucronata, S. luridata ja S. ignorata
  • Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin nämä kolme
  • sisempi poikkiviiru taipuu siiven etureunassa hiukan tyveä kohti, vertaa S. luridata
  • aaltoviiru selvempi kuin sisarlajilla ja terävähampainen kuin sahanterä, vertaa S. luridata
  • aaltoviiru tyvipuolelta selvemmin tummavarjoinen kuin sisarlajilla, vertaa S. luridata
  • lähinnä meitä eteläisin Ruotsi
  • kuivahkot, avoimet, vähäkasvuiset, hiekkapohjaiset alueet
  • lentää touko- kesäkuussa yhtenä sukupolvena
  • toukka väriherneillä (Genista) ja (Cytisus) -suvun kasveilla
 
30 - 37 mm
Larentia clavaria, malvamittari
kuuluu kenttämittareiden toiseen sukuryhmään    [Larentiinae, Larentiini]
  • suomalaisista lajeista ehkä eniten S. mucronata'n näköinen
    • poikkiviirut mutkikkaampia
    • etusiiven tyvi kokonaan tumma
    • keskisarake yleensä kokonaan tumma
    • ripsien tyvijuova yhtenäinen, valkoinen
    • lentää myöhemmin, vasta elo- syyskuussa
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet kampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet ohuet
 
30 mm
Scotopteryx luridata, lähialuelaji, ei Suomessa
  • siipien muoto, väritys ja kuviointi muodostaa helposti tunnistettavan kolmen lajin ryhmän,
    S. mucronata, S. luridata ja S. ignorata
  • Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin nämä kolme
  • sisempi poikkiviiru menee kohtisuorasti siiven etureunaan, vertaa S. mucronata
  • poikkiviirut ruosteenruskeat, vertaa S. mucronata
  • aaltoviiru puuttuu tai on selvästi epäselvempi kuin sisarlajilla, vertaa S. mucronata
  • lähinnä meitä eteläisin Ruotsi
  • kuivahkot, avoimet, vähäkasvuiset nummet
  • lentää kesä- elokuussa yhtenä sukupolvena
  • toukka väriherneillä (Genista) ja (Cytisus) -suvun kasveilla
 
30 mm
Scotopteryx bipunctaria, lähialuelaji, ei Suomessa
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista melko helposti tunnistettavan
  • samannäköisiä lajeja on vain Alppien eteläpuolella (yksi laji, S. peribolata, tulee Atlannin rannikkoa pitkin pohjoiseen [Englannissa vaeltajana]
  • etusiiven keskipilkussa kaksoispisteet, jotka selvästi erossa toisistaan
    (muilla samannäköisillä lajeilla myös kaksoispisteet, jotka aivan lähekkäin tai koskettavat toisiaan)
  • lähinnä meitä tavattu Liettuasta
  • kuivat, avoimet biotoopit kuten hiekkadyynit
  • lentää heinä- elokuussa yhtenä sukupolvena
  • toukka mm. virnoilla ja maitteilla (Vicia) ja (Lotus)
 
24 mm
Scotopteryx moeniata, ei Suomessa
  • siipien väritys ja kuviointi muodostaa helposti tunnistettavan lajiparin,
    S. moeniata ja S. angularia
  • Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin nämä kaksi
  • S. moeniata'lla sisempi poikkiviiru aivan suora, keskisarake selvästi valkorajainen ja koiraan tuntosarvet kapeammat
  • lähinnä meitä Tanska ja pohjoisin Saksa ja Puola
  • avoimet, hiekkapohjaiset alueet
  • lentää heinä- syyskuussa yhtenä sukupolvena
  • toukka väriherneillä (Genista) ja (Cytisus) -suvun kasveilla
Euroopassa vielä 11 Scotopteryx -lajia:

  • Scotopteryx octodurensis (Espanja, Ranska, Italia)
  • Scotopteryx peribolata (Ranska, Espanja)
  • Scotopteryx angularia (Espanja, Ranska, Italia)
  • Scotopteryx coelinaria (Espanja)
  • Scotopteryx alfacaria (Espanja)
  • Scotopteryx proximaria (Korsika, Sardinia)
  • Scotopteryx obvallaria (Korsika)
  • Scotopteryx vicinaria (Italia - Romania
  • Scotopteryx ignorata (Unkari, Romania, Kreikka)
  • Scotopteryx olympia (Kreikka, Bulgaria)
  • Scotopteryx burgaria (Etelä-Ural)

Orthonama -suku

Euroopassa 2 lajia, jotka molemmat tavattu myös Suomesta

20 - 24 mm
Orthonama vittatum, luhtamittari
  • kolmen lajin ryhmä, jotka ensisilmäyksellä melko samannäköisiä
    O. vittatum, O. obstipatum koiras ja C. polygrammata
  • Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
  • terävä keskipilkku, jonka ympärillä rengas vaaleaa pohjaväriä, vertaa C. polygrammata
  • tumma kärkijuomu lähtee kärkeä kohti suoraa ulommasta poikkiviirusta, vertaa O. obstipatum, C. polygrammata
  • ripsien tyvessä isot, mustat, terävät pilkut, vertaa O. obstipatum, C. polygrammata
  • takaruumiin jaukkeessa terävä täpläpari, vertaa O. obstipatum, C. polygrammata
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
18 - 20 mm
Orthonama obstipatum, vaellusmittari
  • kolmen lajin ryhmä, jotka ensisilmäyksellä melko samannäköisiä
    O. vittatum, O. obstipatum koiras ja C. polygrammata
  • Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
  • terävä keskipilkku, jonka ympärillä rengas vaaleaa pohjaväriä, vertaa C. polygrammata
  • tumma kärkijuomu lähtee kärkeä kohti selvästi erillään ulommasta poikkiviirusta, eikä ole niin terävä kuin O. vittatum'illa
  • ripsien tyvessä pienet, tummat pilkut (saattavat näkyä heikosti), vertaa O. vittatum, C. polygrammata
  • takaruumiin jaokkeessa heikko, tuskin erottuva täpläpari, vertaa O. vittatum, C. polygrammata
  • takasiiven tyvi tummempi kuin O. vittatum'illa
  • naaras aivan erivärinen kuin koiras (kuvan alempi yksilö)
 

Costaconvexa -suku

Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta

20 - 23 mm
Costaconvexa polygrammata, piirtomittari
  • kolmen lajin ryhmä, jotka ensisilmäyksellä melko samannäköisiä
    O. vittatum, O. obstipatum koiras ja C. polygrammata
  • Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
  • vaalea, leveä kärkijuomu ilman tummaa varjostusta, vertaa O. obstipatum, O. vittatum
  • ulompi poikkiviiru lähes suora etureunaan asti, vertaa O. obstipatum, O. vittatum
  • ripsien tyvessä yhtenäinen juova, vertaa O. obstipatum, O. vittatum
  • takaruumiis täplätön, vertaa O. obstipatum, O. vittatum
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 

Xanthorhoe -suku

Euroopassa 20 lajia, joista 10 tavattu Suomesta

22 - 26 mm
Xanthorhoe quadrifasiata, juovakenttämittari
  • etusiiven keskisarake suvulle tyypillinen:
    ulkoreunassa kaksi tylppää hammasta ja sisäreuna melko suora, ennen siiven etureunaa tasaisesti kaareva, ilman teräviä hampaita tai isoja mutkia
  • siipien pohjaväri vaalean ruosteenruskea-tummanruskea
  • keskisarake tummanruskea, keskeltä hiukan vaaleampi, joskus tasaisen musta
  • keskisarakkeen molemmin puolin valkoinen poikkiviiru, joista ulompi poikkiviiru paljon selvempi
  • vaaleampaa kaarijuovaa lukuunottamatta takasiivet melko tasaisen tummat, vertaa muut Xanthorhoe -lajit
  • koiraan tuntosarvet pitkästi kaksoiskampahampaiset
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
26 - 29 mm
Lampropteryx suffumata, lehtovarjomittari
kuuluu kenttämittareiden toiseen sukuryhmään    [Larentiinae, Cidariini]
  • kenttämittareissa on monta lajia, jotka ensisilmäyksellä saattavat näyttää samanlaisilta kuin Xanthorhoe -suvun lajit
  • aikaa myöten oppii kuitenkin kiinnittämään huomiota oikeisiin kohtiin ja määrittäminen käy helpommaksi ja varmemmaksi
  • esimerkkinä tämä L. suffumata:
    • etusiiven tyvi liian 'hampainen'
    • sisempi poikkiviiru hampainen, Xanthorhoe -suvun lajeilla hampaaton
    • ulompi poikkiviiru liian mutkainen
    • ulkosarake tummunut, mutta ei tasaisesti
    • takaruumiin jaokkeessa vain yksi tumma täplä, Xanthorhoe -suvun lajeilla täpläpari
    • jne.
 
21 - 25 mm
Xanthorhoe decoloraria, purppurakenttämittari
  • kaksi lajia, jotka keskisarakkeen viininpunaisen värin takia erottuvat suvun muista lajeista:
    X. decoloraria ja X. designata
  • keskisarakkeen sisäreuna heikosti ja kapealti tummavarjoinen tai varjostus voi puuttua kokonaan, vertaa X. designata
  • keskisarakkeen ulkoreunassa yksi pyöreäpäinen hammas, ylempi toinen hammas jää hiukan vaillinaiseksi, vertaa X. designata
  • keskivarjo koko matkallaan mutkitteleva ja heikko, vertaa X. designata
  • etusiiven kärjessä selvä vaalea kärkijuomu, vertaa X. designata
  • etusiiven tyvi vain hiukan pohjaväriä tummempi, vertaa X. designata
  • koiraan tuntosarvet kaksoiskampahampaiset, selvästi leveämmät kuin X. designata'lla
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraiden keskisarake voi olla harmaampi ja / tai leveämpi
 
21 - 23 mm
Xanthorhoe designata, litukenttämittari
  • kaksi lajia, jotka keskisarakkeen viininpunaisen värin takia erottuvat suvun muista lajeista:
    X. decoloraria ja X. designata
  • keskisarakkeen sisäreuna voimakkaasti ja leveälti mustavarjoinen, vertaa X. decoloraria
  • keskisarakkeen ulkoreunassa kaksi melkein yhtä suurta hammasta, vertaa X. decoloraria
  • keskivarjo kapea, lähes suora, kääntyy siiven etureunassa 90 astetta tyveä kohti, vertaa X. decoloraria
  • etusiiven kärjestä puuttuu selvä kärkijuomu, vertaa X. decoloraria
  • etusiiven tyvi tumma, samanvärinen kuin keskisarake, vertaa X. decoloraria
  • koiraan tuntosarvet tupsuripsiset, selvästi kapeammat kuin X. decoloraria'lla
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
19 - 22 mm
Xanthorhoe spadicearia, kirjokenttämittari
  • kaksi lajia, joilla aaltoviirun sisäpuolella kaksi, muuta väritystä tummempaa, pyöreähköä varjostusta:
    X. spadicearia ja X. ferrugata
    • keskisarake kirjava, vertaa X. ferrugata
    • keskisarakkeen ulkoreunassa kaksi hammasta, jos nyt ylempää voi hampaana pitää
    • ulomman poikkiviirun ja aaltoviirun välissä kaksi tummaa, lähes mustaa, varjostumaa, vertaa muut Xanthorhoe -lajit
    • aaltoviiru selvempi kuin X. ferrugata'lla
    • takasiiven ulkoreuna melko jyrkästi tummavarjoinen, ilman aluetta halkovaa valkoista kaarijuovaa tai kaarijuova voi olla heikko, vertaa X. biriviata
      (naaraalla siiven tyvi tummempi)
  • Alppien pohjoispuolella ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet kampahampaiset
 
20 - 23 mm
Xanthorhoe ferrugata, ruostekenttämittari
  • kaksi lajia, joilla aaltoviirun sisäpuolella kaksi, muuta väritystä tummempaa, pyöreähköä varjostusta:
    X. spadicearia ja X. ferrugata
    • keskisarake tasaisen tumma, punertavanruskea tai mustahko, vertaa X. spadicearia
    • keskisarakkeen ulkoreunassa yksi hammas, usein kaksikärkinen
    • ulomman poikkiviirun ja aaltoviirun välissä kaksi tummaa, lähes mustaa, varjostumaa, vertaa muut Xanthorhoe -lajit
    • aaltoviiru heikko, vertaa X. spadicearia
    • takasiivet tasaisen tummat, myös tyvestä, vertaa X. spadicearia
  • Alppien pohjoispuolella ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet kampahampaiset
 
19 - 23 mm
Xanthorhoe biriviata, palsamikenttämittari
  • vaikka kuviointi samanlainen kuin susarlajeilla, niin siipien väritys tekee lajista melko helposti tunnistettavan
    • keskisarake tasaisen tumma, suklaanruskea
    • keskisarakkeen ulkoreunassa yksi hammas
    • ulompi poikkiviiru leveä, lähes valkoinen, tumman juovan kahtiajakama
    • ulomman poikkiviirun ja aaltoviirun välissä kaksi isoa ja yhtä tummaa varjostumaa, vertaa muut Xanthorhoe -lajit
    • etusiiven kärjessä selvä vaalea kärkijuomu
    • tyvisarake melko tasaisesti hiukan punervanruskea
    • takasiivet suureksi osaksi valkoiset
    • takasiiven ulkoreuna melko jyrkästi tummavarjoinen, valkoisen kaarijuovan halkoma, vertaa X. spadicearia
  • Alppien pohjoispuolella ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet tupsuripsiset
     
  • toisen sukupolven yksilöt selvästi tummempia (kuvan alempi yksilö)
 
21 - 26 mm
Xanthorhoe fluctuata, laikkukenttämittari
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Alppien pohjoispuolella ei toista samannäköistä lajia
  • keskisarakkeen etureunatäplä on joskus supistunut pieneksi täpläksi
  • pohjoisilla yksilöillä keskisarakkeen etureunatäplä on vaaleamman harmaa ja sarakkeen alaosakin voi olla yhtenäisempi kuin malliyksilöllä
  • koiraan tuntosarvet lyhyesti kaksoiskampahampaiset
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
24 - 28 mm
Xanthorhoe montanata, mäkikenttämittari
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Alppien pohjoispuolella ei toista samannäköistä lajia
  • keskisarake voi olla joskus kokonaan tummentunut reunojen väriseksi
  • pohjoisilla yksilöillä kuviointi haaleampaa
  • koiraan tuntosarvet kaksoiskampahampaiset
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
21 - 24 mm
Xanthorhoe abrasaria, lapinkenttämittari
  • vaikka kuviointi samanlainen kuin susarlajeilla, niin siipien väritys tekee lajista melko helposti tunnistettavan
    • Pohjois-Suomen laji
    • keskisarake isolta osalta valkeahko - vaaleanharmaa
    • keskisarakkeen ulkoreunassa kaksi suunnilleen samankokoista hammasta
    • molemmissa poikkiviiruissa ruskeankellertävää väriä
    • sekä etu- että takasiiven ulkoreuna vahvasti tummavarjoinen, valkoisen juovan (aaltoviirun) halkoma
      (aaltoviiru voi olla paljon heikompikin kuin kuvassa)
    • myös takasiivissä ruskeankellertävää väriä
  • Euroopassa ei toista samoilla väreillä olevaa lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet lyhytripsiset
 
22 - 27 mm
Xanthorhoe annotinata, metsäkenttämittari
  • X. montanata'n ohella sukunsa 'värittymättömin' laji
  • koko perhonen samansävyinen, ruskehtavanharmaa
  • keskisarakkeen ulkoreunassa kaksi selvää, suunnilleen samankokoista, hammasta
  • takasiipien tummassa ulkosarakkeessa leveä, vaalea kaarijuova, vertaa muut Xanthorhoe -lajit
  • sekä etu- että takasiivissä selvät keskipilkut, vertaa muut Xanthorhoe -lajit
  • koiraan tuntosarvet kampahampaiset
  • Alppien pohjoispuolella ei toista samannäköistä lajia paitsi X. incursata, josta minulla ei valitettavasti ole kuvaa (Keski-Saksa, Etelä-Puola)
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
Euroopassa vielä 10 Xanthorhoe -lajia:

  • Xanthorhoe skoui (Espanja)
  • Xanthorhoe iberica (Espanja)
  • Xanthorhoe disjunctaria (Etelä-Italia)
  • Xanthorhoe sardisjuncta (Sardinia)
  • Xanthorhoe vidanoi (Italia)
  • Xanthorhoe oxybiata (Välimeri)
  • Xanthorhoe friedrichi (Kreikka)
  • Xanthorhoe incursata (Itävalta, Etelä-Saksa, Etelä-Puola)
  • Xanthorhoe uralensis (Pohjois-Ural)
  • Xanthorhoe majorata (Ural
 

Psychophora -suku

Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta

24 - 28 mm
Psychophora sabini, tundramittari
  • lentää vain korkeimpien tuntureidan paljakoilla
  • Euroopan lajistossa voidaan sekoittaa vain E. punctipes -mittariin, joka lentää samoilla paikoilla
  • aaltoviiru heikko tai puuttuu kokonaan
  • takaruumis tasaisen ruskeanharmaa, vertaa Entephria -suku
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 

Muita suomalaisia mittarilajeja, jotka esiintyvät tunturipaljakoilla ja pahdoilla

26 - 29 mm
Entephria punctipes, paljakkapohjanmittari
kuuluu kenttämittareiden toiseen sukuryhmään    [Larentiinae, Larentiini]
  • lentää vain korkeimpien tuntureidan paljakoilla
  • takaruumiin jaokkeissa valkoiset täplät, vertaa P. sabini
  • sisempi poikkiviiru kääntyy siiven etureunaa kohti jo siiven puolivälissä, vertaa P. sabini
  • aaltoviiru voimakas, ulottuu läpi siiven, vertaa P. sabini
  • takasiivet tasaisen harmaat, vertaa P. sabini
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
28 - 29 mm
Entephria nobiliaria, kurupohjanmittari
kuuluu kenttämittareiden toiseen sukuryhmään    [Larentiinae, Larentiini]
  • lentää vain korkeimpien tuntureidan pahdoilla, jotka ovat koivuvyöhykkeen yläpuolella
 
26 - 28 mm
Entephria flavicinctata, pahtapohjanmittari
kuuluu kenttämittareiden toiseen sukuryhmään    [Larentiinae, Larentiini]
  • lentää vain korkeimpien tuntureidan pahdoilla, jotka ovat koivuvyöhykkeellä tai koivuvyöhykkeen yläpuolella
 
24 - 27 mm
Entephria polata, sysipohjanmittari
kuuluu kenttämittareiden toiseen sukuryhmään    [Larentiinae, Larentiini]
  • lentää sekä tunturipaljakalla että tunturien koivuvyöhykkeessä
 
29 - 32 mm
Entephria caesiata, metsäpohjanmittari
kuuluu kenttämittareiden toiseen sukuryhmään    [Larentiinae, Larentiini]
  • levinnyt läpi Suomen
  • lentää etelässä mustikkaa kasvavissa kuusimetsissä ja pohjoisessa myös tunturipaljakalla
 

Catarhoe -suku

Euroopassa 7 lajia, joista 2 tavattu Suomesta

23 - 26 mm
Catarhoe cuculata, valkovaippamittari
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 

Kaksi muuta suomalaista lajia, joilla keskisarake laajalti valkeahko

28 - 31 mm
Mesoleuca albicillata, vattumittari
kuuluu kenttämittareiden toiseen sukuryhmään    [Larentiinae, Larentiini]
  • yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa
  • vadelmaa kasvavat metsien laidat, puutarhat yms.
 
22 - 25 mm
Ligdia adustata, sorvarimittari
kuuluu alaheimoon lovimittarit    [Ennominae, Abraxini]
  • Suomessa harvinainen loikkari
  • toukka elää sorvarinpensaalla
 
23 - 25 mm
Catarhoe rubidata, punavaippamittari
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • Uralilla ja Etelä-Euroopassa perhosen väritys ruskeampi (kuvan alempi yksilö)
Euroopassa vielä 5 Catarhoe -lajia:

  • Catarhoe mazeli (Espanja)
  • Catarhoe basochesiata (Länsi-Välimeri)
  • Catarhoe putridaria (Italia, Kreikka, Bulgaria)
  • Catarhoe hortulanaria (Kreikka)
  • Catarhoe permixtaria (Kreikka, Bulgaria)
 

Camptogramma -suku

Euroopassa 4 lajia, joista 1 tavattu Suomesta

21 - 24 mm
Camptogramma bilineatum, loimumittari
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • sisarlajit muuten samannäköisiä, mutta väritykseltään joko rusehtavia tai harmahtavia
Euroopassa vielä 3 Camptogramma -lajia:

  • Camptogramma bistrigata (Korsika, Sardinia)
  • Camptogramma grisescens (Kreikka)
  • Camptogramma scripturata (Itävalta, Unkari, Romania)
 

Sivu päivitetty-- 26.4.2018 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Jari Kaitila:Vieraslajien levinneisyys ja elintavat
perhosten lainaus kuvattavaksi: C. riguata, S. coarctaria, S. mucronata, S. luridata, S. bipunctaria, S. moeniata, O. obstipatum,
C. polygrammata, X. decoloraria, C. rubidata (ruskea)
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, määritystekstit
Harri Pitkäranta:Perhosen lainaus kuvattavaksi: X. biriviata II gen.