Geometridae - mittarit

Larentiinae - kenttämittarit IV

Larentiini -sukuryhmä      (kenttämittarit)
Earophila -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
25 - 30 mm	Earophila badiata, ruskoruusumittari siipien muoto, väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja sukupuolet ovat samanvärisiä
Anticlea -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
26 - 29 mm	Anticlea derivata, kirjoruusumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja muistuttaa kuvioinniltaan eniten P.berberata'a sukupuolet ovat samanvärisiä
22 - 26 mm	Pareulype berberata, lähialuelaji, ei Suomessa kuuluu kenttämittareiden toiseen sukuryhmään    [Larentiinae, Rheumapterini] lähinnä meitä Latviassa lentää touko- elokuussa kahtena sukupolvena toukka elää happomarjalla (Berberis) sukupuolet ovat samanvärisiä
Mesoleuca -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
28 - 31 mm	Mesoleuca albicillata, vattumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja sukupuolet ovat samanvärisiä
Pelurga -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
26 - 31 mm	Pelurga comitata, savikkamittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja sukupuolet ovat samanvärisiä
Larentia -suku
Euroopassa 2 lajia, joista toinen tavattu Suomesta
30 - 31 mm	Larentia clavaria, malvamittari siipien muoto, väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei muita ihan samannäköisiä lajeja sukupuolet ovat samanvärisiä
Euroopan toinen Larentia -laji: Larentia malvata (Välimeren rannikot)
Coenotephria -suku
Euroopassa 6 lajia, joista ei yhtään Suomessa
24 -30 mm	Coenotephria tophaceata, ei Suomessa tasaisen harmaassa tyvi-ja keskisarakkeessa kolme kellertävää pokkiviirua keskisarake voi olla paljon tummempi, jolloin se erottuu paremmin muusta siivestä vihertävänkellertävää keskisarakkeen ulkoreunassa ja ulkosarakkeessa ulommasta poikkiviirusta kärkeä kohti vaalea juomu, vertaa Entephria ja Euphyia -suvut takasiiven tyvi tasainen ja samanvärinen kuin etusiiven tyvi takasiiven kaarijuova tekee 90 asteen mutkan siiven alaosassa, vertaa Entephria ja Euphyia -suvut lähinnä meitä Etelä-Saksassa ja Slovakiassa kuivat, kivikkoiset rinteet ja metsiköt, joidenka maaperässä kalkkia vuoristolaji, yli 500 m lentää kesä- elokuussa yleensä yhtenä sukupolvena toukka mataroilla (Galium)   harmahtavia perhosia kolmesta eri suvusta, joilla etusiivessä vihertävänkellertäviä poikkiviiruja tai kokonaisia sarakkeita suomalaisista lajeista tuo eniten mieleen E. flavicinctata'n, pahtapohjanmittarin, joka meillä lentää vain Kilpisjärven seudun tunturipahdoilla
25 - 30 mm	Coenotephria salicata, ei Suomessa pohjaväri harmaa, kuviot tummemman harmaat poikkiviiruissa heikosti vihertävänkeltaista vaaleanharmaa keskisarake, jossa terävä keskipilkku ulommasta poikkiviirusta kärkeä kohti vaalea juomu, vertaa Entephria ja Euphyia -suvut takasiiven kaarijuova tekee 90 asteen mutkan siiven alaosassa, vertaa Entephria ja Euphyia -suvut takasiivessä keskipilkku lähinnä meitä Keski-Saksassa ja Etelä-Puolassa vuoristossa yli 500 m, kivikkoiset ja aurinkoiset rinteet ja ruohostot lentää huhti- syyskuussa kahtena sukupolvena toukka mataroilla (Galium)
Entephria -suku
Euroopassa 10 lajia, joista 5 tavattu Suomesta
26 -28 mm	Entephria flavicinctata, pahtapohjanmittari etusiipi melko tumma, vihertävänkeltaisine poikkiviiruineen ei vaaleaa kärkijuomua, vertaa Coenotephria -suku harmaa ulompi poikkiviiru selvän ja yhtenäisen juovan kahtia jakama, vertaa E. infidaria takasiipi vaalea ilman keskipilkkua, vertaa E. frustata sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraan takasiivet vain hiukan tummemmat lentää vain korkeimpien tuntureidan pystysuorilla pahdoilla, jotka ovat koivuvyöhykkeellä tai koivuvyöhykkeen yläpuolella esiintyy Suomessa vain Kilpisjärvellä ja Kilpisjärven takatuntureilla etelässä lajia tavataan Alpeilta ja Etelä-Puolan vuoristosta lännessä lajia tavataan Norjan vuoristosta melko etelästäkin sekä Skotlannista
28 - 31 mm	Entephria infidaria, ei Suomessa etusiiven keskisarake suurelta osiltaan vihertävänkellertävä, vertaa E. flavicinctata ja E. frustata keskisarakkeen sisäreunassa kolo, jollaista ei ole muilla samannäköisillä lajeilla (puolessavälissä siipeä) keskisaraketta ja aivan tyveä lukuunottamatta etusiipi vaaleanharmaa, vertaa E. flavicinctata ja E. frustata ei vaaleaa kärkijuomua, vertaa Coenotephria -suku ei tummia siipiripsitäpliä, vertaa Coenotephria -suku, E. flavicinctata ja E. frustata aaltoviiru selvä, melko leveä, vertaa E. flavicinctata ja E. frustata takasiipi useimmiten tummempi kuin kuvassa, vain kaarijuova vaalea sukupuolet ovat samanvärisiä lähinnä meitä Keski-Saksan vuoristoseudulla kosteat ja viileänvarjoisat laaksot lentää kesäkuun lopulta elokuuhun yhtenä sukupolvena toukka polyfagi mm. vadelmalla, maksaruoholla, siankärsämöllä yms.
24 mm	Euphyia frustata, ei Suomessa tuore perhonen vihertävä, haalistuu kellertävänrusehtavaksi erittäin vaihteleva laji, kuvan yksilö vaaleammasta päästä vaaleanharmaa keskisarake, jossa terävä ja pieni keskipilkku takasiivetkin voivat olla paljon tummemmat kuin kuvassa olijalla lähinnä meitä Keski-Saksa ja Etelä-Puola vuoristossa, kivikkoiset rinteet ja metsiköt mieluiten kallioseinämät, joissa paljas kallio näkyvissä lentää kesä- elokuussa yleensä yhtenä sukupolvena toukka mm. tähtimöillä ja mataroilla (Stellaria) ja (Galium)
28 - 32 mm	Entephria cyanata, ei Suomessa siipien kuviointi samanlaista kuin sisarlajeilla erittäin vaihteleva laji, kuvassa tyypillisin muoto siipien väritys kuin mustavalkoisessa elokuvassa etusiivessä voi olla kellertäviä suomuja, esim. keskisarakkeen yläosassa takasiipi useimmiten tummempi kuin kuvassa, jolloin vain kaarijuova vaalea lähinnä meitä Karpaattien vuoristossa (Slovakia ja Etelä-Puola) havupuumetsäiset, varjoisat laaksot ja rotkot lentää kesäkuun lopulta elokuuhun yhtenä sukupolvena toukka pitkäpalolla (Arabis) sukupuolet ovat samanvärisiä
28 - 29 mm	Entephria nobiliaria, kurupohjanmittari siipien väritys kellertävänvihertävä, vertaa E. byssata siivissä ei mitään mustaa aaltoviiru ei näkyvissä, vertaa E. byssata takasiipi samansävyinen kuin etusiipi, suunnulleen yhtä tumma keskiruumis tumma, pää vaalea, kellertävä, vertaa E. byssata ja E. caesiata sukupuolet ovat samanvärisiä lentää meillä vain Kilpisjärvellä, korkeimpien tuntureidan pahdoilla, jotka ovat koivuvyöhykkeen yläpuolella
29 - 32 mm	Entephria caesiata, metsäpohjanmittari siipien väritys kauttaaltaan harmaa aaltoviiru näkyvissä, joskus hiukan katkeilevana, vertaa E. byssata takasiipi vaalea ja siinä selvä keskipilkku, vertaa E. polata'a lukuunottamatta muut Entephria -lajit sukupuolet ovat samanvärisiä levinnyt läpi Suomen lentää etelässä mustikkaa kasvavissa kuusimetsissä ja pohjoisessa myös tunturipaljakalla
24 - 27 mm	Entephria polata, sysipohjanmittari etusiipien väritys mustahko, poikkiviirut valkeahkot, vertaa muut Entephria -lajit valkeahko ulompi poikkiviiru yhtenäisen juovan kahtia jakama takasiipi tumma ja siinä selvä keskipilkku, vertaa muut Entephria -lajit siipiripset voimakkaan mustavalkoiset, vertaa muut Entephria -lajit sukupuolet ovat samanvärisiä meillä lentää vain tunturipaljakalla tai tunturien koivuvyöhykkeessä
26 -29 mm	Entephria byssata, paljakkapohjanmittari siipien väritys rusehtavanharmaa muistuttaa eniten P. sabini'ta, lentää samoilla paikoilla takaruumiin jaokkeissa valkoiset täplät, vertaa P. sabini sisempi poikkiviiru kääntyy siiven etureunaa kohti jo siiven puolivälissä, vertaa P. sabini aaltoviiru voimakas, ulottuu läpi siiven, vertaa P. sabini takasiivet tasaisen harmaat, vertaa P. sabini sukupuolet ovat samanvärisiä lentää vain korkeimpien tuntureidan paljakoilla
24 - 28 mm	Psychophora sabini, tundramittari kuuluu kenttämittareiden toiseen sukuryhmään    [Larentiinae, Xanthorhoini] lentää vain korkeimpien tuntureidan paljakoilla Euroopan lajistossa voidaan sekoittaa vain E. byssata -mittariin, joka lentää samoilla paikoilla aaltoviiru heikko tai puuttuu kokonaan takaruumis tasaisen ruskeanharmaa, vertaa Entephria -suku sukupuolet ovat samanvärisiä
22 - 27 mm	Xanthorhoe annotinata, metsäkenttämittari kuuluu kenttämittareiden toiseen sukuryhmään    [Larentiinae, Xanthorhoini] koko perhonen samansävyinen, ruskehtavanharmaa keskisarakkeen ulkoreunassa kaksi selvää, suunnilleen samankokoista, hammasta takasiipien tummassa ulkosarakkeessa leveä, vaalea kaarijuova sekä etu- että takasiivissä selvät keskipilkut koiraan tuntosarvet kampahampaiset sukupuolet ovat samanvärisiä
Euroopassa vielä 3 Entephria -lajia: Entephria flavata (Alpit) Entephria caeruleata (Pyreneiden vuoristo) Entephria contestata (Länsi-Alpit)
Spargania -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
26 - 28 mm	Spargania luctuata, surumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä
Hydriomenini -sukuryhmä      (kudosmittarit)
Hydriomena -suku
Euroopassa 4 lajia, joista 3 tavattu Suomesta
25 - 31 mm	Hydriomena furcata, varpukudosmittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan, vaikka laji on hyvin muunteleva etusiiven etureunassa poikkiviirujen kohdalla pitkänomaiset tummat täplät vaikka itse poikkiviiru puuttuisikin etusiiven kärjessä musta juomu ulkosarakkeessa, siiven puolivälissä valkea läikkä takasiivet tasaisen ruskeanharmaat lajista tapaa melko usein tummia, yksivärisiä muotoja (kuvan alin yksilö) sukupuolet ovat samanvärisiä lentää loppukesällä
27 - 30 mm	Hydriomena impluviata, leppäkudosmittari etusiiven kärjen takana pari mustaa vaakaviirua, vertaa H. furcata keskisarakkeen takareuna usein muuta saraketta vaaleampi, vertaa H. ruberata sisemmän poikkiviirun keskikohdalla ei selvää ulkonemaa ulospäin, vertaa H. ruberata takasiiven kaarijuova selvempi kuin H. furcata'lla tyvisarakkeen viisto ulkoreuna kääntyy ulospäin ennen siiven takareunaa, vertaa H. ruberata sukupuolet ovat samanvärisiä lentää alkukesällä
28 - 31 mm	Hydriomena ruberata, pajukudosmittari etusiiven kärjen takana pari mustaa vaakaviirua, vertaa H. furcata poikkiviirut usein selvästi punaruskeatäytteiset, vertaa H. impluviata sisemmän poikkiviirun keskikohdalla selvä ulkonema ulospäin, vertaa H. impluviata takasiiven kaarijuova voimakkaampi kuin kahdella sisarlajilla tyvisarakkeen viisto ulkoreuna ei muuta suuntaa ennen siiven takareunaa, vertaa H. impluviata sukupuolet ovat samanvärisiä lentää alkukesällä
huulirihma ja alapuolivertailuja
H. impluviata: huulirihmat noin silmän läpimitan pituiset, vertaa H. ruberata etusiiven tyvi vaaleampi kuin H. ruberata'lla takasiiven kaarijuova heikompi kuin H. ruberata'lla H. ruberata: huulirihmat hiukan alle 2 kertaa silmän läpimitan pituiset, vertaa H. impluviata etusiiven tyvi tummempi kuin H. impluviata'lla takasiiven kaarijuova vahvempi kuin H. impluviata'lla
Euroopan neljäs Hydriomena -laji: Hydriomena sanfilensis (Etelä-Italia)

Sivu päivitetty-- 14.2.2020 --Page updated