Geometridae - mittarit

Larentiinae - kenttämittarit VI

sukuryhmäEuroopassa      Suomessa    
Cidariini20 sukua66 lajia15 sukua31 lajiamm. varpu- ja varjomittarit


Cidariini -sukuryhmä      (mm. varpu- ja varjomittarit)

Lampropteryx -suku

Euroopassa 2 lajia, jotka molemmat tavattu myös Suomesta

21 - 25 mm
Lampropteryx otregiata, korpivarjomittari
  • ruumiissa yksi rivi kolmionmuotoisia täpliä, vertaa E. prunata
  • muistuttaa sisarlajiaan L. suffumata'a, jonka muotona lajia pidettiin 1900-luvun alkupuolella
    • keskisarake paljon leveämpi
    • keskisarakkeen ulkoreunassa iso pyöreähkö ulkonema
    • keskisarakkeen reunat eivät läheskään niin hampaiset kuin sisarlajilla
    • lentää kesakuun lopulla ja heinäkuussa,
      suffumata 1- 2 kuukautta aikaisemmin
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
24 - 29 mm
Lampropteryx suffumata, lehtovarjomittari
  • kenttämittareissa on monta lajia, jotka ensisilmäyksellä saattavat näyttää samanlaisilta, kuten esim. jotkut Xanthorhoe -suvun lajit
    • etusiiven tyvi- ja keskisarake muuta siipeä tummemmat, samanväriset ja selvästi erottuvat
    • sisempi poikkiviiru hampainen, esim. Xanthorhoe -suvun lajeilla hampaaton
    • ulompi poikkiviiru mutkikas, keskikohdalla kaksoishammas
    • ulkosarakkeesta lähtee siiven kärkeen ohut, suora, viivamainen valkea juova
    • takaruumiin jaokkeissa vain yksi rivi kolmionmuotoisia täpliä, monilla samannäköisillä lajeilla kaksoistäplät
    • talvehtii koteloimagona eli aikainen kevätlaji
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 

Eulithis -suku

Euroopassa 6 lajia, joista 5 tavattu Suomesta

30 - 38 mm
Eulithis prunata, puistomittari
  • etusiipien ja varsinkin takasiipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
25 - 29 mm
Eulithis testata, elomittari
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
26 - 30 mm
Eulithis populata, mustikkamittari
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • voi joskus olla melko tasavärinen, jolloin muistuttaa eniten sisarlajia E. mellinata'a
  • keskisarakkeen ulkoreunassa ulkonema, jossa kaksi 'huippua', vertaa E. mellinata
  • siipiripset paljon tasavärisemmät kuin E. mellinata'lla
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
25 - 28 mm
Eulithis mellinata, viinimarjamittari
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • muistuttaa eniten sisarlajia E. populata'a, joka voi olla myös melko tasavärinen
  • keskisarakkeen ulkoreunassa ulkonema, jossa vain yksi 'huippu', vertaa E. populata
  • siipiripset voimakkaasti täplikkäät, vertaa E. populata
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
29 - 34 mm
Eulithis pyropata, tulimittari
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
Euroopan kuudes Eulithis -laji:
  • Eulithis peloponnesiaca (Kreikka)

Gandaritis -suku

Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta

26 - 29 mm
Gandaritis pyraliata, ketomittari
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • keskisarakkeen sisäreunan yläosassa terävä kulma
  • keskisarakkeen reunaviirut alaosastaan suoria
  • ulomman poikkiviirun ulkoreuna muodostuu isoista terävistä täplistä
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 

Ecliptopera -suku

Euroopassa 2 lajia, jotka molemmat tavattu myös Suomesta

25 - 28 mm
Ecliptopera silaceata, horsmamittari
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • tyvi- ja keskisarakkeen välissä leveä, vaalea poikkivyö, jossa mustia täpliä
  • ulomman poikkiviirun ulkoreunasta lähtee lajille tyypilliset isot, mustat 'nuolenjärjet'
  • siiven kärjen alapuolella, siiven ulkoreunassa, valkoisen rajaama iso, musta täplä
  • Euroopassa ei toisia samannäköisiä lajeja kuin sisarlaji E. capitata, jonka erottaa keltaisesta ruumiista
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
23 - 25 mm
Ecliptopera capitata, Keltaselkämittari
  • siipien väritys ja kuviointi sekä ennenkaikkea pään ja ruumiin väri tekee lajista helposti tunnistettavan
  • niin kulunutta yksilöä ei ole tullut vastaa, että keltaista ei näkyisi
  • keskisarakkeen sisäreuna suorempi ja pystympi kuin sisarlajilla
  • 'nuolenkärkiä' vähemmän kuin sisarlajilla
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 

Chloroclysta -suku

Euroopassa 2 lajia, jotka molemmat tavattu myös Suomesta

25 - 30 mm
Chloroclysta siterata, kaunovarpumittari
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • ulomman poikkiviirun etuosassa valkoista, näkyy hyvin kuluneessakin yksilössä
  • keskisarakkeen kummallakin puolella voi olla +/- punertavaa sävyä
  • takasiivet tummat ja niissä voimakas keskipilkku
  • aikuistalvehtija eli lentää syksyllä ja keväällä
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
28 - 32 mm
Chloroclysta miata, vihervarpumittari
  • verrattaessa suomalaisia lajeja, voisi sanoa että ei toista samannäköistä lajia, mutta kun otetaan mukaan Keski-Eurooppa, niin sitten on monta lajia, jotka muistuttavat C. miata'a, varsinkin jos tuoreen perhosen vihreys on haalistunut
  • keskisarake on ratkaisevassa asemassa:
    • keskisarake leveä
    • etuosa kääntyy tyveä kohti
    • takaosa kääntyy ulospäin
    • sisempi poikkiviiru kääntyy jyrkästi tyveä kohti jo puolessavälissä siipeä ja ulospäin siiven takareunassa
    • ulompi poikkiviiru yläosastaan 'piikikäs', tekee tasaisen kaaren puolivälissä ja kääntyy ulospäin siiven takareunassa
  • takasiivet hyvin tasaisen vaaleat, keskipilkku näkyvissä
  • aikuistalvehtija eli lentää syksyllä ja keväällä
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 

Dysstroma -suku

Euroopassa 5 lajia, joista 4 tavattu Suomesta

27 - 31 mm
Dysstroma citratum, syysvarpumittari
  • suvun ulkopuolella ei samannäköisiä lajeja, joilla keskisarakkeessa iso, kaksipäinen ulkonema ja sisäreuna mutkitteleva, yläosastaan tyveä kohti kääntyvä
  • lento alkaa vasta heinäkuun puolivälissä, vertaa D. truncatum
  • ulomman poikkiviirun etuosa mutkikas, kaarimaisesti kovera
  • keskisarakkeen ulkonema muodostaa alle 90 asteen kulman, vertaa D. truncatum
  • takasiiven kaarijuova +/- näkyvä muodostaen selvän kulman, vertaa D. truncatum
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
26 - 29 mm
Dysstroma infuscatum, rämevarpumittari
  • suvun ulkopuolella ei samannäköisiä lajeja, joilla keskisarakkeessa iso, kaksipäinen ulkonema ja sisäreuna mutkitteleva, yläosastaan tyveä kohti kääntyvä
  • nelikosta tasaisimman värinen
  • musta puuttuu kokonaan, tilalla sinertävänharmaata
  • missä sisarlajeilla on tummanruskeaa, D. infuscatum'illa kellertävänrusehtavaa
  • tyvi- ja keskisarakkeen väli sinertävänharmaa (ei ruskea), ja sen takareunassa kaksi huonosti näkyvää valkoista pilkkua, vertaa muut Dysstroma -lajit
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
25 - 32 mm
Dysstroma truncatum, kesävarpumittari
  • suvun ulkopuolella ei samannäköisiä lajeja, joilla keskisarakkeessa iso, kaksipäinen ulkonema ja sisäreuna mutkitteleva, yläosastaan tyveä kohti kääntyvä
  • sukunsa aikaisin lentäjä, lennossa jo kesäkun lopulla, D. citratum ja D. latefasciatum aloittelevat lennon vasta heinäkuun puolivälissä, jolloin D. truncatum on myös vielä lennossa
  • ulomman poikkiviirun etuosa suora (siinä joskus terävä piikki)
  • keskisarakkeen ulkonema muodostaa noin 90 asteen kulman, vertaa D. citratum
  • tyvi- ja keskisarakkeen väli ruskea, ja sen takareunassa kaksi pientä valkoista täplää, vertaa D. latefasciatum
  • keskisarake yleensä valkea, mutta joskus myös ruosteenkellertävä tai musta
  • takasiiven vaalea kaarijuova selvä muodostaen pyöreämmän kaaren kuin D. citratum'illa
  • takasiiven ulkosarakkeessa rivi vaaleita laikkuja, vertaa muut Dysstroma -lajit
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
28 - 31 mm
Dysstroma latefasciatum, laikkuvarpumittari
  • suvun ulkopuolella ei samannäköisiä lajeja, joilla keskisarakkeessa iso, kaksipäinen ulkonema ja sisäreuna mutkitteleva, yläosastaan tyveä kohti kääntyvä
  • keskisarakkeessa laaja, musta varjo, vertaa muut Dysstroma -lajit
  • keskisarake yleensä laajalti valkea, mutta joskus myös kellertävä tai ruskea
  • tyvi- ja keskisarakkeen välissä, siiven takareunassa, valkea laikku, vertaa muut Dysstroma -lajit
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
Euroopan viides Dysstroma -laji:
  • Dysstroma pseudimmanata (Ural)
alapuolivertailuja
  • D. citratum:
    • ulomman poikkiviirun etuosa kaarimaisesti kovera
    • keskisarakkeen ulkonema muodostaa alle 90 asteen kulman
    • takasiiven keskipilkku pieni
    • takasiiven kaarijuova selvä, muodostaen jyrkemmän kulman kuin sisarlajeilla
  • D. infuscatum:
    • ulomman poikkiviirun etuosa suora
    • keskisarakkeen ulkonema muodostaa noin 90 asteen kulman
    • takasiiven keskipilkku iso
    • takasiiven kaarijuova ei näy, häviää tummaan kehnään
  • D. truncatum:
    • ulomman poikkiviirun etuosa suora
    • keskisarakkeen ulkonema muodostaa noin 90 asteen kulman
    • takasiiven keskipilkku melko pieni
    • takasiiven kaarijuova selvä, muodostaen pyöreämmän kaaren kuin D. citratum'illa
  • D. latefasciatum:
    • ulomman poikkiviirun etuosa kaarimaisesti kovera
    • keskisarakkeen ulkonema muodostaa alle 90 asteen kulman
    • takasiiven keskipilkku pieni
    • takasiiven kaarijuova selvä, muodostaen pyöreämmän kaaren kuin D. citratum'illa

Sivu päivitetty-- 30.3.2020 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, määritystekstit