Geometridae - mittarit

Larentiinae - kenttämittarit X

Eupitheciini -sukuryhmä      (pikkumittarit)
Gymnoscelis -suku
Euroopassa 3 lajia, joista 1 tavattu Manner-Euroopasta ja myös Suomesta
15 - 18 mm	Gymnoscelis rufifasciata, kääpiömittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä pikkumittaria, jolla värityksessä punaisenruskeaa ei keskipilkkua ulommassa poikkiviirussa vahvat hampaat ulompi poikkiviiru tekee kulman siiven puolivälissä sukupuolet ovat samanvärisiä   Kanarian saarilla ja Madeiralla kaksi sisarlajia
Chloroclystis -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
14 - 19 mm	Chloroclystis v-ata, lehtovähämittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan vaikka perhonen olisi kulunut ja vihreys haalistunut, niin etusiiven tumma, iso hammas aina näkyvissä Euroopassa ei toista samannäköistä pikkumittaria ainoa hiukan samanoloinen pikkumittari on P. rectangulata, jolla on muoto, jossa siiven pohjaväri on jopa yhtä vihreä, mutta mm. selvä keskipilkku tasaisemman väriset ripset sisempi poikkiviiru osuu siiven takareunaan viistosti sukupuolet ovat samanvärisiä, koirailla etusiiven takanurkka kuvioton (takasiiven värinen) (netistä löytyy kyllä myös kuva, jossa takanurkka kuin naaraalla)
Pasiphila -suku
Euroopassa 3 lajia, jotka kaikki tavattu Suomesta
16 - 19 mm	Pasiphila chloerata, tuomivähämittari ulompi poikkiviiru melko tasaisesti kaareva, myös etuosastaan, vertaa P. rectangulata ja P. debiliata takaruumiissa tummempi vyö, jossa selvästi ruskeaa, vertaa P. rectangulata ja P. debiliata kuvan alempi ykilö hiukan poikkeava, ulkosarakkeen suonet mustat ja keskisarakkeen ulkoreunassa terävät hampaat sukupuolet ovat samanvärisiä
16 - 19 mm	Pasiphila rectangulata, omenavähämittari keskisarakkeen ulkoreunassa kaksi selvää mutkaa, 'hammasta', joista jälkimmäinen suurempi, vertaa P. chloerata ja P. debiliata aaltoviirun ja ulomman poikkiviirun tumma väli katkennut etuosastaan, vertaa P. chloerata ja P. debiliata takaruumiissa ja varsinkin keskiruumiissa vihreää, vertaa P. chloerata ja P. debiliata vaihtelee väritykseltään sisarlajejaan enemmän, ovat enemmän ja laajemmin vihertäviä tai aaltoviirua lukuunottamatta lähes mustia sukupuolet ovat samanvärisiä
16 - 18 mm	Pasiphila debiliata, mustikkavähämittari keskisarakkeen ulkoreunassa kaksi selvää mutkaa, 'hammasta', jotka yhtä suuria tai etummainen suurempi, vertaa P. chloerata ja P. rectangulata takaruumiissa tummempi vyö, joka kokonaan harmaanmusta, vertaa P. chloerata keskisarakkeen ulkoreunassa mustat täplät, jotka näkyvät läpi molempien siipien, vertaa P. chloerata ja P. rectangulata väritykseltään sisarlajejaan harmaampi sukupuolet ovat samanvärisiä
Alapuolivertailuja Pasiphila chloerata - Pasiphila debiliata
P. chloerata: takasiipien kaarijuova suorempi (kulma yli 90 °) kuin P. rectangulata'lla ja P. debiliata'lla P. rectangulata: takasiipien kaarijuova kapeampi kuin P. debiliata'lla, kulma suunnilleen sama P. debiliata: siipien kaarijuovat leveät ja vahvat, vertaa P. chloerata ja P. rectangulata
Ruumisvertailuja Pasiphila chloerata - Pasiphila debiliata
P. chloerata: takaruumiin tummemmassa vyössä ruskeaa, monesti muuallakin ruumiissa P. rectangulata: koko ruumis enemmän tai vähemmän vihertävä aivan tummillakin yksilöillä näytti keskiruumiissa olevan vaalea vihreä läiskä P. debiliata: takaruumiin tumma vyö tummanharmaa, mustahko joskus ruumiissa aavistus vihreää
Eupithecia -suku
Euroopassa 128 lajia, joista 53 tavattu Suomesta
Lajit, jotka helppo tunnistaa. Suomessa ei samannäköisiä pikkumittareita
Lähialueella kylläkin samannäköisiä sisaria
16 - 17 mm	Eupithecia linariata, kannusruohomittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Suomessa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä toukka kannusruoholla (Linaria)   kolme samannäköistä sisarlajia lähialueilla
	Eupithecia pulchellata, lähialuelaji, ei Suomessa muistuttaa E. linariata lähinnä meitä Lounais-Norjassa, Tanskassa mm. puutarhat ja metsäniityt lentää touko- kesäkuussa yhtenä sukupolvena toukka sormustinkukalla (Dygitalis)
	Eupithecia pyreneata, lähialuelaji, ei Suomessa muistuttaa E. linariata lähinnä meitä Latviassa rehevät lehtimetsät ja niiden laiteet lentää kesä- heinäkuussa, pohjoisessa yhtenä sukupolvena toukka sormustinkukalla (Dygitalis)
	Eupithecia laquaearia, lähialuelaji, ei Suomessa muistuttaa E. linariata lähinnä meitä Liettuassa niityt, ruderaatit, rannat lentää kesä- elokuussa, pohjoisessa yhtenä sukupolvena toukka mm. silmäruoholla (Euphrasia)
17 - 18 mm	Eupithecia irriguata, kirjopikkumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Suomessa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä toukka tammella (Quercus)   Etelä-Euroopassa pari alalajia, joiden pohjaväri harmaampi
19 - 23 mm	Eupithecia venosata, kohokkipikkumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Suomessa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä toukka kohokilla (Silene)   Euroopassa kolme samannäköistä sisarlajia, joista lähin tulee Puolaan ja Moskovan seudulle
	Eupithecia alliaria, ei Suomessa muistuttaa E. venosata lähinnä meitä Etelä-Puolassa ja Moskovan seudulla kuivat, lämpimät niityt lentää kesä- elokuussa yhtenä sukupolvena toukka laukalla (Allium)
18 - 19 mm	Eupithecia centaureata, valkopikkumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä toukka polyfagi, mm. kultapiiskulla (Solidago)
	Eupithecia extraversaria, lähialuelaji, ei Suomessa muistuttaa ruskehtava E. centaureata lähinnä meitä Latviassa lämpimät, kuivat alueet lentää kesä- heinäkuussa toukka sarjakukkaisilla
ei kuvaa	Eupithecia insigniata, tarhapikkumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä toukka mm. omenapuulla (Malus)
20 - 22 mm	Eupithecia icterata, kärsämöpikkumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia keskiruumis kaksivärinen, niska musta ja takaosa vaalea etusiivessä ruosteenruskeaa, jota pienimmillään vain kiila keskipilkun alapuolella sukupuolet ovat samanvärisiä toukka mm. siankärsämöllä (Achillea)
18 - 22 mm	Eupithecia succenturiata, lautumapikkumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia keskiruumis kaksivärinen, niska musta ja takaosa valkoinen sukupuolet ovat samanvärisiä toukka polyfagi, mm. siankärsämöllä (Achillea)
19 - 23 mm	Eupithecia simpliciata, savikkapikkumittari siipien pyöreys, väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan mm. etusiipien pohjaväri, tasaisenkaareva ulompi poikkiviiru ilman etuteunan mutkia Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä toukka mm. savikalla (Chenopodium)
18 - 19 mm	Eupithecia sinuosaria, ruskopikkumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä toukka mm. savikalla (Chenopodium)
18 - 19 mm	Eupithecia lanceata, toukopikkumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä kevään ensimmäinen pikkumittari toukka kuusella (abies)
Lajit, joilla keskiruumiin takareunassa valkoinen täplä
Alapuolivertailuja Eupithecia tripunctaria - Eupithecia lariciata
18 - 19 mm	Eupithecia tripunctaria, pilkkupikkumittari kesäkuun puoliväli - heinäkuun loppu, toinen polvi syyskuussa harmaanruskeasta perhosesta erottuvat hyvin sekä taka- että etusiiven takanurkassa oleva valkoinen pilkku, sekä vielä toinen pilkku lähempänä siipien puoltaväliä keskiruumiin takareunassa valkea täplä toukka monilla keto- ja niittykasveilla
16 - 19 mm	Eupithecia virgaureata, piiskupikkumittari toukokuun puoliväli - kesäkuu, Lapissa myöhemmin, toinen polvi elokuussa koiraan tuntosarvet pitkäripsiset ulommassa poikkiviirussa rivi mustia suoniviiruja keskiruumiin takareunassa valkea täplä aaltoviirun alaosassa usein vaalea laajentuma toukka mm. kultapiiskulla, Solidago virgaurea   ylempi malli saatu luonnosta alempi malli kasvatettu hiukan erinäköisiä, tässä taitaa toteutua se mitä eräs asiantuntija (LK) aikoinaan sanoi minulle: 'jos haluat oppia tuntemaan pikkumittarit, niin älä kasvata niitä' tuossa kasvatetussa näky selvästi myös mittarikirjassa (Mikkola et.al. 1989) annettu vinkki: 'ominaista ulkonäölle antaa viirumainen keskivarjo, joka kiertää keskipilkun koskettaen sen takanurkkaa' (useimmiten keskivarjo on kuitenkun leveä ja suttuisen näköinen)
17 - 19 mm	Eupithecia lariciata, lehtikuusimittari kesäkuun alku - heinäkuun puoliväli etusiiven ulko-osan vaalea pohjaväri ja tummat viirut saavat aikaan kontrastisen vaikutelman keskivarjo näkyy yleensä leveänä, vahvana keskivarjossa kaksi kulmaa, keskipilkun kohdalla terävä kulma ulospäin ja vähän alempana tylpempi kulma sisäänpäin ulomman poikkiviirun sisäpuolella tummia suoniviiruja keskiruumiin takareunassa valkea täplä toukka vain lehtikuusella, Larix
Neljä lajia, joilla selvä (iso) keskipilkku, alkukesän lentäjiä
Lento alkaa toukokuussa, helposti tunnistettavia
17 - 19 mm	Eupithecia exiguata, pihlajapikkumittari toukokuun loppu - kesäkuu koiraan tuntosarvet lyhytripsiset helposti tunnistettava, samanoloinen sisarlaji Etelä-Euroopan vuoristoissa, lähinnä meitä tavattu Unkarista ulomman poikkiviirun ja aaltoviirun tumma väli jakautunut kolmeen osaan kahdella selvällä, vaalealla juomulla ulomman poikkiviirun sisäpuolella tummia suoniviiruja ulomman poikkiviirun etureunassa jyrkkä mutka ja loppu viirusta melko suora alareunaan asti toukka polyfagi
15 - 17 mm	Eupithecia indigata, mäntypikkumittari toukokuun alku - kesäkuu koiraan tuntosarvet lyhytripsiset pieni, hento, tasaisen harmaa, etusiivissä heikot poikkiviirut, mutta selvä tumma keskipilkku keskipilkku selvästi pienempi kuin E. conterminata'lla etusiiven ulko-osa joskus muuta siipeä tummempi kun vielä otetaan mukaan siipien muoto niin ainoa laji, johon voisi sekoittua, on oikein kulunut E. conterminata pikkuperhosissa kylläkin löytyy samankokoisia ja samanoloisia lajeja, mutta millään niistä ei ole keskipilkkuja ja niiden etusiiven muoto paljon kapeampi ripset melko tasaväriset, vertaa E. conterminata toukka männyllä, Pinus Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
16 - 18 mm	Eupithecia tantillaria, neulaspikkumittari toukokuun puoliväli - kesäkuu koiraan tuntosarvet lyhytripsiset siipien pohjaväri ja kuviointi tekee perhosesta helposti tunnistettavan keskipilkku todella iso sekä etu- että takasiivessä ulomman poikkiviirun sisäpuolella tummia suoniviiruja tai koko viiru tummavarjosteinen ulkosarakkeen puolivälissä vaalea läikkä ja sen yläpuolella mustahkoa varjostusta (tumma läikkä) takaruumiissa selvä tumma vyö toukka kuusella, Picea Välimerellä pari samannäköistä lajia
15 - 17 mm	Eupithecia conterminata, kuusipikkumittari toukokuun puoliväli - kesäkuun puoliväli etusiiven keskipilkku suuri etusiiven etureunan tumma täplitys ja keskipilkku muodostavat luonteenomaisen tuntomerkin ripset täplikkäät, vertaa E. indigata takaruumiissa tyvi valkeahko, vertaa E. indigata toukka kuusella, Picea Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
Alapuolivertailuja Eupithecia exiguata - Eupithecia conterminata
Huom. E. conterminata -koiraalla poikkiviirut paljon heikommat ja takasiiven kehnää puuttui niin paljon että pohjaväri lähes valkoinen. (myös sisin, keskipilkun kautta kulkeva kaarijuova puuttui)
Kaksi lajia, joilla keskisarakkeen ulkoreunassa kaksi selvää mutkaa ulospäin, 'hammasta', kuten Pasiphila -lajeilla
Lento alkaa kesäkuun alkupäivinä
19 - 23 mm	Eupithecia abietaria, kuusensiemenmittari kesä- heinäkuu koiraan tuntosarvet lyhytripsiset huulirihmat vain vähän yli silmän leveuttä pitemmät, vertaa E. analoga helposti tunnistettava suuresta keskipilkusta, kirjavista siivistä ja keskisarakkeen ulkoreunan mutkista aaltoviiru selvempi ja terävähampaisempi kuin E. analoga'lla takasiiven kaarijuova ei niin pyöreä kuin E. analoga'lla toukka havupuiden kävyissä
15 - 19 mm	Eupithecia analoga, kuusenkäpymittari kesä- heinäkuu (hiukan aikaisempi kuin ed. lajilla) koiraan tuntosarvet lyhytripsiset huulirihmat yli kaksi kertaa silmän leveuttä pitemmät aaltoviiru häipyvämpi, eikä niin terävähampainen kuin E. abietaria'lla keskipilkut pyöreämpiä kuin E. abietaria'lla takasiiven kaarijuova tasaisemman pyöreämpi kuin E. abietaria'lla toukka havupuiden kävyissä kuva vanhasta ja haalistuneesta
Alapuolivertailuja Eupithecia abietaria - Eupithecia analoga
E. analoga'n keskipilkut pyöreitä, pienempiä
Huulirihmavertailuja Eupithecia abietaria - Eupithecia analoga
Kaksi lajia, loppukesän lentäjiä
Lentoaika heinäkuun lopusta elokuun loppuun
16 - 18 mm	Eupithecia tenuiata, raitapikkumittari heinäkuun loppu - elokuun loppu pienehkö laji kaksinkertainen ulompi poikkiviiru kaartuu etuosassaan jyrkästi sisäänpäin ja sitten kaarevasti ylospäin ja ulospäin viistosti etureunaan etusiiven keskipilkku soikea, juuri keskivarjon sisällä ulkosarake muuta siipeä tummempi koiraan tuntosarvien ripset lyhyet (vertaa E. inturbata) siivet alta selvästi tasaisemman väriset kuin E. inturbata'lla toukka vain pajuilla, Salix
15 - 18 mm	Eupithecia inturbata, vaahterapikkumittari heinäkuun loppu - syyskuun alku pienikokoinen laji siivet kirjavat, kellertävän harmaat etusiiven kärjessä vaalea juomu ulkosarakkeen keskivaiheilla vaalea läikkä, vertaa E. tenuiata ripset täplikkäät koiraan tuntosarvien ripset pitkät, vertaa E. tenuiata siivet alta selvästi kontrastisemmat kuin E. tenuiata'lla toukka vain metsävaahteralla, Acer platanoides
Alapuolivertailuja Eupithecia tenuiata - Eupithecia inturbata
Keskikesän lentäjiä (keskipilkku puuttuu tai aivan pieni, kts. kärkivälit)
Lentoaika kesä- heinäkuussa
18 - 20 mm	Eupithecia immundata, usvapikkumittari kesäkuun puoliväli - heinäkuun puoliväli, vilkkaimmillaan noin juhannuksen tienoilla lentelee mustakonnanmarjakasvustoissa selvästi isompi kuin E. plumbeolata etusiivet kiiltävän kellanharmaat, ilman keskipilkkua ulompi poikkiviiru melko tasaisesti kaareva, kaksinkertainen siipien pohjaväri ja kuviointi tekee perhosesta helposti tunnistettavan eteläisessä saaristossa laji on tummempi ja pienempi toukka vain mustakonnanmarjalla, Actaea spicata
13 - 16 mm	Eupithecia plumbeolata, maitikkapikkumittari pitkä lentoaika, kesäkuun alku - heinäkuun loppu pienikokoinen, tasaisen ruskehtavanharmaa keskipilkku puuttuu tai on erittäin heikko etusiivet tiheän viiruiset ulkorarake voi olla yhtä vaalea kuin siiven sisäpuoli tai sitten kokonaan tumma tai vain aaltoviiruun asti tumma etusiiven takanurkassa ei ole valkoista täplää, kuten E. valerianata'lla toukka mm. maitikoilla, Melampyrum
	Eupithecia haworthiana, lähialuelaji, ei Suomessa muistuttaa E. plumbeolata lähinnä meitä Etelä-Ruotsissa niityt, pensaikot, puutarhat yms. lentää kesä- heinäkuussa yhtenä sukupolvena toukka kärhöillä (Clematis)
	Eupithecia thalictrana, lähialuelaji, ei Suomessa muistuttaa E. plumbeolata lähinnä meitä Virossa sekametsät, rantalehdot lentää touko- kesäkuussa toukka ängelmillä (Thalictrum)
14 - 16 mm	Eupithecia valerianata, virmajuurimittari kesäkuun puoliväli - heinäkuun loppu helpoimmin löydettävissä virmajuurta kasvavista kosteikoista pienikokoinen, kellertävänharmaa etusiivet kapeammat kuin E. plumbeolata'lla, tiheän viiruiset etusiiven poikkiviirut voivat olla paljon selvemmät kuin mallilla ja aaltoviiru yhtenäinen etusiiven takanurkassa näkyvä valkea täplä, vertaa E. plumbeolata toukka vain virmajuurilla, Valeriana
14 - 16 mm	Eupithecia pygmaeata, päiväpikkumittari kesäkuun alkupuoli - heinäkuun puoliväli varsinkin naaraan näkee päivällä munimislennolla matalalla tähtimöiden ympärillä pienikokoinen, kuten kaksi edellistä lajia siivet tummanruskeat kirjavampi kuin kaksi edellistä lajia, mm. mustia suoniviiruja valkoinen täplä sekä etu- että takasiiven takanurkassa, mutta myös muuallakin aaltoviirussa takasiiven tyviosa tumma, vertaa muut ryhmän lajit ripset täplikkäät toukka vain tähtimöillä, Stellaria
Alapuolivertailuja Eupithecia immundata - Eupithecia pygmaeata
Lapin laji, esiintyy vain Lapissa
Lentoaika heinäkuussa (aivan kesäkuun lopussa)
16 - 17 mm	Eupithecia fennoscandica, tunturipikkumittari kesäkuun loppu - heinäkuu tunturit, joki- sekä tievarret, joissa ravintokasvia lentää iltapäivästä yöhön pieni, harmaankirjava ulompi poikkiviiru katkeaa siiven puolivälissä hiukan rusehtavalla 'kiilalla', joka ulottuu melkein ulkoreunaan asti ulompi poikkiviiru katkeaa vielä toisen kerran lähellä siiven takareunaa etusiiven takanurkassa vaalea täplä ripset täplikkäät toukka pikkutervakolla, Viscaria alpina
Alapuolivertailuja Eupithecia fennoscandica ja Eupithecia satyrata
Lapista löytyy muutama muukin pikkumittari, mutta millään ei ole näin vaaleata takasiipien alapuolta. (koiraalla siipi vielä tätäkin tasaisemman vaalea)
Ulomman poikkiviirun ulkopuolella leveä, vaalea vyö
(ei muilla pikkumittareilla)
Lentoaika heinäkuussa (aivan kesäkuun lopussa)
19 - 22 mm	Eupithecia egenaria, lehmuspikkumittari kesäkuun puoliväli - heinäkuun puoliväli pysyttelee isojen lehmusten ympärillä päivällä häirittynä syöksyy viistosti maahan, muuten lentää iltahämärissä ja yöllä lyijynharmaa kaksinkertaisen ulomman poikkiviirun ulkopuolella on vaalea, yksivärisen harmaa, leveä vyö (vertaa muut pikkumittarit) toukka vain metsälehmuksella, Tilia cordata alakuva: kasvatettu, värit juurikuoriutuneella yläkuva: värit 50 vuotta kokoelmassa olleella (harmaa muuttuu pikkuhiljaa ruskeammaksi kuvan kasvatetulla yksilöllä vaalean vyön reunaviirut selvästi normaalia tummemmat -normaalisti viirut kuin yläkuvassa
Varsingin etusiiven keskipilkku iso, näkyvä)
Lentoaika touko- heinäkuussa
20 - 23 mm	Eupithecia actaeata, konnanmarjamittari kesäkuun alku - heinäkuun puoliväli lämpiminä kesinä elokuussa toinen sukupolvi suurikokoinen laji etusiivet harmaanruskeat kasvatetut selvästi ruakeampia keskipilkku iso, puolikuummainen sekä etu- että takasiivissä etusiiven takanurkassa valkea täplä takaruumis alta valkeahko, sivussa musta rajaviiru toukka vain konnanmarjoilla, Actaea
18 - 20 mm	Eupithecia selinata, silkkipikkumittari kesäkuun puoliväli - heinäkuun puoliväli etusiivet yksivärisen harmaat etusiiven ulompi poikkiviiru muodostaa tasaleveän, tasaisesti kaartuvan, vaalean kaaren, vertaa E. trisignaria ripset melko yksiväriset, vertaa E. trisignaria takasiivet tasaisen tummat, vertaa E. trisignaria takasiivet suunnilleen yhtä tummat kuin etusiivet, vertaa E. trisignaria toukka mm. vuohenputkella, Aegopodium podagraria
16 - 20 mm	Eupithecia trisignaria, putkipikkumittari kesäkuun loppu - elokuun alku etusiivet tummanharmaat etusiivissä erottuvat vahvat etureunatäplät ja keskipilkku etusiiven ulompi poikkiviiru muodostaa etuosassaan selvän mutkan, vertaa E. selinata ripset täplikkäät, vertaa E. selinata toukka sarjakukkaiskasveilla, Umbelliferae
17 - 21 mm	Eupithecia groenblomi, suomenpikkumittari heinäkuun puoliväli - elokuun puoliväli isohko lyijynharmaa pikkumittari (kasvatetut hiukan rusehtavia) etusiivissä iso, ovaalinmuotoinen keskipilkku ripset vain heikosti täplikkäät toukka vain kultapiiskulla, Solidago virgaurea
Alapuolivertailuja Eupithecia selinata - Eupithecia actaeata
E. selinata takasiiven keskipilkku pilkunmuotoinen E. trisignaria ruumis valkoinen, takasiiven keskipilkku iso viirumainen, vertaa E. groenblomi E. groenblomi suuret keskipilkut sekä näkyvät poikkiviirut, takasiiven keskipilkku pyöreähkö, vertaa E. trisignaria E. actaeata huom. yksilö kasvatettu, kuviointi selvästi normaalia kontrastisempaa (keskipilkut vertailussa oleellisia)
Etusiivissä mustat suoniviirut myös siiven keskiosassa
Takaruumiin 3. jaoke tumma (mustaa tai ruskeaa)
17 - 21 mm	Eupithecia intricata, vyöpikkumittari toukokuun loppu - heinäkuun alku, Lapissa heinäkuu siivet ruskehtavat etusiivessä poikkiviirujen kohdalla teräviä mustia suoniviiruja takaruumiin 3. jaokkeessa mustia suomuja (näkyy renkaana tai ainakin sivusta mustana juovana) toukka vain katajalla, Juniperus communis
17 - 20 mm	Eupithecia pimpinellata, pukinjuurimittari heinäkuun puoliväli - elokuun puoliväli etusiivet pitkänomaiset, harmaan ja ruskean vivahteiset etusiiven keskipilkku pitkänomainen etusiiven keskiosassa mustat suoniviirut takaruumiissa tummanruskea vyö toukka mm. ahopukinjuurella, Pimpinella saxifraga
Alapuoli- ja vyövertailuja Eupithecia intricata - Eupithecia pimpinellata
E. intricata jaokkeessa mustia suomuja (näkyy renkaana tai ainakin sivusta mustana juovana eroa tietenkin myös keski- ja takaruumiin värityksessä
Alku- ja keskikesän lentäjiä (keskipilkku puuttuu tai pieni)
Lentoaika touko- heinäkuussa
18 - 20 mm	Eupithecia pernotata, viirupikkumittari kesäkuun alku - heinäkuun alku lentää lämpimillä hiekkamailla keskimäärin pienempi kuin kaksi seuraavaa lajia etusiivissä kapeita pohjaa vaaleampia poikkiviiruja väri kullanruskea toukka mm. pietaryrtillä, Tanacetum vulgare
19 - 21 mm	Eupithecia cauchiata, aaltopikkumittari kesäkuun puoliväli - heinäkuun puoliväli muistuttaa isokokoista E. satyrata'a etusiivet kolmiomaiset, teräväkärkiset etusiiven viirut yhtenäiset siipien ulkosarake muuta siipeä tummempi väri useimmiten hiekan kellertävä, joskus harmahtavampi toukka mm. kultapiiskulla, Solidago virgaurea Kuvattu 'alkuaikojen digipokkarilla', joka näytti tietyt värit luonnollista punertavampina. (East Germany, 7.7.1954; Ernst Urbahn leg.; coll. ZMUH)
E. satyrata muuntelee huomattavasti, joten se saattaa muistuttaa erehdyttävästi cauchiataa. Tällöin lajimäärityksen voi varmistaa ainoastaan tutkimalla genitaalit. Koiraalla riittää yleensä ventraalilevyn esiin rapsuttaminen. Tarkemmin kuvineen 1990 BAPTRIA 15(1):1-7.
17 - 20 mm	Eupithecia satyrata, harmopikkumittari toukokuun loppu - heinäkuun puoliväli pyöreäsiipisempi kuin E. cauchiata etusiiven viirut katkeilevat, viiruissa valkoisia pilkkuja aaltoviiru epätasaisempi kuin cauchiatalla väri muunteleva, yleensä harmaa, joskus ruskehtava kirjailu karkean kehnäistä toukka erittäin moniruokainen
E. pernotata E. cauchiata E. satyrata Koiraan ventraalilevyn saa helposti esille penslaamalla takaruumiin kärjestä suomut pois E. pernotata: Kärki terävä, lyhyempi (leveämpi) kuin E. satyrata'lla E. cauchiata: Kärki leveä, muistuttaa kaksipiikkistä haarukkaa E. satyrata: Kärki terävä, pitempi kuin E. pernotata'lla
Alapuolivertailuja Eupithecia pernotata - Eupithecia satyrata
	Eupithecia veratraria, lähialuelaji, ei Suomessa muistuttaa iso E. satyrata lähinnä meitä Norja (rajan takana Nuorgamissa) niityt lentää kesä- heinäkuussa toukka pärskäjuurella (Veratrum)
Tasaisen harmahtava tai ruskea, altoviirun laajentuma selvä
Lentoaika kesäkuun lopussa- elokuussa
18 - 20 mm	Eupithecia expallidata, hallavapikkumittari heinäkuun puoliväli - elokuun puoliväli melko suurikokoinen sekametsien laji ryhmän muista lajeista poiketen siivet harmahtavat etusiiven keskipilkku iso, venynyt, pyöreämpi kuin E. absinthiata'lla aaltoviiru vaalean harmaa, myös laajentuma ripsissä selvemmät tyvitäplät kuin E. absinthiata'lla takaruumiin tumma poikkivyö heikompi kuin E. absinthiata'lla toukka kultapiiskulla, Solidago virgaurea
19 - 21 mm	Eupithecia absinthiata, mykeröpikkumittari kesäkuun loppu - elokuun puoliväli isokokoinen laji etusiivet ruskeat, useimmiten tasaisemman ruskeat kuin mallilla ripset melko yksiväriset ilman tyvitäpliä, vertaa E. expallidata etusiiven keskipilkku ja etureunatäplät näkyvät vahvoina aaltoviiru muodostaa valkoisen täplärivin etusiiven takanurkan täplä on terävän valkoinen takaruumiin tumma poikkivyö voimakkaampi kuin E. expallidata'lla toukka monilla ketokasveilla
15 - 18 mm	Eupithecia goossensiata, kangaspikkumittari kesäkuun loppu - elokuun alku kuivien avoimien kanervanummien, kanervasoiden ja kallioiden laji pienehkö laji, naaraat E. absinthiata -koiraan kokoisia, koiraat selvästi pienempiä etusiiven keskipilkku pienehkö, mutta näkyvä kasvatetut yksilöt usein enemmän E. absinthiata'n näköisiä kuin luonnosta saadut toukka vain kanervalla, Calluna vulgaris 1982; Kauri MIKKOLA Ei löytynyt genitaali-, suomu- eikä kotelotuntomerkkejä. Toukka on kuitenkin erilainen, kapempi, punertavampi ja terävämpikuvioinen kuin E. absinthiatan. Lisäksi ravintokasvi on vain kanerva. Euroopan mittarit osa 4 (2003) ei pidä perhosta omana lajina
17 - 18 mm	Eupithecia assimilata, herukkapikkumittari kesäkuun alku - heinäkuun puoliväli lämpiminä kesinä elokuussa toinen sukupolvi pienehkö laji ruskealla pohjalla kontrastisesti kirjailtu etusiipi: keskipilkku ja etureunatäplät isoja ja vahvoja, takanurkan valkoinen täplä iso ja usein kaksinkertainen ripset täplikkäät tummien takasiipien takanurkassa valkea pilkku toukka mm. herukoilla, Ribes
Alapuolivertailuja Eupithecia expallidata - Eupithecia assimilata
E. assimilata'a lukuunottamatta kaikki kasvatettu
Tasainen kirjailu, pohjavärinä harmahtavan ruskeaa
Lentoaika kesäkuussa (aivan toukokuun lopussa)
17 - 19 mm	Eupithecia vulgata , kulmapikkumittari toukokuun loppu - heinäkuun alku ulomman poikkiviirun etuosassa teräväpäinen kulma tyveäpäin etusiiven alapuolella poikkiviirun etuosan kulman kohdalla muuta siipeä vaaleampi alue siiven reunaan saakka etusiiven vaalea, terävä ja mutkitteleva aaltoviiva tavallaan jatkuu myös takasiivessä ripset täplikkäät ja ripsien tyviviirun katkot todella kontrastiset toukka monilla keto- ja niittykasveilla
17 - 18 mm	Eupithecia subfuscata, mattapikkumittari kesäkuun alku - heinäkuu takasiipien pohjaväri alta silkinkiiltoisen valkea, naaraalla vähän tummempi takaruumis alta harmaa toukka monilla keto- ja niittykasveilla
17 - 20 mm	Eupithecia denotata , kellopikkumittari heinäkuu niittyjen ja avoimien paikkojen laji ison naaraan ja pienen koiraan kokoero voi olla jopa 7 mm etusiivet tuoreena tummanruskeat etusiiven keskipilkku pyöreähkö takasiiven ulkoreuna muuta siipeä tummempi takaruumis alta valkoinen, sivussa musta rajaviiru toukka mm. kellokasveilla, Campanula
Alapuolivertailuja Eupithecia vulgata - Eupithecia denotata
Tasainen kirjailu, pohjavärinä harmahtavan valkoista
17 - 18 mm	Eupithecia orphnata, rantapikkumittari kesäkuun alku - heinäkuun alku saaristo ja rannikkolaji muistuttaa E. subfuscata'a ruskeata väriä etusiiven etureunan suonessa, sekä keskisiiven vahvassa suonessa kiilana ulospäin takaruumiin 3. jaoke punaruskea (muissakin jaokkeissa voi olla sivuilla ruskeaa väriä kuten E. subfuscata'lla, jolla ei kuitenkaan ole ruskeaa vyötä) toukka monilla merenrantakasveilla
16 - 19 mm	Eupithecia subumbrata, niittypikkumittari kesäkuun puoliväli - heinäkuun loppu pienehkö, mutta iso naaras voi olla pienen E. millefoliata'n kokoinen siipien ulkoreunat tummat verrattuna vaaleaan sisäosaan etusiivet viirumaiset, usein osittain ruskehtavat ruumis hyvin vaalea toukka monilla keto- ja niittykasveilla
19 - 21 mm	Eupithecia millefoliata, ahdepikkumittari kesäkuun loppu - elokuun alku isokokoinen, etusiivet kellanharmaat kuvioinnit erottuvat kuluneeltakin melko hyvin etusiiven kärjessä vaalea juomu osalla kasvatetuilla juomu selväsi halkaisi ulkosarakkeen aaltoviiruuun saakka, jopa leveämmin koin mallilla takasiivissä tumma viiruinen reuna, kuten E. subumbrata'lla, mutta se ulottuu etusiipeen saakka ylemmän mallin tummat ruumistäplät eivät ole rasvoitusta toukka vain siankärsämöllä, Achillea millefolium
Alapuolivertailuja Eupithecia orphnata - Eupithecia millefoliata
14 - 18 mm	Eupithecia distinctaria, timjamipikkumittari heinäkuu pienikokoinen tulokaslaji lentelee rannoilla ja kedoilla, joissa ajuruohoa harmaan ruskea, muistuttaa E. pimpinellata'a etusiiven keskipilkku vahva, viivamainen ripset täplikkäät kautta linjan toukka mm. kangasajuruoholla, Thymus serpyllum
Etusiivet suipot, ulompi poikkiviiru takaosastaan melko suora
18 - 19 mm	Eupithecia gelidata, pursupikkumittari kesäkuun alku - heinäkuun puoliväli etusiivet suipot, viirut vaaleat etusiiven kärki terävä etusiiven ulomman poikkiviirun etureunassa loiva kaari etusiiven ulompi poikkiviiru keskiosastaan sisäänpäin kaartuva, vertaa E. nanata takasiiven pohjaväri tasaisen harmaa, vertaa E. nanata toukka vain suopursulla, Ledum palustre
16 - 18 mm	Eupithecia nanata, kanervapikkumittari kesäkuun puoliväli - heinäkuun loppu etusiivet suipot, viirut valkoiset (suipommat kuin E. gelidata'lla etusiiven ulomman poikkiviirun etureunassa terävä mutka etusiiven ulompi poikkiviiru keskiosastaan suora, vertaa E. gelidata takasiivet tyveä kohti vaaleammat, vertaa E. gelidata toukka vain kanervalla, Calluna vulgaris
18 - 19 mm	Eupithecia ochridata, malipikkumittari toukokuun puoliväli - kesäkuu ja heinäkuun loppu - elokuu alkukesän yksilöt ovat isokokoisia ja loppukesän pienempiä, noin E. innotata'n kokoisia etusiivet ovat verrattuna E. innotata'an kolmiomaisemmat, enemmän ruskeasävyiset ja kuvioinniltaan himmeän hailakkaat takasiivet ovat vaaleahkot toukka mm. ketomarunalla, Artemisia campestris
17 - 21 mm	Eupithecia innotata, soukkopikkumittari heinäkuun puoliväli - elokuun loppu runsain rannikon ketomarunapaikoilla etusiivet suipommat ja pyöreämmät kuin E. ochridata'lla etusiiven keskipilkku pitkähkö etusiiven ulompi poikkiviiru suora, mutta tekee terävän kulman lähellä etureunaa kirjailut yleensä terävämmät ja hienopiirteisemmät kuin E. ochridata'lla takasiivet harmaat, tyvestä vaaleammat toukka mm. ketomarunalla, Artemisia campestris
Alapuolivertailuja Eupithecia gelidata - Eupithecia innotata
	Eupithecia extensaria, lähialuelaji, ei Suomessa muistuttaa iso, valkoinen E. nanata lähinnä meitä Latviassa hiekkamaat lentää touko- kesäkuussa toukka marunoilla (Artemisia)
Helposti tunnistettava alkukesän laji
16 - 18 mm	Eupithecia dodoneata, tammipikkumittari toukokuun puoliväli - kesäkuun loppu pienikokoinen etusiivet kellanruskeat (varsinkin etu- ja takareuna), vertaa E. tantillaria kellanruskeaa myös takaruumiin nivelissä ulommassa poikkiviirussa nuolitäpliä toukka vain tammella, Quercus robur
Alapuoli Eupithecia dodoneata
	Eupithecia abbreviata, lähialuelaji, ei Suomessa muistuttaa E. dodoneata lähinnä meitä Etelä-Ruotsi tammikot lentää touko- kesäkuussa toukka tammella (Quercus)
Loppukesän laji, helposti tunnettavissa kuluneenakin
Lentoaika heinäkuusta syys(loka)kuuhun
17 - 19 mm	Eupithecia pusillata, Katajapikkumittari keskikokoinen etusiipien pohjaväri harmaa - ruskea, kirjailut mustia keskivarjon ulkopuolella vaihtelevasti valkoista tumma keskivarjo ja siihen usein sulautuva keskipilkku sekä ulomman poikkiviirun sisäpuolella olevat mustat nuolitäplät näkyvät luonteenomaisesti kuluneissakin yksilöissä kirjailujen voimakkuus vaihtelee kuitenkin usein lajista tavattu erittäin tummia yksilöitä, joissa kuitenkin nuolitäklät eroittuvat mustina ripset täplikkäät toukka vain katajalla, Juniperus communis
Alapuoli Eupithecia pusillata

Sivu päivitetty-- 8.4.2025 --Page updated