Lasiocampa quercus (Linnaeus, 1758)

Tammikehrääjä

64 mm (kärkiväli)

Finland
EH: Hausjärvi 673:39
e larva 1991
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
65 mm (wingspan)

Finland
U: Pornainen 670:40
13. 6. 2013
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
80 mm

Finland
ES: Joutseno 677:59
e larva 1990
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
75 mm

Finland
EK: Hamina 671:51
27. 6. 2009
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen

Etelä-Suomesta saatuja tummia naaraita (muistuttavat muotoa lapponica)
61 mm

Finland
ES: Joutseno 677:59
e larva 2003
L.Jalonen leg.
coll. L.Jalonen
75 mm

Finland
EK: Virolahti kk
26. 6. 1972
J.Kaitila leg.
coll. J.Kaitila
f.geogr. lapponica
'Pohjois-Suomen maantieteellinen muoto'
75 mm

Finland
SoL: Sodankylä Madetkoski 753:48
3. 7. 2005
J.Lehto leg.
coll. J.Lehto

gynandromorfi

'vas. siivistä puuttuu tummaa väriä'
70 mm

Finland
EK: Virolahti 672:54
12. - 16. 7. 1993
J.Wettenhovi, H.Holmberg, I.Kontuniemi leg.
coll. J.Wettenhovi
58 mm

Finland
V: Houtskari 668:18
3. - 16. 7. 2003
J.Jokinen & P.Helstola leg.
coll. J.Jokinen

(Kolme alinta kuvaa otettu 'alkuaikojen digipokkarilla', joka näytti tietyt värit
luonnollista punertavampina. Punertavuutta hiukan vähennetty kuvankäsittelyllä.)

Lajikuvaus
   
Määritys Vertaa lähilajeja  
Elinympäristö

Pornainen Lampisuo 6.7.2004
Parhaiten lajia tavataan rämeillä, mutta myös muualla
(mäntymetsät, hakkuuaukiot, voimalinjojen aluset yms.).
TalvehtiminenKeskenkasvuisena toukkana ja useimmiten toisen kerran kotelona - (Seppänen 1970).
LentoaikaKesäkuun alkupuolelta (6.6.) - heinäkuun loppupuolelle (25.7.)
Lennon huippu 25.6. - (Suomen hyönteisten tietokanta)
Koiras lentää päivällä (lento nopeaa ja mutkittelevaa)
Naaras lentää sekä päivällä että yöllä ja tulee valolle.
EsiintyminenJokseenkin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa
Pohjoisessa jokseenkin säännöllinen Kuusamon - Rovaniemen korkeudelle saakka, pohjoisempana satunnainen - (Marttila et.al. 1996).
 
Lentoaikojen äärihavaintoja
   Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)
   21.5.2000 EK: Kotka 1 ex. L.Luukkonen - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   31.5.1984 EK: Anjalankoski - (Marttila et.al. 1996)
   11.-20.8.1956 V: Houtskär 1 ex. H.Bruun - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   19.8.1945 U: Porvoo - (Marttila et.al. 1996)
Keski-Suomi (EP., PH., PS., PK., KP., Kn., PPe.)
   30.5.2009 EP: Kurikka 1 ex. H.Vuorinen - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   2.6.2013 EP: Seinäjoki 1 ex. S.Mäki-Ikola - (Suomen hyönteisten tietokanta)
Pohjois-Suomi (PPp., Ks., KiL., SoL., EnL., InL.)
   19.6.2005 Ks: Kuusamo 1 m M.Iipponen - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   27.7.1964 Ks: Kuusamo - (Marttila et.al. 1996)
 
Nimistömuutokset
   Suomenkieliset perhoskirjat:
  Gastropacha Ochs. quercus L.Tammikehrääjä- (Aro 1900)
  Lasiocampa Schrk. quercus L.Tammikehrääjä- (Valle 1937)
  Lasiocampa Schrk. quercus L.Tammikehrääjä- (Pulkkinen 1956)
  Lasiocampa quercus (Linné) 1758Tammikehrääjä- (Sotavalta 1983)
  Lasiocampa quercus (Linnaeus, 1758)Tammikehrääjä- (Marttila et.al. 1996)
   Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):
    Lasiocampa Schrank, 1820
         quercus (Linnaeus, 1758)
 
Alalajit ja muodot
   Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):
    Lasiocampa quercus ab. angustilinea. - (Saalas 1930).
     - lajista on erotettava uusi naaras-aberratio angustilinea.
     - (muodosta ei kuvaa tai kuvausta).
    Lasiocampa quercus kolme gynandromorfista yksilöä. - (Sotavalta 1937).
     - 3 exx. Lempäälä ex ovo 1936 samasta munituksesta.
         1. Vasen koiras, oikea naaras. Naaraspuolen takasiivessä koiraan värisiä täpliä.
         2. Naaras, jonka vasen tuntosarvi kampahampainen kuten koiraalla.
         3. Vasen koiras, oikea naaras.
         
    Lasiocampa quercus f.geogr. callunae Palm. - (Valle 1937).
     - meillä levinnein muoto.
     - eteläisempää päämuotoa tummempi ja isompi.
     - koiraan etusiiven tyvessä usein keltainen hartiatäplä (puuttuu päämuodolta).
     - siipien poikkijuovat leveämpiä, ulospäin häipyviä.
     - etusiipien keskitäplä selvä myös siiven alapuolella (ei päämuodolla).
     - talvehtii keskenkasvuisena toukkana, toisen kerran kotelona
       (päämuoto vain keskenkasvuisena toukkana).
    Lasiocampa quercus f.geogr. lapponica Fuchs - (Valle 1937).
     - Suomen pohjoisimmat yksilöt.
     - etusiivet suipompikärkiset.
     - naaraan väri tummemman kellanruskea.
     - poikkijuovat ja takasiipien ripset vaaleamman keltaiset.
    Lasiocampa quercus f.geogr. callunae ab. tenuata Fuchs - (Valle 1937).
     - siipien poikkijuovat aivan kapeat ja jyrkkärajaiset.
    Lasiocampa quercus kaksi gynandromorfista yksilöä. - (Heikinheimo 1943).
     - kasvatettu kaksi toukkaa Espoo Westend 1936, kuoriutui koiras ja naaras.
     - näiden jälkeläiset kasvatettu, kuoriutui kaksi gynandromorfista yksilöä.
     - Espoo 1938, O.Heikinheimo leg.
          coll. LTKM
     - toisen yksilön kuvaus mustavalkoisen kuvan perusteella
         vasen puoli naaras, selvästi isompi puoli
         oikea puoli koiras
         ruumis naaraan
    Lasiocampa quercus f.geogr. callunae Palmer 1847 - (Sotavalta 1983).
     - tyyppiyksilö: Skotlanti Perthin kreivikunta.
     - koiraan etusiiven tyvessä keltainen karvatäplä.
     - koiraan keltaiset poikkijuovat ulospäin epäselvästi rajoittuneet.
     - naaras ei eroa olennaisesti nimimuodosta.
     - Pohjois-Suomen yksilöt lienevät tätä muotoa, joka liittyy ilman rajaa nimimuotoon.
    Lasiocampa quercus f.alt.? alpina Frey 1880 - (Sotavalta 1983).
     - koiras tummemman ruskea, poikkijuovat kermankeltaiset, lähes valkoiset.
     - naaras nimimuotoa ruskeamman keltainen.
     - naaraan poikkijuovat kapeat, vaaleamman keltaiset, takasiivissä lähes häipyvät.
     - Alpit, suurissa korkeuksissa.
     - Fennoskandian pohjoisimmat löydöt, f.geogr. lapponica Fuchs 1880, ovat samankaltaisia.
    Lasiocampa quercus f. callunae Palmer 1847 - (de Freina et. al. 1987).
     - nimimuotoa isompi ja tummempi.
     - koiraan etusiiven tyvessä keltainen karvatäplä.
     - etusiipien keskitäplä selvä myös siiven alapuolella.
     - naaras tummempi ja keltaiset poikkijuovat melko leveitä.
     - esiintyy Pohjois-Saksasta pohjoiseen.
     - synonyymi lapponica Fuchs 1880.
    Lasiocampa quercus f. alpina Frey 1880 - (de Freina et. al. 1987).
     - vielä tummempi kuin f. callunae.
     - poikkijuovat melko leveät, kalpeankeltaiset.
     - takasiipien ripset vaalean keltaiset.
     - kuvataulun Porvoon koirasyksilö määritetty f. alpina -muodoksi.
    Lasiocampa quercus "f. lapponica" - (Mikkola 1990).
     - kuvataulu 1 rivi 3.
     - (saman yksilön kuva tällä sivulla: EK: Virolahti kk 26.6.1972)
    Lasiocampa quercus gynandromorfi - (Marttila et.al. 1996).
     - kuvataulu 7, kuva 24f.
     - (saman yksilön kuva tällä sivulla: U: Espoo 1938 O.Heikinheimo leg.)
     - (kirjan kuvataulussa väärät ottotiedot: U: Helsinki 1958.)

 

Kehitysasteet
The early stages



Toukan ravintokasvi:
Polyfagi lehtipuilla, pensailla ja varvuilla - (Seppänen 1970)
  • Betula sp. (koivut)
  • Salix sp. (pajut)
  • Alnus incana (harmaaleppä)
  • Populus tremula (haapa)
  • Rubus idaeus (vadelma)
  • Malus domestica (omenapuu)
  • Prunus padus (tuomi)
  • Sorbus aucuparia (pihlaja)
  • Calluna vulgaris (kanerva)
  • Trifolium sp. (apilat)
  • Vaccinium myrtillus (mustikka)
  • Vaccinium uliginosum (juolukka)
  • Andromeda polifolia (suokukka)
  • Ledum palustre (suopursu)
Toukka:Paljain sormin kosketettaessa toukan karvat tarttuvat helposti ihoon ja saattavat aiheuttaa kutinaa ja kirvelyä.
(kuten muidenkin karvakehrääjien toukat)
Kotelo:
Koteloituminen tiiviiseen, melko vahvaan, ruskeaan kotelokoppaan.
Koppa muistuttaa kooltaan ja muodoltaan hirven papanaa.
(kuva avatusta kotelokopasta)

 

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodetSuomen hyönteistietokanta (12.2.2014)

laji elää maakunnassa
maakunnasta ei havaintoa vuosiin
Suomessa vaeltaja / harhailija
1900ensimmäinen havaintovuosi
1980viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto: -1752, Turun seutu?, I.Uddman leg.
Kirjallisuus: 1753; Isaac UDDMAN
Novae insectorum species. - Aboe, 6+48 ss. + 2 pl.

Maakuntien ensihavainnot
The first records of the Finnish provinces
leg.
-1752VTurun seutu?I.Uddman
-1792 (1775-1792)ES'Savonia'O.Rosenström
1798PPeOuluJ.Julin
-1837 (1815-1827?)StYläneA.Caloander
-1866 (1864 / 1866)PSKuopio HaminanlahtiR.Fabritius
-1869U'Nylandia'sec.J.M.J. af Tengström
1886AJomala prästgårdE.Reuter
1892KsKuusamoA.Hoffman
1898.07.06PHJyväskyläSucksdorff
-1899PPpRovaniemisec.J.E.Aro
1910EHPirkkalaTh.Grönblom
1915.05.15EKKymi MussaloA.Ulvinen
1918EPNurmoA.Ulvinen
1933KiLKittiläcoll.J.Montell
1934KnKajaaniLankiala
-1936SoLSodankyläJ.Sucksdorff
1945.06.28KPPietarsaariE.Sjöholm
-1953 (1920-1939?)EnLEnontekiö HettaJ.Montell
1955.07.10LKParikkalaR.Saarenoksa
1955.07.10PKJoensuu [694:64]H.Nyholm
2007.07.05InLInari Kaunispää [759:51]O.Helminen

Maakuntien viimeiset havainnot
The last records of the Finnish provinces
leg. / vid.
-1953 (1920-1939?)EnLEnontekiö HettaJ.Montellainoa, a single
1998.06.30PPpRovaniemi Sieriaapa [737:45]P.Välimäki
Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

 

Kirjallisuuslähteet
References
Kirjallisuus
  • ARO Johan Emil 1900:
    Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl.
  • de FREINA Josef J., WITT Thomas J. 1987:
    Die Bombyces und Sphinges der Westpalaearktis. - Edition Forschung & Wissenschaft Verlag GmbH, München. 708 ss. 46 pl.
  • HEIKINHEIMO Osmo 1943:
    Zwei gynandromorphe Exemplare von Lasiocampa quercus L. (Lep., Lasiocampidae).
    Annales Entomologici Fennici 9(1):20-23.
  • KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002:
    Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190.
  • MARTTILA Olli, SAARINEN Kimmo, HAAHTELA Tari & PAJARI Mika 1996:
    Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 384 ss.
  • MIKKOLA Kauri, VAKKARI Pekka 1990:
    Perhosten teollisuusmelanismi voimistui Suomessa 1980-luvulla: totta vai tarua ? – Baptria 15(1):14-25.
  • PULKKINEN Asko 1956:
    Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl.
    E. Pippingin uudistama toinen painos.
  • SAALAS Uunio 1930:
    Kokousselostuksia.
    Turun Eläin- ja Kasvitieteellinen Seura, kokous 4.IX.1929.
    K. J. Valle teki selkoa Turun Yliopiston perhoskokoelmia järjestettäessä suorittamansa revidoimistyön tuloksista.
    Luonnon Ystävä 34(4):147.
  • SEPPÄNEN Eino J. 1970:
    Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos.
  • SOTAVALTA Olavi 1937:
    Pieniä tietoja.
    Gynandromorfisuutta tammikehrääjässä (Lasiocampa quercus L.).
    Luonnon Ystävä 41(4):153-154.
  • SOTAVALTA Olavi 1983:
    Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. - Tammi, Helsinki. 254 ss.
    Ranskalaisesta alkuteoksesta toimittanut.
  • VALLE Kaarlo J. 1937:
    Suurperhoset Macrolepidoptera II. Kiitäjät, Sphinges ja Kehrääjät, Bombyces. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 213 ss. 13 pl.
Arkisto:
  • Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto.
  • Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 8.3.2014 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Lassi Jalonen:Perhosen lainaus kuvattavaksi
Janne Jokinen:Perhosen lainaus kuvattavaksi
Jari Kaitila:Perhosen lainaus kuvattavaksi
Jyrki Lehto:Perhosen lainaus kuvattavaksi
Pekka Malinen:Kuvauksen järjestäminen luonnontieteellisellä keskusmuseolla
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, lajikuvaus, elinympäristökuva, lentoaikojen äärihavaintoja, nimistömuutokset,
alalajit ja muodot, kehitysasteet, ylin toukkakuva, kotelokuva, karttapiirrokset, eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuodesta 2000
Markku Savela:Olavi Sotavallan kuvien siirto dioista digitaaliseen muotoon
Kimmo Silvonen:Alin toukkakuva
Olavi Sotavalta:Kolme gynandromorfi -kuvaa
Jorma Wettenhovi:Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuoteen 1999, perhosen lainaus kuvattavaksi