Kolme keskikokoista lehtikehrääjää |
30 - 44 mm
 |
|
Phyllodesma ilicifolium, mustikkakehrääjä
- etusiiven kolme poikkiviirua selvät, hampaiset, joskus kuutäpliksi hajonneet
- etusiiven uloin poikkiviiru sisäpuolelta katkonaisesti ja mutkaisesti valkoreunainen, varsinkin suonten 2 ja 3 välissä vaalea 'hammas' ulospäin, vertaa P. japonicum (näkyy kuvan vaaleilla yksilöillä huonosti)
- etusiiven keskellä, keskipilkun sisäpuolella, epäsäännöllisen nelikulmainen valkoisenharmaa täplä (näkyy kuvan vaaleilla yksilöillä huonosti)
- takasiiven sisäreunassa iso vaalea alue, jonka halkaisee tumma kaarijuova
- takasiiven vaalean alueen ulkoreunassa hammasmaisia ulkonemia, vertaa P. japonicum
- takasiiven tumma kaarijuova terävä, kapea, mutkitteleva, vertaa P. japonicum
- naaras on koirasta isompi
- koiraan tuntosarvet kampahampaiset, selvästi leveämmät kuin naaraalla
- naaraan tuntosarvet lyhyesti hampaiset
|
| |
38 - 54 mm
 |
|
Phyllodesma japonicum arboreum, idänniittykehrääjä, Lähialuelaji, ei Suomessa
- Viro, Karjalan kannas (tavattu Viipurista)
- Virossa runsaimmillaan lännessä ja mantereen puolella
- etusiiven kolme poikkiviirua epäselvät ja suorat
- etusiiven keskisaran valkoisenharmaa täplä venynyt juovaksi, vertaa P. ilicifolium
- etusiivessä uloimman poikkiviirun sisäpuolella oleva vaaleampi (poikki)viiru aivan suora, ilman hammasmaisia ulkonemia, vertaa P. ilicifolium
- etusiiven takareunan lisäke selvempi kuin P. ilicifolium 'lla
- takasiivessä tumman kaarijuovan ulkopuolella leveä, vaalea alue, jonka ulkoreunassa ei ole hammasmaisia ulkonemia, vertaa P. ilicifolium
- takasiiven tumma kaarijuova leveä ja suora, vertaa P. ilicifolium
- naaras on koirasta isompi
- kosteapohjaiset haavikot
- lentää keväällä, touko-kesäkuussa (samaan aikaan kuin P. ilicifolium)
- toukka elää mm. haavalla, pajulla ja koivulla
osa määrityskriteereistä:- (Valle 1937) ja - (Sotavalta 1983)
|
| |
30 - 46 mm
 |
|
Phyllodesma tremulifolium, haavanniittykehrääjä, Lähialuelaji, ei Suomessa
- Puola, Luoteis-Venäjä (lähinnä meitä tavattu noin Latvian ja Liettuan korkeudelta)
- etusiiven kolme poikkiviirua hajonneet pisteiksi tai kuutäpliksi
- etusiiven uloin poikkiviiru sisäpuolelta vain hiukan pohjaväriä vaaleampi, suonten 2 ja 3 välissä hammas ulospäin, vertaa P. japonicum
- etusiiven keskellä ei valkoisenharmaata täplää
- etusiiven ulkoreuna enemmän hampainen kuin P. ilicifolium ja P. japonicum -lajeilla
- etusiiven takareunan lisäke huomattavasti isompi kuin P. ilicifolium ja P. japonicum -lajeilla
- takasiiven vaalea alue ei ulotu selvästi siiven sisäreunaan asti
- takasiiven tumma kaarijuova jyrkempi, viirumainen, keskellä ulkonema, vertaa P. japonicum
- naaras on koirasta isompi
- lämpimät haavikot, lehtimetsät
- lentää keväällä, toukokuussa (samaan aikaan kuin P. ilicifolium)
- toukka elää mm. haavalla, tammella ja koivulla
osa määrityskriteereistä:- (Valle 1937) ja - (Sotavalta 1983)
Euroopassa kaksi muuta Phyllodesma -lajia:
- Phyllodesma kermesifolia Espanja
- Phyllodesma suberifolia Espanja, Portugali, Etelä-Ranska
|
| |
Kaksi isoa lehtikehrääjää
Euroopassa vain nämä kaksi hiukan samannäköistä lajia |
44 - 64 mm
 |
|
Gastropacha quercifolia, pihlajanorsu
- siipien pohjaväri tumma, sinervänhohtoisen ruskea, vertaa G. populifolia
(perhosesta tavattu myös yhtä vaaleita yksilöitä kuin G. populifolia, kts. lajisivu)
- keskiruumis yksivärinen, ilman selvästi tummempaa keskijuovaa, vertaa G. populifolia
- etusiivessä kolme poikkiviirua, vertaa G. populifolia
- etusiiven takanurkassa syvä lovi, vertaa G. populifolia
- naaras on koirasta selvästi isompi
- koiraan tuntosarvet kampahampaiset, leveämmät kuin naaraalla
- naaraan tuntosarvet lyhyemmästi kampahampaiset
|
| |
52 - 80 mm
 |
|
Gastropacha populifolia, haapanorsu
- siipien pohjaväri ruosteenkeltainen, vertaa G. quercifolia
- keskiruumiissa selvä tumma keskijuova, vertaa G. quercifolia
- etusiivessä viisi katkonaista poikkiviirua, vertaa G. quercifolia
- etusiiven takanurkassa vain matala lovi, vertaa G. quercifolia
- naaras on koirasta selvästi isompi
- koiraan tuntosarvet kampahampaiset, leveämmät kuin naaraalla
- naaraan tuntosarvet lyhyemmästi kampahampaiset
|