Trichiura crataegi (Linnaeus, 1758)

Pihlajakehrääjä

32 mm (kärkiväli)

Finland
EK: Virolahti 672:53
10. 7. 2013
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
30 mm (wingspan)

Finland
EK: Virolahti 671:53
3. 8. 2013
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
32 mm

Finland
U: Kirkkonummi 666:36
20. - 27. 8. 1985
P.Pakkanen & M.Sinervirta leg.
coll. P.Pakkanen
31 mm

Finland
U: Pernaja 671:43
e larva 1990
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
f.geogr. borealis
'Pohjois-Suomen maantieteellinen muoto'
30 mm

Finland
InL: Inari Kuusipää 759:51
16. 7. 1992
E.M. & L.Laasonen leg.
coll. E.M. & L.Laasonen
30 mm

Finland
InL: Inari Kuusipää 759:51
19. 7. 1972
E.M. & L.Laasonen leg.
coll. E.M. & L.Laasonen
f.geogr. borealisgynandromorfi
34 mm

Finland
InL: Inari Kuusipää 759:51
16. 7. 1992
E.M. & L.Laasonen leg.
coll. E.M. & L.Laasonen
36 mm

Finland
V: Lohja Jantoniemi 669:33
12. 8. 1980
A.Aalto leg.
coll. A.Aalto

(Gynandromorfin kuva otettu 'alkuaikojen digipokkarilla', joka näytti tietyt värit
luonnollista punertavampina. Punertavuutta hiukan vähennetty kuvankäsittelyllä.)

Lajikuvaus
   
Määritys Vertaa lähilajeja  
ElinympäristöKaikkialla, missä kasvaa toukan ravintokasvia
Parhaiten lajia on kuitenkin lehti- ja sekametsissä sekä niiden laitamilla
Lapissa toukkia löytyy jopa tunturilakien vaivaiskoivuilta.
TalvehtiminenMunana
Pohjoinen muoto pienenä toukkana ja toisen kerran kotelona - (Seppänen 1969).
LentoaikaHeinäkuun alkupuolelta (10.7.) - syyskuun puoleenväliin (20.9.)
Pohjois-Suomessa lento alkaa jo kesäkuun lopulla - (Marttila et.al. 1996)
Lennon huippu 10.8. - (Suomen hyönteisten tietokanta)
Lentää yöllä, molemmat sukupuolet tulevat valolle (naaraat huonommin).
EsiintyminenYleinen Etelä-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Keski-Suomessa hiukan vähälukuisempi
Niukimmillaan laji on Kainuun korkeudella, mutta runsastuu taas Lapissa - (Marttila et.al. 1996)
Lajin kannanvaihtelut suuria
Hyvänä vuotena yhdessä yössä saattaa valolle tulla kymmeniä koiraita, huonona vuotena samaa määrää ei näy edes koko kesänä.
 
Lentoaikojen äärihavaintoja
   Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)
   9.6.-1.7.2013 EK: Virolahti 1 ex. M.Tähtinen - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   1.7.2013 St: Rauma 1 ex. K.Österman - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   7.10.1962 V: Vihti - (Marttila et.al. 1996)
   11.10.1985 St: Merikarvia 1 ex. T.Aaltonen - (Suomen hyönteisten tietokanta)
Keski-Suomi (EP., PH., PS., PK., KP., Kn., PPe.)
   22.6.-1.7.2013 KP: Kärsämäki 1 ex. M.Luomajoki - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   29.6.-2.7.1979 PPe: Hailuoto 1 ex. M.Ahola - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   16.-18.9.2009 PK: Ilomantsi 2 exx. H.Saarenmaa - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   20.-29.9.2009 EP: Vaasa 1 ex. H.Seppälä - (Suomen hyönteisten tietokanta)
Pohjois-Suomi (PPp., Ks., KiL., SoL., EnL., InL.)
   14.-15.7.1980 PPp: Rovaniemen mlk 3 exx. H.Saarenmaa - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   14.-21.7.1979 PPp: Tornio 1 ex. J.Kyrki & P.Tokola - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   8.9.1982 PPp: Kemi - (Marttila et.al. 1996)
f.geogr. borealis
   27.6.1984 InL: Utsjoki Karigasniemi - (Marttila et.al. 1996)
   11.9.1975 InL: Utsjoki Kevo - (Marttila et.al. 1996)
   21.9.1998 Ks: Salla, Värriötunturi J.Itämies & E.Pulliainen - (Itämies et.al. 2006)
 
Nimistömuutokset
   Suomenkieliset perhoskirjat:
  Trichiura Steph. crataegi L.Orapihlajakehrääjä- (Aro 1900)
  Trichiura Stph. crataegi L.Orapihlajakehrääjä- (Valle 1937)
  Trichiura Stph. crataegi L.Orapihlajakehrääjä- (Pulkkinen 1956)
  Trichiura crataegi (Linné) 1758Orapihlajakehrääjä, pihlajakehrääjä- (Sotavalta 1983)
  Trichiura crataegi (Linnaeus, 1758)Pihlajakehrääjä- (Marttila et.al. 1996)
   Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):
    Trichiura Stephens, 1828
         crataegi (Linnaeus, 1758)
 
Alalajit ja muodot
   Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):
    Trichiura crataegi var. ariae Hübn. - (Aro 1900).
     - siivet tummemmat, mustanharmaat.
     - keskisarake tavallisesti vielä tummempi, mutta joskus yhtä tumma kuin muu siipi.
     - tavattu Kuusamossa.
    Trichiura crataegi f.geogr. ariae Hb. - (Valle 1937).
     - meillä koko maassa esiintyvä muoto.
     - Keski-Eurooppalaista päämuotoa tummempi.
    Trichiura crataegi ssp. borealis Daniel - (Suomalainen 1959).
     - Lapissa esiintyvä rotu.
     - kolmivuotinen kehitys.
    Trichiura crataegi crataegi (Linné) 1758. - (Sotavalta 1983).
     - etelärannikolta Kainuuseen.
     - talvehtii munana.
    Trichiura crataegi ariae (Hübner (1823-24)). - (Sotavalta 1983).
     - nimimuotoa hiukan isompi ja vähän tummempi. Naaraan siivet lähes yksiväriset.
     - Alppien alue.
     - talvehtiminen kuten meidän borealis -muodolla.
    Trichiura crataegi borealis Daniel 1956. - (Sotavalta 1983).
     - tyyppiyksilö: Ruotsi, Jämtland.
     - nimimuotoa pienempi, tasavärisempi, kirjaukset heikot.
     - Kuusamosta ja Keski-Lapista pohjoiseen.
     - talvehtii pienenä toukkana ja toisen kerran kotelona.
    Trichiura crataegi f. ariae Hübner 1823/24. - (de Freina et. al. 1987).
     - nimimuotoa isompi ja tummempi.
     - Euroopan vuoristot, mm. Alpit ja Karpaatit.
     - myös pohjoisen populaation uskotaan kuuluvan tähän muotoon.
        ( = synonyymi borealis Daniel 1956. )
     - kuvataulun Porvoon yksilö määritetty f. ariae -muodoksi.
    Trichiura crataegi f.geogr. borealis Daniel - (Marttila et.al. 1996).
     - kuvataulu 6, kuvat 19c ja 19d.
    Trichiura crataegi 'pieni, vaalea' - (NN 2006).
     - pohjoisimmassa Suomessa.
     - pieni, vaalea, heikosti kirjailtu.
     - kuva s. 115.

 

Kehitysasteet
The early stages


Toukan ravintokasvi:
Polyfagi - (Seppänen 1970)
  • Sorbus aucuparia (pihlaja)
  • Betula sp. (koivut)
  • Salix sp. (pajut)
  • Populus tremula (haapa)
  • Crataegus sp. (orapihlaja)
  • Prunus padus (tuomi)
  • Alnus incana (harmaaleppä)
  • Vaccinium uliginosum (juolukka)
  • Vaccinium myrtillus (mustikka)
Toukka:Väritykseltään vaihteleva, varsinkin valkoisten täplien koko vaihtelee
(kuvien yksilöiltä puuttuvat kokonaan).
Kotelo:Koteloituminen tiiviiseen, mutta melko hauraaseen, harmaanruskeaan kotelokoppaan.

 

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodetSuomen hyönteistietokanta (12.2.2014)

laji elää maakunnassa
maakunnasta ei havaintoa vuosiin
Suomessa vaeltaja / harhailija
1900ensimmäinen havaintovuosi
1980viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto: Savonia, O.Rosenström leg.
Kirjallisuus: 1792; Johan JULIN
Bref om de uti Österbotten, särdeles omkring Uleåborg samlade Naturalier.
1792 NY JOURNAL UTI HUSHÅLLNINGEN 15:120-122.

Maakuntien ensihavainnot
The first records of the Finnish provinces
leg.
-1792 (1775-1792)ES'Savonia'O.Rosenström
1871KsKuusamoSchilde
1887PHSaarijärvi PyhähäkkiK.Ehnberg
-1889 (1860-1869?)EPKristiinankaupunkiK.Sjöberg
1900VKarjalohja SuurniemiR. & I.Forsius
1902PSKuopio HaminanlahtiR.Fabritius
1914UTammisaari Bromarv KadermoR.Fabritius, G.Fabricius & Å.Fabricius
1917.08.23EKKymi MussaloA.Ulvinen
1923EHPirkkalaTh.Grönblom
1925KnKajaaniJ.Carpelan
-1930SoLSodankyläI.Forsius
-1931StKöyliöE.W.Suomalainen
1936.07.21KPPietarsaariE.Sjöholm
1937PKKiteeJ.Kaisila
1937.07.13InLUtsjoki MierashjärviA.Nordman
1938.07.14EnLEnontekiö OunastunturiB.Lingonblad
1938KiLMuonioB.Lingonblad
1952LKParikkalaJ.Kaisila
1962AKökarA.Orlo
1971.08.03PPeHaukipudas [723:42]P.Heinonen
1977.08.10PPpRovaniemen mlk. [742:42]J.Kyrki & J.Itämies

Maakuntien viimeiset havainnot
The last records of the Finnish provinces
leg. / vid.
-1987A--(Suurperhosatlas)
1998.08.09KsSalla Värriöt. [752:61]J.Itämies & E.Pulliainen
Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

 

Kirjallisuuslähteet
References
Kirjallisuus
  • ARO Johan Emil 1900:
    Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl.
  • de FREINA Josef J., WITT Thomas J. 1987:
    Die Bombyces und Sphinges der Westpalaearktis. - Edition Forschung & Wissenschaft Verlag GmbH, München. 708 ss. 46 pl.
  • ITÄMIES Juhani & PULLIAINEN Erkki 2006:
    Sallan Värriötunturin suurperhosfauna valorysäsaaliiden perusteella vuosina 1978-2004. – Baptria 31(3-4):63-93.
  • KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002:
    Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190.
  • MARTTILA Olli, SAARINEN Kimmo, HAAHTELA Tari & PAJARI Mika 1996:
    Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 384 ss.
  • NATIONALNYCKELN TILL SVERIGES FLORA OCH FAUNA 2006:
    Fjärilar: Ädelspinnare - tofsspinnare. - ArtDatabanken SLU, Uppsala. 480 ss.
  • PULKKINEN Asko 1956:
    Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl.
    E. Pippingin uudistama toinen painos.
  • SEPPÄNEN Eino J. 1969:
    Suurperhostemme talvehtimisasteet. - Annales Entomologici Fennici 35(3):129-152.
  • SEPPÄNEN Eino J. 1970:
    Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos.
  • SOTAVALTA Olavi 1983:
    Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. - Tammi, Helsinki. 254 ss.
    Ranskalaisesta alkuteoksesta toimittanut.
  • SUOMALAINEN Esko 1959:
    Orapihlajakehrääjä (Trichiura crataegi L. Lep., Lasiocampidae) esiintyy Lapissa rotuna (ssp. borealis Daniel), jolla on kolmivuotinen kehitys.
    Annales Entomologici Fennici 25(1):52-54.
  • VALLE Kaarlo J. 1937:
    Suurperhoset Macrolepidoptera II. Kiitäjät, Sphinges ja Kehrääjät, Bombyces. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 213 ss. 13 pl.
Arkisto:
  • Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto.
  • Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 7.3.2014 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Antti Aalto:Perhosen lainaus kuvattavaksi
Erkki Laasonen:Perhosten lainaus kuvattavaksi
Reima Leinonen:Maakuntien viimeisten havaintojen tarkistus valtakunnallisesta yöperhosseurannasta
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, lajikuvaus, lentoaikojen äärihavaintoja, nimistömuutokset, alalajit ja muodot,
kehitysasteet, alin toukkakuva, karttapiirrokset, eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuodesta 2000
Kimmo Silvonen:Ylin toukkakuva
Jorma Wettenhovi:Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuoteen 1999