Noctuidae - yökköset

Noctuinae - yökköset

Luvut eivät ole tarkkoja. Aina jokaisessa uudessa lajiluettelossa lajeja ja varsinkin sukuja pilkotaan tai yhdistellään.

Noctuini IV - maayökköset
Spaelotis -suku
Euroopassa 4 lajia, joista kaksi tavattu Suomesta
38 - 42 mm	Spaelotis ravida, lattamaayökkönen normaalisti isompi kuin S. suecica etusiiven etureuna erottuu muusta siivestä vaaleampana ja hiukan punertavampana kuin S. suecica'lla takasiivet selvästi vaaleammat kuin S. suecica'lla naaraat on helppo määrittää ruumiin takapäässä olevista levymäisistä muodostumista sukupuolet ovat samanvärisiä
34 - 37 mm	Spaelotis suecica, synkkämaayökkönen normaalisti pienempi kuin S. ravida etusiiven etureuna melkein samanvärinen kuin muukin siipi, vertaa S. ravida takasiivet selvästi tummemmat kuin S. ravida'lla naaraat on helppo määrittää ruumiin takapäässä olevista levymäisistä muodostumista sukupuolet ovat samanvärisiä
34 - 39 mm	Spaelotis senna, ei Suomessa ulkonäkö muistuttaa sisarlajeja yökköstäplät ja poikkiviirut hiukan selvemmät kuin sisarlajeilla sukupuolet ovat samanvärisiä lentää kesäkuusta syyskuuhun yhtenä sukupolvena lähinnä meitä Slovakiassa avoimet, kivikkoiset vuoristoalueet, missä kasvillisuus matalaa toukka marunoilla (Artemisia)
	Suvun neljäs laji elää Uralilla
Alapuolivertailuja Spaelotis ravida - Spaelotis suecica
S. ravida: siivet hiukan vaaleammat kuin S. suecica'lla (varsinkin takasiiven ulkoreuna) etusiiven poikkiviiru etuosastaan kapeampi ja vaaleampi kuin S. suecica'lla S. suecica: siivet hiukan tummemmat ja kehnäisemmät kuin S. ravida'lla etusiiven poikkiviiru etuosastaan leveämpi ja tummempi kuin S. ravida'lla
Lämssävertailuja Spaelotis ravida - Spaelotis suecica
S. ravida: lämssän kärjet terävät, hyvin kaarevat, ulottuvat toistensa yli lämssän hakanen lyhyt S. suecica: lämssän kärjet terävät, paljon suoremmat kuin S. ravida'lla, eivät ulotu toistensa yli lämssän hakanen todella pitkä ja kaareva
Naaraiden takaruumisvertailuja Spaelotis ravida - Spaelotis suecica
Takaruumiin kärjen sivuilla levymäiset muodostelmat. Kuvausta varten suomut penslattu pois, mutta niiden muoto näkyy ilman penslaustakin. S. ravida: muodostuma tasainen S. suecica: muodostuma kahdesti kovera, välissä selvä harju (vaalea kohta)
Opigena -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
35 - 38 mm	Opigena polygona, kirjomaayökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä
Eurois -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
54 - 62 mm	Eurois occultus, isomaayökkönen perhosen koko, kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia usein tapaa erilailla tummuneita yksiköitä, mutta niilläkin on lajille ominaiset piirteet sukupuolet ovat samanvärisiä
Graphiphora -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
41 - 43 mm	Graphiphora augur, noitayökkönen perhosen melko iso koko, kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan luonteenomaista on etureunasta avoin rengastäplä, jossa heikko keskitäplä Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä
Anaplectoides -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
44 - 51 mm	Anaplectoides prasinus, sammalmaayökkönen perhosen isohko koko, kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan usein tapaa erilailla tummuneita yksiköitä, mutta niilläkin on lajille ominaiset piirteet Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä
Eugraphe -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
39 - 44 mm	Eugraphe sigma, ohjasyökkönen perhosen isohko koko, kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan leveät etusiivet, joidenka etureuna leveälti kellertävänruskea sekä kellertävät ripsien tyvipisteet Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä
Coenophila -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
35 - 40 mm	Coenophila subrosea, suoyökkönen perhosen kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan, lukuunottamatta kotimaista X. alpicola'a koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset, X. alpicola'lla 'vain' kampahampaiset munuaistäplä harmaa tyvijuomu ja keilatäplä puuttuvat poikkiviirut mustat, terävähampaiset takasiivet jyrkemmin kaksiväriset takasiivessä selvä keskitäplä sukupuolet ovat samanvärisiä
35 - 40 mm	Xestia alpicola, puneharmoyökkönen kuvan malli tasaisen vaaleasta yksilöstä, lajin värit voivat olla myös paljon voimakkaammatkin erot C. subrosea'an koiraan tuntosarvet kampahampaiset rengastäplä isompi munuaistäplässä punertavanruskeaa heikko tyvijuomu ja keilatäplä poikkiviirut ruskeat, hiukan epäselvemmät ulompi poikkiviiru ulospäin vaaleatäytteinen takasiivessä ei selvää keskitäplää takasiivet tasaisesti ulospäin tummenevat
Eugnorisma -suku
Euroopassa 10 lajia, joista kaksi tavattu Suomesta
36 - 39 mm	Eugnorisma depunctum, lännenmaayökkönen perhosen kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä
32 - 33 mm	Eugnorisma glareosum, nummimaayökkönen perhosen kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan lajista esiintyy myös täysin tumma muoto, jossa yökköskuviot vaalearajaisia Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä
	Suvun kahdeksan muuta lajia elävät aivan Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa
Protolampra -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
32 - 36 mm	Protolampra sobrina, kehnämaayökkönen lajia voisi kutsua perusyökköseksi, jolla ei ole mitään helpostinäkyviä tuntomerkkejä etusiipien pohjaväri ruskea - punertavanruskea, etureuna ja tyvi vaihtelevasti vaaleampi, (teräksen)harmahtava huonosti näkyvän munuaistäplän takaosa tummempi keskivarjo näkyvissä hiukan pohjaa tummempana aaltoviiru näkyy heikkona, pohjaa vaaleampana, ilman mitään hammastuksia takasiivet tasaisen ruskehtavanharmaat, keskitäplä näkyy heikosti sukupuolet ovat samanvärisiä
Naenia -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
33 - 34 mm	Naenia typica, ehtooyökkönen perhosen leveät siivet, kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa on muutama laji, joilla kuviointi on samantapainen 'verkkomainen' koiraan tuntosarvet siimamaiset, vertaa T. decimalis etusiivet todella leveät, vertaa T. decimalis, S. reticulata etusiiven suonet näkyvät tummina myös ulkosarakkeessa, vertaa T. decimalis rengastäplä isompi kuin lajilla T. decimalis ja soikea poikkiviirut näkyvät vaaleampina kuin lajilla T. decimalis poikkiviirut yksinkertaisia, hampaisia, vertaa S. reticulata takasiivet tasaisen harmaat, vertaa T. decimalis, S. reticulata ja S. kitti sukupuolet ovat samanvärisiä
37 - 42 mm	Tholera decimalis, verkkoeloyökkönen kuuluu sukuryhmään eloyökköset    (Noctuidae, Noctuinae, Tholerini) siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan koiraan tuntosarvet todella leveät, kampahampaiset etusiiven suonet näkyvät vaaleina myös ulkosarakkeessa rengastäplä pieni ja pyöreä takasiipien tyvipuolisko valkeahko ja ulkopuolisko tasaisen tumma ja suonten halkoma, keskitäplä terävä piste naaraan takasiivet hiukan tummemmat sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraat selvästi isompia lajia ei voi sekoittaa Euroopassa muihin lajeihin
37 - 42 mm	Sideridis reticulata, verkkoyökkönen kuuluu sukuryhmään tarhayökköset    (Noctuidae, Noctuinae, Hadenini) koiraan tuntosarvet lyhytripsiset, vertaa T. decimalis etusiiven suonet näkyvät tummina myös ulkosarakkeessa, vertaa T. decimalis rengastäplä isompi kuin lajilla T. decimalis ja soikea poikkiviirut näkyvät vaaleampina kuin lajilla T. decimalis takasiipien ulkopuolisko tasaisen tumma ja suonet pohjaa tummemmat, keskitäplä himmeä kaari sukupuolet ovat samanvärisiä
37 - 42 mm	Sideridis kitti, Lähialuelaji, ei Suomessa kuuluu sukuryhmään tarhayökköset    (Noctuidae, Noctuinae, Hadenini) etusiipien pohjaväri tummempi kuin S. reticulata'lla poikkiviirut yksinkertaisia, vertaa S. reticulata koiraan tuntosarvet lyhytripsiset, vertaa T. decimalis etusiiven suonet näkyvät tummina myös ulkosarakkeessa, vertaa T. decimalis sukupuolet ovat samanvärisiä lentää touko- heinäkuussa lähinnä meitä Latviassa kuivat, kallioiset rinnemaat toukka hernekasveilla, esim. virnat (Vicia)
	Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa vielä kolme Chersotis -lajia, joilla samannäköinen 'verkkokuvio': (maayökkösiä) Chersotis larixia Espanja, Kaakkois-Ranska Chersotis elegans Etelä-Eurooppa, Etelä-Ural Chersotis anatolica Etelä-Eurooppa, Etelä-Ural

Sivu päivitetty-- 25.11.2021 --Page updated