Notodontidae - nirkot

Notodontinae - nirkot (tummat)

Phalerinae - härkäpäät

Heterocampinae - noitanirkot

Thaumetopoeinae - kulkurinirkot

Kaksi valkotakasiipistä, Etelä-Ruotsiin asti levinnyttä lajia, joita ei voi sekoittaa suomalaisiin lajeihin
Etelä-Euroopassa vielä kaksi samannäköistä lajia
28 - 35 mm	Thaumetopoea pinivora, lähialuelaji, ei Suomessa takasiivet valkoiet ilman kaarijuovaa, vertaa T. processionea takasiivissä ripsien tyvipilkut, joista takanurkan pilkku hiukan voimakkaampi, vertaa T. processionea lähinnä meitä Ruotsissa, Gotlannissa sekä Liettuassa voi olla esiintymispaikallaan erittäin runsas rannikon kuumat ja kuivat männiköt lentää heinä- elokuussa toukka yhdyskunnittain männyllä (Pinus)
25 - 33 mm	Thaumetopoea processionea, lähialuelaji, ei Suomessa etusiivet voivat olla melko samanlaiset kuin sisarlajilla T. pinivora valkoisissa takasiivissä kaarijuova, vertaa T. pinivora takasiivissä ei ripsien tyvipilkkuja, takanurkassa isohko tumma läikkä, vertaa T. pinivora Puola, Pohjois-Saksassa yleinen, Tanska, Etelä-Ruotsista 2004 ensimmäisen kerran, leviämässä voi olla esiintymispaikallaan erittäin runsas tammimetsät, puistot yms. lentää heinä- syyskuussa toukka tammella (Quercus)
Lajeja, joiden etusiiven takareunassa karvojen muodostama 'hammas' (tämä hammas on suurimmalla osalla Suomen Notodontinae -alaheimon lajeista)
43 - 49 mm	Notodonta torva, harmonirkko siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan etusiiviltään muistuttaa lajia P. anceps, mutta takasiivet aivan eriväriset selvästi pienempi kuin P. anceps Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveämmät kuin naaraalla, kampahampaiset naaraan tuntosarvet kapeat
53 - 60 mm	Peridea anceps, isonirkko etusiiviltään muistuttaa lajia N. torva, mutta takasiivet aivan eriväriset selvästi suurempi kuin N. torva Kaakkois-Euroopassa toinen samannäköinen laji, Peridea korbi sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveämmät kuin naaraalla, kampahampaiset naaraan tuntosarvet kapeat
37 - 47 mm	Notodonta dromedarius, kyttyränirkko siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan Pohjois-Suomen yksilöt tasavärisempiä Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveämmät kuin naaraalla, kampahampaiset naaraan tuntosarvet kapeat
45 - 56 mm	Notodonta tritophus, haapanirkko siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan Suomessa esiintyvä vaaleampi muoto yläkuvassa Keski- ja Etelä-Euroopassa esiintyvä tummempi muoto alakuvassa (takasiivet näilläkin valkeat) (muotoa saatu myös Suomesta) Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveämmät kuin naaraalla, kampahampaiset naaraan tuntosarvet kapeat
38 - 45 mm	Notodonta ziczac, pajunirkko siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveämmät kuin naaraalla, kampahampaiset naaraan tuntosarvet kapeat
42 - 55 mm	Pterostoma palpinum, kärsänirkko siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan Pohjois-Suomen yksilöillä takasiivet valkoiset Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset naaraan tuntosarvet kapeat, kampahampaiset
37 - 44 mm	Ptilodon capucinus, nyhäsiipi siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet kapeat, sahahampaiset naaraan tuntosarvet kapeat, rihmamaiset
37 - 40 mm	Ptilodon cucullina, lähialuelaji, ei Suomessa siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia lähinnä meitä harvinaisena Etelä-Virossa ja Latviassa, yleisempi Liettuassa sekametsät, puistot lentää touko- kesäkuussa toukka vaahteralla, tammella (Acer, Quercus)
40 - 45 mm	Odontosia carmelita, toukonirkko siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan eroaa sisarlajistaan O. sieversi - etusiivet tasavärisemmät - etusiiven ulkoreunassa selvä 'kulma' - etusiiven poikkiviirut heikot, jolloin etureunatäplä korostuu - etusiiven takanurkassa vaalea läikkä, siiven vaalein kohta Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet aavistuksen leveämmät kuin naaraalla, sahahampaiset naaraan tuntosarvet kapeat, rihmamaiset
41 - 48 mm	Odontosia sieversi, huhtinirkko siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan eroaa sisarlajistaan O. carmelita - vaalean muodon etusiivet paljon kirjavammat - etusiiven ulkoreuna tasaisesti kaareutuva - etusiivessä selvät poikkiviirut, jotka tummalla muodolla vielä korostuvat Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset, vertaa O. carmelita naaraan tuntosarvet kapeat
35 - 42 mm	Ptilophora plumigera, sulkanirkko siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan lentää meillä myöhään syksyllä, vasta lokakuussa Euroopassa ei toista samannäköistä lajia koiraat selvästi kirjavampia kuin naaraat, vaalean kellertävistä kuvassa näkyvään tummaan naaraiden väritys vaihtelee vähän koiraan tuntosarvet erittäin leveät, kampahampaiset naaraan tuntosarvet kapeat, rihmamaiset
32 - 39 mm	Drymonia dodonaea, lähialuelaji, ei Suomessa etusiiven sisempi poikkiviiru kaarevampi kuin sisarlajeilla D. ruficornis ja D. querna etusiivestä puuttuu keskipilkku, vertaa D. ruficornis takasiivet tummemmat kuin sisarlajilla D. querna lähinnä meitä harvinaisena Etelä-Virossa, Latviassa melko yleinen, Etelä-Ruotsin rannikkoalueet lämpimät tammimetsät lentää touko- heinäkuussa toukka tammella ja pyökillä (Quercus, Fagus)
34 - 42 mm	Drymonia ruficornis, lähialuelaji, ei Suomessa etusiiven poikkiviirut paljon terävämmät kuin sisarlajilla D. dodonaea etusiiven sisempi poikkiviiru suorempi kuin sisarlajilla D. dodonaea etusiivessä selvä keskipilkku, vertaa D. dodonaea ja D. querna takasiivet tummemmat kuin sisarlajilla D. querna lähinnä meitä Ruotsissa Tukholman korkeudelle asti, koko Virossa melko yleinen paikallisesti usein runsas lämpimät, vanhoja tammia kasvavat metsiköt lentää touko- kesäkuussa toukka tammella (Quercus)
34 - 40 mm	Drymonia querna, ei Suomessa etusiiven poikkiviirut paljon terävämmät kuin sisarlajilla D. dodonaea etusiiven sisempi poikkiviiru suorempi kuin sisarlajilla D. dodonaea etusiiven keskipilkun kohdalla vaalea täplä, vertaa D. ruficornis takasiivet melkein valkeat, naarailla hiukan tummemmat, vertaa D. dodonaea ja D. ruficornis lähinnä meitä Puolassa tammimetsät, puistot yms. lentää touko - heinäkuussa toukka tammella (Quercus)
34 - 40 mm	Drymonia obliterata, ei Suomessa siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia lähinnä meitä Tanskassa ja Puolassa vanhoja pyökkejä kasvavat metsiköt lentää touko- heinäkuussa toukka pääasiassa pyökillä, mutta ilmeisesti myös tammella (Fagus, Quercus)
'Hampaaton', pienikokoinen nirkko
30 - 34 mm	Gluphisia crenata, käärönirkko siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset naaraan tuntosarvet kapeat, kampahampaiset
Kaksi selvästi muista poikkeavaa lajia
Etelä-Espanjassa vielä yksi samannäköinen laji
47 - 58 mm	Phalera bucephala, härkäpää etusiiven kärkikilven sisäreuna tasaisesti kaareutuva, vertaa P. bucephaloides (täplä ei ulotu yhtenäisenä niin alas kuin sisarlajilla) etusiiven keskisarakkeessa vain pieni vaalea täplä, vertaa P. bucephaloides (tuntomerkki ei täysin pitävä) Etelä-Euroopassa laji muistuttaa enemmän sisarlajia P. bucephaloides (alempi kuva) sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet kapeat, kampahampaiset naaraan tuntosarvet kapeat, rihmamaiset
47 - 64 mm	Phalera bucephaloides, ei Suomessa etusiiven kärkikilven sisäreunassa selvä hammas, vertaa P. bucephala etusiiven keskisarakkeessa suuri kellertävä täplä, vertaa P. bucephala lähinnä meitä Tsekissä ja Slovakiassa tammia kasvavat metsiköt lentää kesä- heinäkuussa toukka tammella (Quercus)
Kaksi lajia, joita ei voi sekoittaa muihin suomalaisiin lajeihin
51 - 65 mm	Stauropus fagi, noitanirkko siipien väritys, kuviointi ja muoto tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset naaraan tuntosarvet kapeat, rihmamaiset
33 - 38 mm	Spatalia argentina, lähialuelaji, ei Suomessa siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia lähinnä meitä Puolassa lämpimät tammikot lentää touko- elokuussa kahtena sukupolvena toukka tammella (Quercus)

Sivu päivitetty-- 15.12.2012 --Page updated