Argynnis aglaja (Linnaeus, 1758)

Orvokkihopeatäplä

51 mm (kärkiväli)

Finland
PK: Tohmajärvi 690:66
3. 7. 1983
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
55 mm (wingspan)

Finland
U: Pernaja 671:43
5. 7. 1984
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
 
'poikkeuksellinen värimuoto'
48 mm

Finland
EK: Vehkalahti 672:50
6. 7. 1994
O.Öhman leg.
coll. O.Öhman
(Kuva otettu 'alkuaikojen digipokkarilla'

Lajikuvaus
   
Määritys Vertaa lähilajeja
ElinympäristöNiityt, kedot, pakettipellot, teiden pientareet, metsien reunat.
TalvehtiminenAivan pienenä toukkana - (Silvonen et.al. 2014).
LentoaikaKesäkuun loppupuolelta (23.6.) - elokuun puoleenväliin (16.8.)
Käy mielellään ohdakkeiden kukilla.
EsiintyminenTasaisesti levinnyt ja jokseenkin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.
Pohjois-Suomessa perhonen on aina ollut harvinainen ja Kuusamoa lukuunottamatta 2000 -luvun havaintopaikat ovat vielä reilusti vähentyneet verrattuna aikaisempaan.
 
Nimistömuutokset
   Suomenkieliset perhoskirjat:
  Argynnis Fabr. aglaia L.Aglaia-perho- (Aro 1900)
  Argynnis Fabr. aglaja L.Aglaian hopeatäplä- (Valle 1935)
  Argynnis F. aglaja L.Hopeatäpläperhonen- (Pulkkinen 1956)
  Mesoacidalia charlotta Hw.Orvokkihopeatäplä- (Mannelin 1961)
  Speyeria aglaja (Linnaeus, 1758)Orvokkihopeatäplä- (Marttila et.al. 1990)
  Argynnis aglaja (Linnaeus, 1758)Orvokkihopeatäplä- (Marttila 2005)
  Argynnis aglaja (Linnaeus, 1758)Orvokkihopeatäplä- (Silvonen et.al. 2014)
 
Alalajit ja muodot
   Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):
    Argynnis aglaia ab. emilia Quens. - (Aro 1900).
     - siivet päältä enemmän tai vähemmän mustanruskealla peitetyt.
     - punankeltaista väriä näkyy hyvin vähän.
     - takasiivet alta aina ulkoreunaan asti täydellisesti vihreällä peitetyt, hopeatäplät sinertävät.
     - hyvin harvinainen, löydetty Kakskerrassa sekä Vihdissä.
    Argynnis aglaja ab. emilia - (Arrhenius 1901).
     - Hans Sahlberg näytti 6.10.1900 Societas pro Fauna et Flora Fennican kokouksessa.
     - V: Pohja
    Argynnis aglaja ab. wimani - (Arrhenius 1901).
     - Hans Sahlberg näytti 6.10.1900 Societas pro Fauna et Flora Fennican kokouksessa.
     - V: Pohja
    Argynnis aglaja ab. arvernensis - (Federley 1906).
     - Wilhelm Suomalainen näytti 3.3.1906 Societas pro Fauna et Flora Fennican kokouksessa.
     - Suomelle uusi muoto.
     - PS: Kuopio
    Argynnis aglaia ab. pellervo n. ab. - (Suomalainen 1920).
     - Wilhelm Suomalainen lähettänyt tiedon painettavaksi.
     - LK: Kuolemajärvi, Laasola, 10.7.1918, naaras, Pekka Ylönen leg. (ei nykysuomea).
    Argynnis aglaja ab. pellervo - (Frey 1932).
     - Rolf Krogerus näytti 28.9.1931 Helsingin Hyönteistieteellisen Yhdistyksen kokouksessa.
     - V: Karjaa, G.Svaetichin leg.
    Argynnis aglaja ab. emilia Quens. - (Valle 1935).
     - siipien yläpinta enemmän tai vähemmän mustanruskean kehnän peittämä.
     - siipien alapintakin tummentunut.
     - takasiipien alapinnalla vihreä väri usein levinnyt yli koko siiven, hopeatäplät sinertäviä.
    Argynnis aglaja ab. wimani Holmgr. - (Valle 1935).
     - kuten ab. emilia, mutta hopeatäplät teräksensinisiä, leveälti mustareunaisia.
    Argynnis aglaja ab. arvernensis Broms. - (Valle 1935).
     - siipien yläpinnan kirjaukset sulaneet enemmän tai vähemmän yhteen säteettäisiksi viiruiksi.
     - takasiipien alapinnan hopeatäplät yhtyneet kolmeksi hopeaviiruksi.
    Argynnis aglaja ab. obscura - (Valle 1935 b).
     - Kaarlo Valle näytti kokouksessa.
     - Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran kokous 3.5.1934.
     - V: Halikon pitäjä, Annikki Lehmussaari leg.
     - (sama asia myös 1935 Luonnon Ystävässä 39(6):189.)
    Speyeria aglaja 'tummunut' - (Marttila et.al. 1990).
     - valokuva s. 210 (näkyy alapuoli).
     - kuvattu: Joutseno 7/1988.
    Mesoacidalia aglaja f. emilia - (Mikkola 1990).
     - kuvataulu 1 rivi 1.
     - sekä etu- että takasiivet voimakkaasti tummuneet.
     - U: Siuntio, 26.6.1988, O.Järvinen leg.
    Papilio emilia 'tummunut' - (Mikkola et.al. 2005).
     - kuva Acerbin piirroksesta.
     - etusiiven yläpuoli tasaisen tummanruskea.
     - vanhin suomalainen tieto melanistisesta muodosta.
     - Acerbin (1803) ilmoitus ja piirros.
     - sivu 129.

 

Kehitysasteet
The early stages


Toukan ravintokasvi:
- (Seppänen 1970)
  • Viola sp. (orvokit)
  • --Viola canina (aho-orvokki)
  • --Viola riviniana (metsäorvokki)
  • --Viola tricolor (keto-orvokki)
Muna:Ensin vaaleankeltainen muuttuen sitten ruskeahkonkeltaiseksi ja viimein punertavaksi.
Orvokinlehtien alapinnalla - (Valle 1935).
Toukka:Syö vain munankuoren ennen talvehtimista karikkeen seassa - (NN 2005).

 

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Tilanne 6.2.2026   (havaintovuodet ja havainnot)   Realiaikainen tilanne (Suomen lajitietokeskus)

Maakuntien havaintovuodetSuomen lajitietokeskus

laji elää maakunnassa
maakunnasta ei havaintoa vuosiin
Suomessa vaeltaja / harhailija
1900ensimmäinen havaintovuosi
1980viimeinen havaintovuosi

Jos kartta ei näy, syynä todennäköisesti liian vanha selainversio

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto: 7.7.1781, Turun seutu, C.N.Hellenius & J.G.Justander
Suullinen: Carl Niclas HELLENIUS 6.5.1786 Dissartationes annuae väitöstilaisuus (respondentti: Johannes Gustavus JUSTANDER)
Kirjallisuus: 1786; Carl Niclas HELLENIUS (respondentti: Johannes Gustavus JUSTANDER)
Specimen Calendarii Florae et Faunae Aboensis. - Aboe, 20 ss.

Maakuntien ensihavainnot
The first records of the Finnish provinces
leg.
1781.07.07VTurun seutuC.N.Hellenius & J.Justander
1799KiLKittilä KeimiötunturiG.Acerbi
1856U'Itä-Uusimaa'J.E.Strömborg & T.Saelan
-1859 (1850-1859)KnKajaaniA. & K.Malmbreg
1868PSKuopioA.Ehnberg
-1869 (1840-1841?)A'Ahvenanmaa'J.M.J. af Tengström?
-1869EK 'KARELIA AUSTRALIS' (Nyky-Suomea ?)sec. J.M.J. af Tengström
-1869PK 'KARELIA BOREALIS' (Nyky-Suomea ?)sec. J.M.J. af Tengström
1879.08.10KPKokkolaJ.Hellström (lajitk)
1882EHJämsä VirkajärviK.Ehnberg
1883SoLSodankyläI.V.G.Eurén
-1889 (1880-1889)ESTaipalsaari SikosaloK.Ehnberg
1892KsKuusamo (Nyky-Suomea ?)Hoffman?
1897.07.11PHJyväskyläF.W.Lönn (lajitk)
1897.07.17EKKotkacoll. Åbo Akademi (lajitk)
1897StPori(Suurperhosatlas) (lajitk)
-1901 (1880-1887)PPeIiE.Hellström
-1901 (1880-1887)PPpKemiE.Hellström
1918EPNurmoA.Ulvinen
-1924LKUukuniemi--
1934.07.15EnLEnontekiöA.Kallio (lajitk)
1935.07.02InLInari IvaloP.Vuori (lajitk)
1937.07.10KsSalla kk.J.Ritavuori
1938PKLieksa HattuvaaraV.Sajanto (lajitk)
(lajitk) = havainnon lähde Suomen lajitietokeskus

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

 

Kirjallisuuslähteet
References
Kirjallisuus
  • ARRHENIUS Axel 1901:
    Societas pro Fauna et Flora Fennica
    Mötet den 6 oktober 1900.
    Meddelanden af Societas pro Fauna et Flora Fennica 27:8.
  • ARO Johan Emil 1900:
    Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl.
  • FEDERLEY Harry 1906:
    Societas pro Fauna et Flora Fennica
    Mötet den 3 mars 1906.
    Meddelanden af Societas pro Fauna et Flora Fennica 32:91.
  • FREY Richard 1932:
    Tietoja yhdistyksistä - Föreningsmeddelanden.
    Helsingin Hyönteistieteellinen Yhdistys - Entomologiska Föreningen i Helsingfors
    Månadsmötet den 28 september 1931.
    Notulae Entomologicae 12(2-3):67.
  • MANNELIN Veijo 1961:
    Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl.
    Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut.
  • MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990:
    Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss.
  • MARTTILA Olli 2005:
    Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Käsikirja. - Auris. Joutseno. 272 ss. 20 pl.
  • MIKKOLA Kauri, VAKKARI Pekka 1990:
    Perhosten teollisuusmelanismi voimistui Suomessa 1980-luvulla: totta vai tarua ? – Baptria 15(1):14-25.
  • MIKKOLA Kauri, MURTOSAARI Jussi & NISSINEN Kari 2005:
    Perhosten lumo. – Tammi, Helsinki. 341 ss.
  • NATIONALNYCKELN TILL SVERIGES FLORA OCH FAUNA 2005:
    Fjärilar: Dagfjärilar. - ArtDatabanken SLU, Uppsala. 407 ss.
  • PULKKINEN Asko 1956:
    Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl.
    E. Pippingin uudistama toinen painos.
  • SEPPÄNEN Eino J. 1970:
    Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos.
  • SILVONEN Kimmo, TOP-JENSEN Morten & FIBIGER Michael 2014:
    Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja, Oestermarie.
  • SUOMALAINEN Wilhelm 1920:
    Zwei neue Argynnis-Aberrationen.
    Meddelanden af Societas pro Fauna et Flora Fennica 45:141-143.
  • VALLE Kaarlo J. 1935:
    Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl.
  • VALLE Kaarlo J. 1935 b:
    Kokousselostuksia.
    Hyönteistieteellistä Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran kokouksista.
    Kokouksessa 3.V.34
    Annales Entomologici Fennici 1(2):69,70.
Arkisto:
  • Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto.
  • Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 6.2.2026 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Tapani Lahti:Suomen lajitietokeskus: Levinneisyyskartan teko Seuran toiveiden mukaan
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, lajikuvaus, nimistömuutokset, alalajit ja muodot,
kehitysasteet, karttapiirrokset, eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuodesta 2000
Kimmo Silvonen:Toukkakuva, kotelokuva
Jorma Wettenhovi:Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuoteen 1999
Ossi Öhman:Perhosen lainaus kuvattavaksi
© Pertti Pakkanen