Argynnis laodice (Pallas, 1771)

Etelänhopeatäplä

47 mm (kärkiväli) Finland U: Helsinki 668:39 31. 7. 2002 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	58 mm (wingspan) Finland U: Pernaja 669:44 1. 8. 1999 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
'musta kuviointi hiukan venynyt'
65 mm Finland U: Kirkkonummi 666:36 9. 8. 2003 M.Varesvuo leg. coll. P.Pakkanen

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja Elinympäristö Kosteikot ja niiden lähettyvillä olevat pakettipellot, niityt, teiden pientareet. Talvehtiminen Keskenkasvuisena toukkana - (Marttila et.al. 1990). Lentoaika Heinäkuun loppupuolelta (31.7.) - elokuun puoleenväliin (9.8.) Käy mielellään ohdakkeiden kukilla. Esiintyminen Suomessa laji on kaakosta saapuva harvinainen vaeltaja. Vaellusten jälkeen kanta on saattanut säilyä meillä muutaman vuoden. Vuosi 1999 oli hyvä vaellusvuosi ja perhosta tavattiin aivan etelärannikolla vielä muutamana seuraavanakin vuotena. Vuoden 2005 jälkeen (2006-2009) havaintoja oli vain pari. Vuonna 2010 havaintoja oli taas toistakymmentä.
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Argynnis F. laodice Pall. Hopeatäpläperhonen - (Pulkkinen 1956)    Argyronome laodice Pall. Etelän hopeatäplä - (Mannelin 1961)    Argyronome laodice (Pallas, 1771) Etelänhopeatäplä - (Marttila et.al. 1990)    Argynnis laodice (Pallas, 1771) Etelänhopeatäplä - (Marttila 2005)    Argynnis laodice (Pallas, 1771) Etelänhopeatäplä - (Silvonen et.al. 2014)

Kehitysasteet
The early stages

	Toukan ravintokasvi: - (NN 2005) Viola sp. (orvokit) -- Viola palustris (suo-orvokki) -- Viola canina (aho-orvokki)
Muna: Yksitellen ravintokasvilla - (NN 2005). Toukka: Muista isoista hopeatäplistä poiketen syö jo ennen talvehtimista, mikä tapahtuu 2-3:ssa toukkavaiheessa. Keväällä täysin yöaktiivinen - (NN 2005).

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Suomen lajitietokeskus
laji elää maakunnassa maakunnasta ei havaintoa vuosiin Suomessa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi	Jos kartta ei näy, syynä todennäköisesti liian vanha selainversio

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	4.8.1937, U: Espoo, 1 ex., E.Merikallio leg.
Suullinen:	Pehr-Erik LAGERWALL 16.11.1937 Helsingin Hyönteistieteellisen Yhdistyksen kuukausikokouksessa.
Kirjallisuus:	1937; Richard FREY Föreningsmeddelanden. - Tietoja yhdistyksistä. 1937 NOTULAE ENTOMOLOGICAE 17(4):146-150.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
1937.08.04	U	Espoo [668:36]	E.Merikallio
1947	LK	Parikkala	Hulkkonen
1948.07.26	EK	Kymi Räski [670:49]	Y.Saramo
1960.07.28	V	Vihti Siikajärvi [668:36]	V.J.Karvonen
1972.08.02-07	A	Jomala	?
1973.07.18	EH	Kuusankoski	M.Pellava
1986.07.28	ES	Imatra Karhusuo [678:60]	J.Pitkänen
2003.08.10	PS	Leppävirta Kirkonkylä [693:54]	K.Mäntylä
2010.07.28	PK	Kesälahti Totkunniemi [686:65]	M.Karttunen

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus MANNELIN Veijo 1961: Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl. Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut. MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990: Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss. MARTTILA Olli 2005: Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Käsikirja. - Auris. Joutseno. 272 ss. 20 pl. NATIONALNYCKELN TILL SVERIGES FLORA OCH FAUNA 2005: Fjärilar: Dagfjärilar. - ArtDatabanken SLU, Uppsala. 407 ss. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. SILVONEN Kimmo, TOP-JENSEN Morten & FIBIGER Michael 2014: Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja, Oestermarie.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 12.2.2026 --Page updated