Argynnis niobe (Linnaeus, 1758)

Rinnehopeatäplä

47 mm (kärkiväli) Finland U: Hanko 664:28 2. 7. 1995 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen		50 mm (wingspan) Finland EK: Ylämaa 673:55 18. 7. 1992 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
f. eris 'takasiipien alapinnassa hopeanvalkeat täplät himmeänkellertäviä'
	48 mm Finland St: Pori 12. 7. 1969 L.Vastamäki leg. coll. P.Pakkanen

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja   Elinympäristö Mielummin hiekkapohjaisilla alueilla olevat kedot, peltojen ja teiden pientareet, metsien reunat, avokalliot. Talvehtiminen Pienenä toukkana - (Seppänen 1969). Lentoaika Heinäkuun alusta (2.7.) - elokuun alkuun (5.8.) Esiintyminen Kolmesta 'yleisestä' isosta hopeatäplästä selvästi harvinaisin. Levinneisyyden pohjoisraja on keskellä Suomea suunnilleen Tampereen korkeudella. Länsirannikolla pohjoisraja nousee Vaasaan asti ja Itä-Suomessa Joensuuhun. Yleisimmillään perhonen on lounaissaaristossa Hangon ja Turun välillä.
Lentoaikojen äärihavaintoja
	Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)    5.6.2007 V: Parainen, 1 ex., K.Vähä-Sullo - (Suomen hyönteisten tietokanta)    7.6.2007 V: Lohja, 1 ex., J.Varrela - (Suomen hyönteisten tietokanta)    22.8.2009 V: Parainen, 1 ex., J.Varrela - (Suomen hyönteisten tietokanta)    24.8.???? EH: - (Marttila et.al. 1990) Keski-Suomi (EP., PH., PS., PK., KP., Kn., PPe.)    12.8.1995 EP: Mustasaari, 2 exx., S.Kontiokari - (Suomen hyönteisten tietokanta)    17.8.2003 PK: Rääkkylä, 1 ex., T.Sallinen - (Suomen hyönteisten tietokanta)
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Argynnis Fabr. niobe L. Niobe-perho - (Aro 1900)    Argynnis Fabr. niobe L. Nioben hopeatäplä - (Valle 1935)    Argynnis F. niobe L. Hopeatäpläperhonen - (Pulkkinen 1956)    Fabriciana niobe L. Rinnehopeatäplä - (Mannelin 1961)    Fabriciana niobe (Linnaeus, 1758) Rinnehopeatäplä - (Marttila et.al. 1990)    Argynnis niobe (Linnaeus, 1758) Rinnehopeatäplä - (Marttila 2005)
	Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):     Argynnis Fabricius, 1807          niobe (Linnaeus, 1758)
Alalajit ja muodot
	Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):     Argynnis niobe var. eris Meig. - (Reuter 1893).      - Al: Geta      - A: Kakskerta, Pargas, Korpo      - S: Heinola, S:t Michel     Argynnis niobe var. eris Meig. - (Aro 1900).      - takasiivet alta joko ilman tai harvasti hopeatäpläiset.      - jokseenkin yhtä yleinen kuin päämuotokin.     Argynnis niobe ab. sahlbergi - (Bryk 1912).      - mv kuva.      - yläpuoli kokonaan tasaisen tumma ilman kuvioita.      - takasiiven alapuolen tyvi (n. ½ siivestä) tasaisen vaalea ilman kuvioita.      - takasiiven alapuolen ulko-osa tumma, aavistus vaaleista täplistä.      - Myllykylä läheltä Sortavalaa (ei nykysuomea).      - 8.1911, Mäkinen leg.     Argynnis niobe ab. intermedia Gillm. - (Valle 1935).      - takasiiven alapinnan hopeatäplät surkastuneet pieniksi jätteiksi.     Argynnis niobe ab. eris Meig. - (Valle 1935).      - takasiiven alapinnan hopeatäplät kokonaan hävinneet.     Argynnis niobe ab. fasciata Valle. - (Valle 1935).      - siiven keskustassa poikkijuovan täplät ja kirjaukset sulaneet yhteen tummaksi poikkivyöksi.      - takasiipien alapinnassa reunatäplät teräksensinertävät, mustien kaaritäplien rajoittamat.     Argynnis niobe ab. obscura Spul. - (Valle 1935).      - naarasmuoto.      - siipien yläpinta tummaksi savuttunut, vihreähohtoinen.      - kirjaukset isoja.     Argynnis niobe ab. pelopia Bkh. - (Valle 1935).      - siipien ylä- sekä alapinta eri asteisesti tummentunut.      - siipien yläpinnassa mustanruskea kehnä peittää enemmän t. vähemmän pohjavärin.      - takasiipien alapuolen hopeatäplät teräksenvärisiä, osittain mustareunaisia.     Argynnis niobe ab. sahlbergi Bryk. - (Valle 1935).      - siivet päältä melkein kokonaan mustuneet.      - siivet alta melkein kokonaan mustuneet, vain takasiipien tyvessä isoja hopeanvärisiä läiskiä.     Argynnis niobe ab. eris Meig. - (Pulkkinen 1956).      - takasiiven alapuolella hopeatäplien paikalla vaaleankeltaiset täplät.     Fabriciana niobe f. eris - (Marttila et.al. 1990).      - värimuoto, jonka takasiipien alapinnoilta puuttuvat hopeiset kuviot.      - kuvataulu 11, s. 335.     Argynnis niobe f. eris - (Marttila 2005).      - värimuoto, jolla ei ole takasiipien alapinnoilla hopeanhohtoisia kuvioita.      - kuvataulu 10.     Argynnis niobe f. eris - (NN 2005).      - värimuoto, jolla takasiipien alapinnoilla hopeanhohtoiset täplät.      - (päinvastoin kuin suomalaisessa kirjallisuudessa).

Kehitysasteet
The early stages

Toukan ravintokasvi: - (Seppänen 1970) Viola sp. (orvokit) --Viola canina (aho-orvokki) --Viola riviniana (metsäorvokki) --Viola tricolor (keto-orvokki) Muna: Keltainen, kellanpunainen - (Valle 1935). Muninta yksitellen lähellä ravintokasvia oleville jäkälille - (NN 2005). Toukka: Talvehtii täysin toukaksi kehittyneenä munassa. Yöaktiivinen ja vaikeampi löytää kuin muiden isojen hopeatäplien toukka - (NN 2005). Kotelo: Punaruskea t. ruskeanvihreä, hopeanhohtoisin metallitäplin - (Valle 1935).

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Havaintoruutujen (10 x 10 km) tiheys maakunnittain -1997
		vain 1-4 havaintoruutua      havaintoruutuja epätasaisesti havaintoruutuja tasaisesti havaintoruutuja runsaasti - (Huldén et.al. 2000)
	laji elää maakunnassa lajia ei ole havaittu maakunnasta vuosiin laji on maakunnassa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	Etelä-Fennia
Kirjallisuus:	1792; Johan JULIN Bref om de uti Österbotten, särdeles omkring Uleåborg samlade Naturalier. 1792 NY JOURNAL UTI HUSHÅLLNINGEN 15:120-122.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
-1789 (1780-1789)	ES	Mäntyharju	J.Fr.Wallenius
-1818 (1800-1804?)	V	Fennia (Turun seutu?)	C.R.Sahlberg?
-1869	A	Ahvenanmaa	J.M.J. af Tengström?
-1869	U	Uusimaa	J.M.J. af Tengström?
1882	EH	Padasjoki Torittu	K.Ehnberg
1898	PH	Jyväskylä	F.W.Lönn
1910	PS	Kuopio	Fabritius
1913.07.	EK	Virolahti	C.Nyberg
1916	PK	Eno	E.W.Suomalainen
1916	St	Rauma Sorkka	K.Valle
1933.07.23	EP	Valassaaret	J.Waselius
-1949 (1947?)	LK	Parikkala	?

Maakuntien viimeiset havainnot The last records of the Finnish provinces			leg. / vid.
1992	LK	Parikkala [682:63]	H.Aarnio
-1997 (1988-1997)	PH	--	(Suurperhosatlas)

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. BRYK Felix 1912: Über eine melanotische und eine nigristische Argynnis-Form aus Karelia ladogensis. - Meddelanden af Societas pro Fauna et Flora Fennica 38:44-51. HULDÉN Larry (ed.), ALBRECHT Anders, ITÄMIES Juhani, MALINEN Pekka & WETTENHOVI Jorma 2000: Suomen suurperhosatlas. Suomen Perhostutkijain Seura ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. - Viestipaino, Helsinki. 328 ss. KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002: Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190. MANNELIN Veijo 1961: Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl. Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut. MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990: Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss. MARTTILA Olli 2005: Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Käsikirja. - Auris. Joutseno. 272 ss. 20 pl. NATIONALNYCKELN TILL SVERIGES FLORA OCH FAUNA 2005: Fjärilar: Dagfjärilar. - ArtDatabanken SLU, Uppsala. 407 ss. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. REUTER Enzio 1893: Förteckning öfver Macrolepidoptera funna i Finland efter år 1869. Acta Societatis pro Fauna et Flora Fennica 9(6):1-85. SEPPÄNEN Eino J. 1969: Suurperhostemme talvehtimisasteet. - Annales Entomologici Fennici 35(3):129-152. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. VALLE Kaarlo J. 1935: Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 23.3.2011 --Page updated