Boloria euphrosyne (Linnaeus, 1758)

Pursuhopeatäplä

37 mm (kärkiväli) Finland U: Sipoo 669:40 24. 5. 2018 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	37 mm (wingspan) Finland U: Sipoo 670:40 5. 6. 1978 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
f.geogr. lapponica Pohjois-Suomen maantieteellinen muoto 'pienempi ja tumma kuviointi vahvempaa kuin nimimuodolla' PPp: Ks: pohjoiseen
33 mm Finland Ks: Salla 745:59 27. 6. 1997 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	37 mm Finland Ks: Salla 745:59 27. 6. 1997 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
35 mm Finland KiL: Kolari 747:36 2. 7 .1996 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	36 mm Finland KiL: Muonio 755:35 5. 7. 1996 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
35 mm Finland KiL: Muonio 754:36 6. 7. 2000 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	37 mm Finland EnL: Palojoensuu 757:34 8. 7. 1982 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
f.geogr. septentrionalis 'Luoteis-Lapin maantieteellinen muoto vaalea, teräväkuvioinen'
37 mm Finland EnL: Saana 767:25 4. 7. 1972 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	39 mm Finland EnL: Kilpisjärvi 767:25 3. 7. 1972 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
'yp etusiiven kuviointi hiukan erilainen ap takasiiven tyvisarake'
40 mm Finland U: Pornainen 671:41 15. 6. 1980 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
lähinnä f. nigricans 'mustunut'
40 mm Finland U: Sipoo 6. 6. 1981 I.Hilanne leg. coll. H.Holmberg (Kuvat otettu 'alkuaikojen digipokkarilla'

Kuvat K.Kulmala
Sivun tekijä yhdisti ylä- ja alapuolen samaan kuvaan.

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja Elinympäristö Rämeet, niityt, esim. voimalinjojen aluset ja hakkuuaukeat yms. ja jopa kosteapohjaiset tunturipaljakat. Talvehtiminen Keskenkasvuisena toukkana - (Marttila et.al. 1990). Lentoaika Toukokuun loppupuolelta (24.5.) - heinäkuun alkupuolelle (9.7.) Pohjois-Suomessa kesäkuun loppupuolelta (27.6.) - heinäkuun puoleenväliin (18.7.) Esiintyminen Koko maassa hyvin yleinen..
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Argynnis Fabr. euphrosyne L. Euphrosynen perhonen - (Aro 1900)    Argynnis Fabr. euphrosyne L. Eufrosynen hopeatäplä - (Valle 1935)    Argynnis F. euphrosyne L. Hopeatäpläperhonen - (Pulkkinen 1956)    Clossiana euphrosyne L. Pursuhopeatäplä - (Mannelin 1961)    Clossiana euphrosyne (Linnaeus, 1758) Pursuhopeatäplä - (Marttila et.al. 1990)    Boloria euphrosyne (Linnaeus, 1758) Pursuhopeatäplä - (Marttila 2005)    Boloria euphrosyne (Linnaeus, 1758) Pursuhopeatäplä - (Silvonen et.al. 2014)
Alalajit ja muodot
	Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):     Argynnis euphrosyne var. fingal Herbst. - (Reuter 1893).      - O.b: Kuusamo      - ei näytä olevan harvinainen maan pohjoisissa osissa.     Argynnis euphrosyne var. fingal Herbst. - (Aro 1900).      - päämuotoa pienempi.      - siivet päältä suuremmilla ja enemmän yhtäjaksoisilla mustilla kirjauksilla.      - ulkoreunan kaaritäplät yhtyneet toisiinsa ja tummaan ulkoreunaan.      - ulkoreunan kaaritäplät ja ulkoreuna sulkevat sisäänsä hyvin pieniä punakeltaisia reunatäpliä.      - jokseenkin harvinainen maan pohjoisissa ja itäisissä osissa.     Argynnis euphrosyne 'melanistinen muoto' - (Frey 1921).      - Hugo Rudolph näytti 15.3.1921 Helsingin Hyönteistieteellisen Kerhon kokouksessa.      - U: Espoo, V. Ahlbom leg.     Argynnis euphrosyne f.geogr. lapponica Esp. (fingal Hbst.) - (Valle 1935).      - Pohjois-Suomessa ja Lapissa vallitseva muoto.      - siipien yläpinnan kirjaukset levinneempiä, epäselvärajaisia.      - ulkoreunan kaaritäplät sulaneet reunajuovaan, jotta välille jää vain pieniä vaaleita pilkkuja.      - takasiipien tyvi melkein kokonaan mustunut.      - siipien alapintakin hiukan tummempi.     Argynnis euphrosyne ab. melanotica Spul. - (Valle 1935).      - siipien yläpinnasta vahvasti tummentunut päämuodon yksilö.     Argynnis euphrosyne ab. obscurior Seitz. - (Valle 1935).      - etusiipien yläpinta melkein kokonaan mustan kehnän peitossa.      - pohjoisen muodon joukossa tavattava muunnos.     Argynnis euphrosyne ab. transversa Grönblom nom. coll. - (Valle 1935).      - siipien yläpinnassa keskijuovan täplät laajentuneet ja yhtyneet leveäksi poikkivyöksi.      - päämuodon joukossa tavattava muunnos.     Argynnis euphrosyne 'värimuunnos' - (Kangas 1945).      - Max von Schantz näytti 17.11.1945 Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran kokouksessa.      - ab. melanotica Spul. ja ab. pittionii Nitsche muunnoksien keskiväliltä.      - A: Eckerö, Max von Schantz leg.     Argynnis euphrosyne lapponica Esper (1776-1784) - (Petersen 1947).      - tyyppiyksilö: KiL: Muonio.      - pienempi kuin nimimuoto.      - tumma kuviointi vahvempaa.     Argynnis euphrosyne septentrionalis Nordström (1933) - (Petersen 1947).      - tyyppiyksilö: Torne lappmark Abisko.      - pienempi kuin lapponica.      - joskus yläpuoli yhtä tumma kuin lapponicalla.    siipien yläpuolen tummuus: 2,1 - 3,5 = tummuusasteet.   [HUOM. rajat ovat suuntaa-antavia, tuntomerkit muuttuvat vähitellen.]     Clossiana euphrosyne - (Mikkola 1983).      - kuvataulu 1 rivi 1a.      - värit normaalit, mutta täplitys muodostaa yhtäjaksoisia juovia.      - EH: Kuusankoski, 25.7.1976, J.Ruippo leg.     Clossiana euphrosyne lähinnä f. nigricans Oberthür. - (Mikkola 1983).      - kuvataulu 1 rivi 2.      - saman yksilön kuva tällä sivulla.      - U: Sipoo, 6.6.1981 I.Hilanne leg.     Clossiana euphrosyne f. lapponica - (Marttila et.al. 1990).      - Pohjois-Suomessa esiintyvä maantieteellinen muoto.      - eteläisempiä yksilöitä pienempi ja tummempi.      - valokuva s 47, kuvattu: Kuusamo 6/1989.     Clossiana euphrosyne f. septentrionalis - (Marttila et.al. 1990).      - tunturissa esiintyvä maantieteellinen muoto.      - pienikokoinen ja vaalea.     Boloria euphrosyne f. lapponica - (Marttila 2005).      - Lapissa esiintyvä muoto.      - eteläisempiä yksilöitä pienempi ja tummempi.     Boloria euphrosyne f. septentrionalis - (Marttila 2005).      - tunturissa esiintyvä muoto.      - pienikokoinen ja vaalea.     Boloria euphrosyne - (Mikkola et.al. 2005).      - kuvataulu, sivu 128.      - kolme yksilöä, Etelä-Suomi, Pelkosenniemi, Kilpisjärvi.      - Kilpisjärveläinen yksilö on vastoin odotuksia hiukan vaaleampi kuin eteläsuomalainen.      - Kainuun - Metsä-Lapin alueella tummentunut muoto f. hela.         (f. hela = selenen muoto, euphrosynen vastaava = f. lapponica).

Kehitysasteet
The early stages

	Toukan ravintokasvi: - (Seppänen 1970) Viola sp. (orvokit) -- Viola palustris (suo-orvokki) -- Viola riviniana (metsäorvokki) Vaccinium uliginosum (juolukka) Ledum palustre (suopursu)
Muna: Kellertävä tai vihertävänkeltainen - (Valle 1935). Kotelo: Kellanruskea t. ruskeanharmaa, heikosti metallinhohtoisesti pilkkuinen. Takaruumiin nystyrät mustahkoja - (Valle 1935).

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Suomen lajitietokeskus
laji elää maakunnassa maakunnasta ei havaintoa vuosiin Suomessa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi	Jos kartta ei näy, syynä todennäköisesti liian vanha selainversio

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	14.7.1781, Turun seutu, C.N.Hellenius & J.G.Justander
Suullinen:	Carl Niclas HELLENIUS 6.5.1786 Dissartationes annuae väitöstilaisuus (respondentti: Johannes Gustavus JUSTANDER)
Kirjallisuus:	1786; Carl Niclas HELLENIUS (respondentti: Johannes Gustavus JUSTANDER) Specimen Calendarii Florae et Faunae Aboensis. - Aboe, 20 ss.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
1781.07.14	V	Turun seutu	C.N.Hellenius & J.Justander
n.1800	PPe	Oulun seutu	J.Julin
1821	EnL	Enontekiö Karesuvanto	J.W.Zetterstedt
1838	InL	'Lapponia' (Inarin lappi?)	J.F.Blank
1840	EH	'Tavastia' (Hattulan-Vanajan seutu)	G.Kekoni
1856	U	'Itä-Uusimaa'	J.E.Strömborg & T.Saelan
1856	KiL	Kittilä	E.Nylander
-1859 (1850-1859)	Kn	Kajaani	A. & K.Malmgren
1868	PS	Kuopio	A.Ehnberg
-1869	EK	'KARELIA AUSTRALIS' (Nyky-Suomea ?)	sec. J.M.J. af Tengström
-1869	PK	'KARELIA BOREALIS' (Nyky-Suomea ?)	sec. J.M.J. af Tengström
1873	Ks	Kuusamo (Nyky-Suomea ?)	J.Sahlberg
1878.07.16	KP	Kokkola	E.Hellström
1884	St	Ahlainen	D.A.Wikström
1886	A	Maarianhamina	E.Reuter
-1887 (1879-1887)	SoL	Sodankylä	N.Sundman
-1889 (1880-1889)	ES	Taipalsaari Sikosalo	K.Ehnberg
-1895 (1893/1895)	PH	Laukaa Hohonmaa	K.Ehnberg
1900	PPp	Rovaniemi	B.Ståhlberg
-1911 (1908-1911)	LK	Uukuniemi	K.J.Valle
1913.07.	EK	Virolahti (Nyky-Suomea ?)	C.Nyberg
1915.07.12	EK	Kotka Mussalo	A.Ulvinen
1916	PK	Eno Uimaharju	E.W.Suomalainen
1918	EP	Nurmo	A.Ulvinen
1935.07	Ks	Kuusamo Oulanka	H.Krogerus (lajitk)

(lajitk) = havainnon lähde Suomen lajitietokeskus

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. FREY Richard 1921: Helsingin Hyönteistieteellinen Kerho Mötet den 15 mars 1921. Notulae Entomologicae 1:30. KANGAS Esko 1945: Kokousselostuksia. - Sitzungsberichte. Entomologista Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran kokouksista Ahvenanmaan kokouksessa 17.11.1945 Annales Entomologici Fennici 11(4):246,248. MANNELIN Veijo 1961: Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl. Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut. MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990: Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss. MARTTILA Olli 2005: Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Käsikirja. - Auris. Joutseno. 272 ss. 20 pl. MIKKOLA Kauri 1983: Merkittäviä perhosten värimuotoja. – Baptria 8(1):9-18. MIKKOLA Kauri, MURTOSAARI Jussi & NISSINEN Kari 2005: Perhosten lumo. – Tammi, Helsinki. 341 ss. PETERSEN Björn 1947: Die geographische variation einiger Fennoskandischer Lepidopteren. - Zoologiska Bidrag från Uppsala 26:329-531. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. REUTER Enzio 1893: Förteckning öfver Macrolepidoptera funna i Finland efter år 1869. Acta Societatis pro Fauna et Flora Fennica 9(6):1-85. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. SILVONEN Kimmo, TOP-JENSEN Morten & FIBIGER Michael 2014: Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja, Oestermarie. VALLE Kaarlo J. 1935: Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 30.4.2026 --Page updated