Boloria napaea (Hoffmannsegg, 1804)

Tunturihopeatäplä

37 mm (kärkiväli) Finland EnL: Saana 767:25 11. 7. 1999 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	40 mm Finland EnL: Saana 767:25 7. 7. 1988 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
40 mm Finland EnL: Saana 767:25 10. 7. 1999 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja Elinympäristö Tunturipaljakat. Talvehtiminen Aivan pienenä toukkana - (Silvonen et.al. 2014). Lentoaika Heinäkuun alkupuolelta (7.7.) - heinäkuun loppupuolelle (19.7.) Esiintyminen Jokseenkin harvinainen Luoteis-Lapin suurtuntureilla. Toinen esiintymä Utsjoella, missä laji on paljon harvinaisempi.
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Argynnis Fabr. pales Schiff. Kanelinkarvainen hopeatäpläperho - (Aro 1900)    Argynnis Fabr. pales Schiff. Tunturin hopeatäplä - (Valle 1935)    Argynnis F. pales Schiff. Hopeatäpläperhonen - (Pulkkinen 1956)    Boloria pales Schiff. Tunturihopeatäplä - (Mannelin 1961)    Boloria napaea (Hoffmannsegg, 1804) Tunturihopeatäplä - (Marttila et.al. 1990)    Boloria napaea (Hoffmannsegg, 1804) Tunturihopeatäplä - (Marttila 2005)    Boloria napaea (Hoffmannsegg, 1804) Tunturihopeatäplä - (Silvonen et.al. 2014)
Alalajit ja muodot
	Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):     Argynnis pales 'päämuoto' - (Frey 1921).      - Justus Montell näytti 15.11.1921 Helsingin Hyönteistieteellisen Kerhon kokouksessa.      - EnL: Kilpisjärvi Malla, 8.6.1914, Justus Montell leg.     Argynnis pales ssp. lapponica Stgr. - (Valle 1935).      - päämuoto tunnetaan Keski-Euroopan korkeimmista alppivuoristoista.      - hiukan isompi kuin päämuoto.      - siipien yläpinta vaaleamman punakeltainen.      - etusiipien alapinnan kirjaukset vähemmän epäselviä.      - takasiipien alapinnan väri hiukan vaaleampi, hopeatäplät supistuneempia kuin päämuodolla.     Argynnis pales ab. valdrensis Sp. - (Valle 1935).      - ei sama kuin napaea Hb.      - naarasmuoto.      - siipien yläpinta ikäänkuin savuttunut.     Argynnis pales f. lapponica Stgr. - (Pulkkinen 1956).      - takasiipien alapuolen keskijuova vaaleankeltainen.      - Pohjois-Lapin tuntureilla.     Pulkkisen kirjassa Boloria napaea ja Boloria aquilonaris yhdistetty samaksi lajiksi.     Boloria pales 'muoto' - (Mikkola 1958).      - Jouko Kaisila kertoi saaneensa isoja ja tummia yksilöitä Utsjoen Nuorgamista.      - erosivat Kilpisjärveläisistä huomattavasti.      - Suomen Lepidopterologien Kerhon kokous 12.12.1957.     Boloria napaea f. thales Schultz ? - (Mikkola 1983).      - kuvataulu 1 rivi 3.      - päältä yksivärisen mustahko.      - takasiiven alapuoli täysin muuntunut, keltainen, säteettäisesti tumma, keskellä iso peili.      - EnL: Saarijärvi, 16.7.1980, L.Kohonen leg.     Boloria napaea f. thales Schultz ? - (Mikkola 1983).      - kuvataulu 1 rivi 3.      - päältä mustahko, hiukan oranssia.      - alta hyvin vaalea.      - EnL: Saana, 8.7.1980, J.Junnilainen leg.     Boloria napaea ssp. lapponica - (NN 2005).      - Ruotsin Pohjois-Lapista Jäämerelle.      - pienempi ja kalpeampi kuin Keski-Ruotsin tuntureilla esiintyvä ssp. subalpina.

Kehitysasteet
The early stages

Toukan ravintokasvi: ulkomailla - (Marttila et.al. 1990) Viola sp. (orvokit) -- Viola biflora (lapinorvokki) Muna: Vaaleankellertävä. Muninta yksitellen ravintokasville - (NN 2005). Toukka: Yöaktiivinen ja vaikea löytää (näin Alpeilla, missä yöt pimeitä)- (NN 2005). Kotelo: Harmaankeltainen, mustatäpläinen - (Valle 1935). Maassa tai kivien pinnalla - (Marttila et.al. 1990).

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Suomen lajitietokeskus
laji elää maakunnassa maakunnasta ei havaintoa vuosiin Suomessa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi	Jos kartta ei näy, syynä todennäköisesti liian vanha selainversio

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	20.6.1894, Utsjoki Nuorgam kk., 1 m, J.Sahlberg leg.
Suullinen:	Johan SAHLBERG 6.10.1894 pro Fauna et Flora Fennica seuran kokouksessa.
Kirjallisuus:	1895; Johan SAHLBERG Fjärilfaunan i Inari Lappmark 1895 MEDDELANDEN AF SOCIETAS PRO FAUNA ET FLORA FENNICA 21:8-9.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
1894.06.20	InL	Utsjoki Nuorgam kk.	J.Sahlberg
1911	EnL	Enontekiö Malla	J.Montell

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. FREY Richard 1921: Helsingin Hyönteistieteellinen Kerho Mötet den 15 november 1921. Notulae Entomologicae 1(4):118. MANNELIN Veijo 1961: Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl. Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut. MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990: Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss. MARTTILA Olli 2005: Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Käsikirja. - Auris. Joutseno. 272 ss. 20 pl. MIKKOLA Arno V. V. 1958: Keskustelua. - Suomen Lepidopterologien Kerhon kiertokirje 1/58:2. MIKKOLA Kauri 1983: Merkittäviä perhosten värimuotoja. – Baptria 8(1):9-18. NATIONALNYCKELN TILL SVERIGES FLORA OCH FAUNA 2005: Fjärilar: Dagfjärilar. - ArtDatabanken SLU, Uppsala. 407 ss. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. SILVONEN Kimmo, TOP-JENSEN Morten & FIBIGER Michael 2014: Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja, Oestermarie. VALLE Kaarlo J. 1935: Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 4.9.2026 --Page updated