Boloria selene (Denis & Schiffermüller, 1775)

Niittyhopeatäplä

35 mm (kärkiväli) Finland U: Vantaa 669:37 25. 6. 1982 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen		39 mm (wingspan) Finland U: Sipoo 670:39 13. 7. 1983 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
II gen.		f. extenuata 'kuviointi ohentunut'
33 mm Finland U: Pernaja 669:44 1. 8. 1999 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen		40 mm Finland U: Helsinki 668:39 3. 7. 1993 J.Wettenhovi leg. coll. J.Wettenhovi
'laajentuneet täplät'
38 mm Finland Kn: Ristijärvi 715:56 1. 7. 1990 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen		39 mm Finland ES: Savonlinna 687:59 6. 7. 1973 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
'tummunut'		lähinnä f. halflantsi 'takasiivet melkein mustat'
36 mm Finland LK: Parikkala 682:62 13. 7. 1977 H.Holmberg leg. coll. H.Holmberg		34 mm Finland U: Kirkkonummi 667:35 17. 7. 1974 H.Holmberg leg. coll. H.Holmberg
'savuttuneet etusiivet'		lähinnä f. halflantsi 'takasiivet mustat'
37 mm Finland EH: Tampere 683:33 18. 6. 1986 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen		37 mm Finland EK: Vehkalahti 672:50 6. 6. 2002 O.Öhman leg. coll. O.Öhman
lähinnä f. e-nigrum 'melkein musta'		lähinnä f. e-nigrum 'melkein musta'
36 mm Finland U: Pyhtää Ristisaari 4. 7. 1985 O.Öhman leg. coll. O.Öhman		35 mm Finland U: Kirkkonummi 8. 7. 1974 J.Wettenhovi leg. coll. J.Wettenhovi
'melkein musta'		f. thalia ? 'musta'
38 mm Finland EH: Lahti 676:42 3. 6. 1990 H.Pitkäranta leg. coll. H.Pitkäranta		40 mm Finland V: Houtskari 669:18 6. 7. 2001 L.Huldén & P.Malinen leg. coll. P.Malinen
f. vanescens 'kuviointi suurelta osin hävinnyt'
32 mm Finland V: Dragsfjärd 665:24 23. 7. 1994 I.Seuranen leg. coll. I.Seuranen		32 mm Finland EH: Ruovesi 19. 6. 1994 I.Seuranen leg. coll. I.Seuranen
f.geogr. hela 'Pohjois-Suomen maantieteellinen muoto'		f.geogr. hyperborea 'Luoteis-Lapin maantieteellinen muoto'
37 mm Finland InL: Karigasniemi 770:45 18. 7. 1987 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen		30 mm Finland EnL: Saana 767:25 4. 7. 1971 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja   Elinympäristö Niityt, peltojen ja teiden pientareet, voimalinjojen aluset, hakkuuaukeat yms. Talvehtiminen Keskenkasvuisena toukkana - (Seppänen 1969). Lentoaika Kesäkuun alusta (1.6.) - heinäkuun loppupuolelle (22.7.) Epäsäännöllinen 2. sukupolvi lentää elokuun alusta (1.8.) - syyskuun alkuun Pohjois-Suomessa lento on heinäkuussa (1.7. - 18.7.) Esiintyminen Yleinen lähes koko maassa, harvinainen vain Luoteis-Lapin suurtuntureilla.
Lentoaikojen äärihavaintoja
	Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)    27.5.???? EH: - (Marttila et.al. 1990)    29.5.1984 ES: Joutseno - (Marttila et.al. 1990)    4.8.1976 ES: Mäntyharju - (Marttila et.al. 1990)    12.8.1987 ES: Joutseno - (Marttila et.al. 1990) Keski-Suomi (EP., PH., PS., PK., KP., Kn., PPe.)    29.5.1984 PS: Iisalmi, 5 exx., J.Patrikainen - (Suomen hyönteisten tietokanta)    31.5.2008 EP: Ilmajoki, 1 ex., V-M.Mukkala - (Suomen hyönteisten tietokanta)    10.8.1993 PK: Kaavi, 1 ex., I.Juutilainen - (Suomen hyönteisten tietokanta)    12.8.1995 PK: Kaavi, 1 ex., I.Juutilainen - (Suomen hyönteisten tietokanta) Pohjois-Suomi (PPp., Ks., KiL., SoL., EnL., InL.)    20.6.2006 Ks: Kuusamo, 10 exx., P.Partanen - (Suomen hyönteisten tietokanta)    21.6.2005 Ks: Kuusamo, 1 ex., M.Ahola - (Suomen hyönteisten tietokanta)    10.8.2007 Ks: Kuusamo, 1 ex., M.Iipponen - (Suomen hyönteisten tietokanta)    10.8.2006 InL: Utsjoki, 1 ex., L.Iso-Iivari - (Suomen hyönteisten tietokanta) II sukupolvi    1.8.1986 U: Sipoo - (Marttila et.al. 1990)    1.8.1999 U: Pernaja, 1 m, P.Pakkanen    21.9.1985 U: Sipoo - (Marttila et.al. 1990)    26.9.2004 U: Mäntsälä, 1 ex., O.Elo - (Suomen hyönteisten tietokanta)
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Argynnis Fabr. selene Schiff. Seleneperhonen - (Aro 1900)    Argynnis Fabr. selene Schiff. Selenen hopeatäplä - (Valle 1935)    Argynnis F. selene Schiff. Hopeatäpläperhonen - (Pulkkinen 1956)    Clossiana selene Schiff. Niittyhopeatäplä - (Mannelin 1961)    Clossiana selene (Denis & Schiffermüller, 1775) Niittyhopeatäplä - (Marttila et.al. 1990)    Boloria selene (Denis & Schiffermüller, 1775) Niittyhopeatäplä - (Marttila 2005)
	Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):     Boloria Moore, 1900          selene (Denis & Schiffermüller, 1775)
Alalajit ja muodot
	Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):     Argynnis selene ab. thalia Hb. - (Reuter 1893).      - A: Korpo      - S: S:t Michel      - K: Kirjavalaks (ei nykysuomea).     Argynnis selene var. hela Stgr. - (Reuter 1893).      - O.b: Kuusamo, 7.1871     Argynnis selene ab. marphisa - (Arrhenius 1900).      - Johan Aro näytti 4.3.1899 Societas pro Fauna et Flora Fennican kokouksessa.      - Suomelle aiemmin tuntematon muoto.      - PS: Leppävirta, Lappalainen leg.     Argynnis selene var. hela Staud. - (Aro 1900).      - siivet päältä päämuotoa hieman suuremmilla mustilla kirjauksilla.      - takasiivet alta vaaleammat.      - takasiipien alla hopeahohto heikompi niissä täplissä, jotka päämuodolla hopeakiiltoisia.      - takasiipien alla ulommaisessa keskijuovassa on vähemmän, joskus ei ensinkään ruosteruskeata.      - harvinainen, tavattu Kemissä ja Kuusamossa.     Argynnis selene ab. thalia Hübn. - (Aro 1900).      - tälle nimelle yhdistetään useita poikkeuksia, jotka ovat harvoin toinen toistensa kaltaisia      - yläpuoli vaihtelee vaalean punanruskeasta himmeillä kirjauksilla melkein yksivärisen mustahkoon.      - takasiivet alta sisemmässä osassaan melkein yksivärisesti kellanvalkeita ilman mustia rajauksia.      - takasiipien alapuolen ulkoreunan hopeatäplät venyneet sisäänpäin ja ovat ilman selvää rajaa.      - takasiipien alapuolen ulkosarakkeen silmätäplät epäselviä tai kokonaan hävinneitä.      - takasiipien alapuolen keskisarakkeen musta täplä useimmiten selvästi esiintyvä.      - harvinainen, yksinäisiä kappaleita päämuodon joukossa.     Argynnis selene f.geogr. hela Stgr. - (Valle 1935).      - siipien yläpinnan kirjaukset laajentuneet ja yhteensulaneet.      - takasiipien alapinnan hopeatäplät melkein t. aivan kokonaan hävinneet.      - maan pohjoisosissa esiintyvä muoto.     Argynnis selene ab. marphisa Hbst. - (Valle 1935).      - muotoon luettanee kaikki eri määrässä päältä ja alta tummentuneet yksilöt.     Argynnis selene ab. thalia Hb. - (Valle 1935).      - päältä melkein nokimusta.      - alta kaikki pohjaväri mustanharmaan kehnän peitossa, mutta vaaleat täplät selvät.     Argynnis selene ab. rinaldus Hbst. - (Valle 1935).      - yläpinnan kirjaukset joko osittain hävinneet tai yhtyneet.      - varsinkin takasiipien yläpinta eri asteissa tummunut.      - takasiipien alapinnasta tavanmukaiset kirjaukset suurimmaksi osaksi tai kokonaan hävinneet.      - takasiipien alapinnassa pitkin suonia tummaa kehnää ja näiden välissä hopeaviiruja.     Argynnis selene ab. semipallida Nessl. - (Valle 1935).      - siipien yläpuoli kellanvalkoinen.      - siipien alapuoli kalpeankeltainen.      - kirjaukset kuten päämuodolla.     Argynnis selene ab. pallida Spul. - (Valle 1935).      - siipien yläpuoli melkein hopeanvalkea, sinihohtoinen, mutta tummat kirjaukset jäljellä.      - siipien alapuoli haalistunut aivan vaaleaksi, kirjaukset kuitenkin selvästi häämöittävät.     Argynnis selene ab. pallida Spul. - (Valle 1935 b).      - Kaarlo Valle näytti kokouksessa.      - Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran kokous 3.5.1934.      - St: Suoniemi, Taimi Mäkelä leg.      - (sama asia myös 1935 Luonnon Ystävässä 39(6):189.)     Argynnis selene hela Staudinger (1871) - (Petersen 1947).      - tyyppiyksilö: indre Finnmark Kautokeino.      - tummempi kuin nimimuoto.     Argynnis selene hyperborea Lingonblad (1947) - (Petersen 1947).      - tyyppiyksilö: EnL: Saana.      - pienempi kuin hela.      - kuviointi heikompaa kuin helalla.    siipien yläpuolen tummuus: 3 - 5,5 = tummuusasteet.   [HUOM. rajat ovat suuntaa-antavia, tuntomerkit muuttuvat vähitellen.]     Clossiana selene - (Mikkola 1983).      - kuvataulu 1 rivi 1a.      - päältä yksivärisen mustahko, vain reunassa rivi oranssitäpliä.      - takasiiven alapuolen kuviot normaalit, mutta vahvasti tummentuneet.      - etusiiven alapuolella suonten välit mustahkot.      - EH: Hauho, 23.6.1973, V.Lepistö leg.     Clossiana selene f. marphisa ? - (Mikkola 1983).      - kuvataulu 1 rivi 2.      - etusiiven ulko-osat vahvasti tummentuneet ja sulautuneet.      - takasiivet melkein kokonaan tummat.      - etusiiven alapuolen sisäosissa laajalti tummaa.      - takasiiven alapuoli keltainen, säteettäisesti tummasuoninen, keskitäplä iso.      - U: Kirkkonummi, 26.6.1968, M.Färkkilä leg.     Clossiana selene - (Mikkola 1983).      - kuvataulu 1 rivi 2.      - päältä enimmäkseen tummentunut (n. 60-70%).      - etusiiven alapuolen keskiosissa tummaa.      - takasiiven alapuoli vähän yksiväristynyt.      - U: Vantaa, 16.6.1974, A.Albrecht leg.     Clossiana selene - (Mikkola 1983).      - kuvataulu 1 rivi 2.      - etusiiven keskiosan täplät sulautuneet toisiinsa.     Clossiana selene f. hela - (Marttila et.al. 1990).      - Metsä-Lapissa sekä Kainuusta lähtien Pohjois-Suomessa esiintyvä maantieteellinen muoto.      - eteläisiä yksilöitä tummempi.     Clossiana selene f. hyperborea - (Marttila et.al. 1990).      - Tunturi-Lapissa esiintyvä maantieteellinen muoto.      - edellisiä yksilöitä vaaleampi.     Clossiana selene f. pallida - (Mikkola 1990).      - kuvataulu 4 rivi 1.      - EK: Kymi, 19.6.1978, L.Luukkonen leg.     Boloria selene f. hela - (Marttila 2005).      - Pohjois-Suomessa ja Lapissa esiintyvä muoto.      - eteläisiä yksilöitä tummempi.     Boloria selene f. hyperborea - (Marttila 2005).      - tunturi-Lapissa esiintyvä muoto.      - etelän yksilöitä vaaleampi.     Boloria selene - (Mikkola et.al. 2005).      - kuvataulu, sivu 128.      - kolme yksilöä: Etelä-Suomi, Pelkosenniemi, Kilpisjärvi.      - Kilpisjärveläinen yksilö on vastoin odotuksia hiukan vaaleampi kuin eteläsuomalainen.      - Metsä-Lapin yksilö ei juuri eroa eteläsuomalaisesta.     Clossiana selene - (2005 Baptria 29(3):89).      - kuva ylä- ja alapuolelta.      - suuri osa etusiiven täplistä hävinnyt.      - takasiiven tyvi savuttunut ja ulkosarakkeen täplät venyneet tyveä kohti.      - muistuttaa yksilöä f. vanescens, jonka kuva tällä sivulla.      - PS: Leppävirta, 29.6.1969, A. & E.Ylönen leg.     Boloria selene ssp. hyperborea - (NN 2005).      - Pohjois-Suomessa esiintyvä alalaji.      - lentää levinneisyysalueensa äärirajoilla juuri ennen tunturipaljakkaa.      - yhtä suuri tai pienempi kuin ssp. hela.      - samoin yläpuolen kuviointi sirompaa ja alapuoli kalpeamman kellertävä.

Kehitysasteet
The early stages

	Toukan ravintokasvi: - (Seppänen 1970) Viola sp. (orvokit) -- Viola palustris (suo-orvokki) -- Viola riviniana (metsäorvokki) -- Viola canina (aho-orvokki)
Muna: Kellervä tai vaaleanvihreä - (Valle 1935). Muninta yksitellen ravintokasville tai osa munista voidaan tiputtaa lennosta - (NN 2005). Toukka: Talvehtii keskenkasvuisena kuihtuneen lehtikäärön sisällä - (NN 2005).

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Havaintoruutujen (10 x 10 km) tiheys maakunnittain -1997
		vain 1-4 havaintoruutua      havaintoruutuja epätasaisesti havaintoruutuja tasaisesti havaintoruutuja runsaasti - (Huldén et.al. 2000)
	laji elää maakunnassa lajia ei ole havaittu maakunnasta vuosiin laji on maakunnassa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	Fennia
Kirje:	Carl Reinhold SAHLBERGin kirje 20.3.1819 Johan Wilhelm Dalmanille
Kirjallisuus:	1869; Johan Martin Jakob af TENGSTRÖM Catalogus Lepidopterorum Faunae Fenniae praecursorius. 1869 NOTISER UR SÄLLSKAPETS PRO FAUNA ET FLORA FENNICA FÖRHANDLINGAR 10 (ny Serie 7 Häftet):287-370.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
-1818 (1800-1804?)	V	Fennia (Turun seutu?)	C.R.Sahlberg?
1821.06.25-08.08	EnL	Enontekiö Karesuvanto	J.W.Zetterstedt
1856	U	'Itä-Uusimaa'	J.E.Strömborg & T.Saelan
-1859 (1850-1859)	Kn	Kajaani	A. & K.Malmgrén
-1869 (1840-1841?)	A	'Ahvenanmaa'	J.M.J. af Tengström?
1871.07.	Ks	Kuusamo	J.G.Schilde
1882	EH	Kuhmoinen Yrjölä	K.Ehnberg
-1883 (1880-1883)	PPp	Kemi	R.Enwald
-1884 (1865?)	PH	Saarijärvi	W.Woldstedt
-1891 (1875-1891)	SoL	Sodankylä	N.Sundman
-1892 (1875-1892)	ES	Mikkeli	F.Nordquist
1894	InL	Utsjoki	J.Sahlberg
1896.07.	KP	Alaveteli	H.Kranck
1897.06.16-07.03	PS	Kuopion mlk. Kortejoki	J.Aro
1897	EK	Kotka	A.Poppius
-1901 (1869-1901)	KiL	Kittilä	F.Silén
1910-1911	LK	Uukuniemi	K.J.Valle
1916	PK	Eno Uimaharju	E.W.Suomalainen
1917.07.	St	Merikarvia	E.Tommila
1917	EP	Vaasa	Lingonblad
1929	PPe	Hailuoto	U.Widlund

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARRHENIUS Axel 1900: Societas pro Fauna et Flora Fennica Mötet den 4 mars 1899. Meddelanden af Societas pro Fauna et Flora Fennica 25:66. ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. HULDÉN Larry (ed.), ALBRECHT Anders, ITÄMIES Juhani, MALINEN Pekka & WETTENHOVI Jorma 2000: Suomen suurperhosatlas. Suomen Perhostutkijain Seura ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. - Viestipaino, Helsinki. 328 ss. KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002: Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190. MANNELIN Veijo 1961: Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl. Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut. MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990: Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss. MARTTILA Olli 2005: Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Käsikirja. - Auris. Joutseno. 272 ss. 20 pl. MIKKOLA Kauri 1983: Merkittäviä perhosten värimuotoja. – Baptria 8(1):9-18. MIKKOLA Kauri, VAKKARI Pekka 1990: Perhosten teollisuusmelanismi voimistui Suomessa 1980-luvulla: totta vai tarua ? – Baptria 15(1):14-25. MIKKOLA Kauri, MURTOSAARI Jussi & NISSINEN Kari 2005: Perhosten lumo. – Tammi, Helsinki. 341 ss. NATIONALNYCKELN TILL SVERIGES FLORA OCH FAUNA 2005: Fjärilar: Dagfjärilar. - ArtDatabanken SLU, Uppsala. 407 ss. PETERSEN Björn 1947: Die geographische variation einiger Fennoskandischer Lepidopteren. - Zoologiska Bidrag från Uppsala 26:329-531. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. REUTER Enzio 1893: Förteckning öfver Macrolepidoptera funna i Finland efter år 1869. Acta Societatis pro Fauna et Flora Fennica 9(6):1-85. SEPPÄNEN Eino J. 1969: Suurperhostemme talvehtimisasteet. - Annales Entomologici Fennici 35(3):129-152. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. VALLE Kaarlo J. 1935: Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl. VALLE Kaarlo J. 1935 b: Kokousselostuksia. Hyönteistieteellistä Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran kokouksista. Kokouksessa 3.V.34 Annales Entomologici Fennici 1(2):69,70.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 24.3.2011 --Page updated