Boloria thore (Hübner, 1803)

PK: ssp. thore (Hübner, 1803)

EnL, InL, SoL: ssp. borealis (Staudinger, 1861)

Purohopeatäplä

43 mm (kärkiväli) Finland PK: Tohmajärvi 690:66 28. 6. 1988 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen		46 mm (wingspan) Finland PK: Tohmajärvi 690:66 2. 7. 1986 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
ssp. borealis 'Savukoski'
38 mm Finland SoL: Savukoski 752:60 5. 7. 2001 H.Aro & J.Järkkä leg. coll. J.Järkkä		39 mm Finland SoL: Savukoski 752:60 3. 7. 2002 J.Järkkä & M.Rantanen leg. coll. M.Rantanen
ssp. borealis 'Pohjois-Lapissa elävä alalaji'
40 mm Finland EnL: Saana 767:25 11. 7. 1999 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen		41 mm Finland EnL: Saana 767:25 11. 7. 1999 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja   Elinympäristö Kosteapohjaiset tunturien koivikkorinteet, Karjalassa purolehdot, soiden reuna-alueet. Talvehtiminen Keskenkasvuisena toukkana - (Marttila et.al. 1990). Lentoaika Kesäkuun puolivälistä (18.6.) - heinäkuun puoleenväliin (11.7.) Pohjois-Suomessa heinäkuun alusta (2.7.) heinäkuun puoleenväliin (19.7.) Esiintyminen Suomen puolella esiintyminen on pirstoutunut neljään osaan, mutta nämä osat ovat yhteydessä toisiinsa rajojemme ulkopuolella. Pohjois-Karjala: pienellä alueella, paikallisesti voi olla runsaskin Savukoski: 1 havaintopaikka, jossa parilla havaintokerralla runsas Utsjoki: laajalla alueella, mutta harvinainen ja yksitellen Kilpisjärvi: jokseenkin harvinainen, mutta joinakin vuosina jopa runsas
Lentoaikojen äärihavaintoja
	Keski-Suomi (EP., PH., PS., PK., KP., Kn., PPe.)    7.6.1989 PK: Tohmajärvi - (Marttila et.al. 1990)    12.6.1983 PK: Tohmajärvi - (Marttila et.al. 1990)    20.7.1985 PK: Tohmajärvi - (Marttila et.al. 1990)    23.7.1987 PK: Tohmajärvi - (Marttila et.al. 1990) Pohjois-Suomi (PPp., Ks., KiL., SoL., EnL., InL.)    21.6.2002 EnL: Enontekiö, exx., R.Elfving - (Suomen hyönteisten tietokanta)    22.6.1937 InL: Utsjoki - (Marttila et.al. 1990)    30.7.2008 EnL: Enontekiö, 1 ex., H.Virkkunen - (Suomen hyönteisten tietokanta)    elokuun alku 1981 Lappi - (Marttila et.al. 1990)
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Argynnis Fabr. thore Hübn. Thorenperho - (Aro 1900)    Argynnis Fabr. thore Hb. Thoren hopeatäplä - (Valle 1935)    Argynnis F. thore Hb. Hopeatäpläperhonen - (Pulkkinen 1956)    Clossiana thore Hb. Purohopeatäplä - (Mannelin 1961)    Clossiana thore (Hübner, 1803) Purohopeatäplä - (Marttila et.al. 1990)    Boloria thore (Hübner, 1803) Purohopeatäplä - (Marttila 2005)
	Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):     Boloria Moore, 1900          thore (Hübner, 1803)          ssp. thore (Hübner, 1803)          ssp. borealis (Staudinger, 1861)
Alalajit ja muodot
	Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):     Argynnis thore var. borealis Staud. - (Aro 1900).      - vaaleampi kuin päämuoto.      - saatu Kuolanniemimaalla 3 kappaletta.      - (lajia ei tunnettu vielä nykyisestä Suomesta).     Argynnis thore ssp. scandinavica Rygge - (Valle 1935).      - ei sama kuin borealis Stgr.      - hiukan pienempi kuin päämuoto.      - siipien yläpinnan kirjaukset vain vähän levinneet ja epäselvärajaiset.      - siipien yläpinnan vaaleahkon ruskeankeltainen pohjaväri laajalti näkyvissä.      - takasiipien alapinnan väri haalistuneempi kuin päämuodolla.      - pohjoisessa esiintyvä muoto.      - päämuoto tavataan Alpeilla.     Argynnis thore f.geogr. carelius Valle - (Valle 1935).      - muistuttaa päämuotoa.      - siipien yläpinnan mustanruskea kehnä peittää suuren osan pohjaväriä.      - takasiipien alapinnan väritys hieman kirkkaampi kuin pohjoisen muodon.      - Laatokan pohjoispuolella esiintyvä muoto.      - (muotoa ei tunnettu vielä nykyisestä Suomesta).     Clossiana thore ssp. scandinavica - (Mannelin 1961).      - tunturialueella esiintyvä alalaji.     Clossiana thore ssp. carelia - (Mannelin 1961).      - Laatokan pohjoispuolella esiintyvä alalaji.     Clossiana thore - (Pekkarinen 1977).      - vertailuja Lapin muoto - Karjalan muoto - Keski-Euroopan nimimuoto.      - vertailuja mm. siiven mittojen mukaan.      - johtopäätös:       Karjalan yksilöt ovat niin samanlaisia Keski-Euroopan nimimuotoon nähden, että ne voidaan laskea mukaan nimimuotoon ssp. thore.     Clossiana thore ssp. borealis - (Marttila et.al. 1990).      - Lapissa esiintyvä alalaji.      - siipien yläpinnan tummat kirjailut usein vähäisempiä kuin nimialalajilla.      - kuvataulu 13, s. 339.     Boloria thore ssp. borealis - (Marttila 2005).      - Lapissa esiintyvä alalaji.      - kuvataulu 11.     Boloria thore ssp. borealis - (NN 2005).      - tunturiseuduilla esiintyvä alalaji.      - yläpuolen kuviointi haalistuneemman harmaanmustaa ja kapeampaa kuin nimimuodolla.      - tummuus tosin vaihtelee paljon ja tummia muotoja tavataan koko tunturialueella.     Boloria thore ssp. carelia - (NN 2005).      - Kaakkois-Suomessa esiintyvä alalaji.      - ulkonäöltään samanlainen kuin Alppien nimimuoto.     Boloria thore 'alalajijako' - (Kaitila et. al. 2010).      - Savukosken löytö vuonna 2001 antoi aiheen tarkastella alalajeja ja niiden statusta uudelleen.      - Savukosken yksilöt ovat niin kooltaan kuin ulkonäoltään Lapin ja Karjalan yksilöiden puolivälistä.      - 'Venäläisen tulkinnan' mukaan meillä esiintyisi vain yksi alalaji eli Boloria thore ssp. borealis.      - Karjalan populaatiot näyttävät olevan luonteva osa pirstoutuneiden populaatioiden ketjussa.      - ketju jatkuu Aunuksen ja Vienan Karjalan kautta Kuolaan, Savukoskelle ja Utsjoelle.      - artikkeli kallistuu varovaisesti kannattamaan venäläistä alalajitulkintaa.      - meillä olisi yksi alalaji, jolla on maantieteellisiä muotoja kuten monella muullakin hopeatäplällä.      - artikkelin toivotaan olevan perusteena yksityiskohtaisemmalle analyysille tilanteen selvittämiseksi.

Kehitysasteet
The early stages

Toukan ravintokasvi: kasvatuksessa (ssp. thore) - (Seppänen 1970) Viola sp. (orvokit) -- Viola palustris (suo-orvokki) -- Viola canina (aho-orvokki) Muna: Vihreänkeltainen - (Valle 1935).

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Havaintoruutujen (10 x 10 km) tiheys maakunnittain -1997
		vain 1-4 havaintoruutua      havaintoruutuja epätasaisesti havaintoruutuja tasaisesti havaintoruutuja runsaasti - (Huldén et.al. 2000)
	laji elää maakunnassa lajia ei ole havaittu maakunnasta vuosiin laji on maakunnassa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	1929, Enontekiö Kilpisjärvi, V.Karvonen & E.Lindeberg & A.Auterinen leg.
Suullinen:	Einar LINDEBERG 26.11.1932 Helsingin Hyönteistieteellisen Yhdistyksen kokouksessa.
Kirjallisuus:	1932; Richard FREY Tiedonantoja yhdistyksistä. - Föreningsmeddelanden. 1932 NOTULAE ENTOMOLOGICAE 12(4):95-108.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
1929	EnL	Enontekiö Kilpisjärvi	V.Karvonen & E.Lindeberg & A.Auterinen
1936.07.02	InL	Utsjoki Onnela	B.Lingonblad
1957	PK	Tohmajärvi	V.Mannelin
2001.07.04	SoL	Savukoski [752:60]	J.Järkkä & H.Aro

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. HULDÉN Larry (ed.), ALBRECHT Anders, ITÄMIES Juhani, MALINEN Pekka & WETTENHOVI Jorma 2000: Suomen suurperhosatlas. Suomen Perhostutkijain Seura ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. - Viestipaino, Helsinki. 328 ss. KAITILA Jari-Pekka, VÄLIMÄKI Panu, ARO Hannu, JÄRKKÄ Jari, PAKKANEN Pertti, RANTANEN Matti 2010: Onko purohopeatäplän (Boloria thore) perinteinen alalajijako etelän- (ssp. thore) ja pohjanpurohopeatäplään (ssp. borealis) perusteltua Suomessa. – Baptria 35(1):24-29. KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002: Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190. MANNELIN Veijo 1961: Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl. Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut. MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990: Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss. MARTTILA Olli 2005: Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Käsikirja. - Auris. Joutseno. 272 ss. 20 pl. NATIONALNYCKELN TILL SVERIGES FLORA OCH FAUNA 2005: Fjärilar: Dagfjärilar. - ArtDatabanken SLU, Uppsala. 407 ss. PEKKARINEN Antti 1977: Notes on the biology and taxonomy of Clossiana thore Hb. (Lepidoptera, Nymphalidae). Annales Entomologici Fennici 43(1):3-6. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. VALLE Kaarlo J. 1935: Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 26.3.2011 --Page updated