Boloria thore (Hübner, 1803)

PK: ssp. thore (Hübner, 1803)

EnL, InL, SoL: ssp. borealis (Staudinger, 1861)

Purohopeatäplä

43 mm (kärkiväli) Finland PK: Tohmajärvi 690:66 28. 6. 1988 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	46 mm (wingspan) Finland PK: Tohmajärvi 690:66 2. 7. 1986 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
ssp. borealis 'Savukoski'
38 mm Finland SoL: Savukoski 752:60 5. 7. 2001 H.Aro & J.Järkkä leg. coll. J.Järkkä (Kuva otettu 'alkuaikojen digipokkarilla')	39 mm Finland SoL: Savukoski 752:60 3. 7. 2002 J.Järkkä & M.Rantanen leg. coll. M.Rantanen (Kuva otettu 'alkuaikojen digipokkarilla')
ssp. borealis 'Pohjois-Lapissa elävä alalaji'
40 mm Finland EnL: Saana 767:25 11. 7. 1999 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	41 mm Finland EnL: Saana 767:25 11. 7. 1999 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen

Kuvat K.Kulmala
Sivun tekijä yhdisti ylä- ja alapuolen samaan kuvaan.

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja Elinympäristö Kosteapohjaiset tunturien koivikkorinteet, Karjalassa purolehdot, soiden reuna-alueet. Talvehtiminen Keskenkasvuisena toukkana - (Marttila et.al. 1990). Lentoaika Kesäkuun puolivälistä (18.6.) - heinäkuun puoleenväliin (11.7.) Pohjois-Suomessa heinäkuun alusta (2.7.) heinäkuun puoleenväliin (19.7.) Esiintyminen Suomen puolella esiintyminen on pirstoutunut neljään osaan, mutta nämä osat ovat yhteydessä toisiinsa rajojemme ulkopuolella. Pohjois-Karjala: pienellä alueella, paikallisesti voi olla runsaskin Savukoski: 1 havaintopaikka, jossa parilla havaintokerralla runsas Utsjoki: laajalla alueella, mutta harvinainen ja yksitellen Kilpisjärvi: jokseenkin harvinainen, mutta joinakin vuosina jopa runsas
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Argynnis Fabr. thore Hübn. Thorenperho - (Aro 1900)    Argynnis Fabr. thore Hb. Thoren hopeatäplä - (Valle 1935)    Argynnis F. thore Hb. Hopeatäpläperhonen - (Pulkkinen 1956)    Clossiana thore Hb. Purohopeatäplä - (Mannelin 1961)    Clossiana thore (Hübner, 1803) Purohopeatäplä - (Marttila et.al. 1990)    Boloria thore (Hübner, 1803) Purohopeatäplä - (Marttila 2005)    Boloria thore (Hübner, 1803) Purohopeatäplä - (Silvonen et.al. 2014)
Alalajit ja muodot
	Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):     Argynnis thore var. borealis Staud. - (Aro 1900).      - vaaleampi kuin päämuoto.      - saatu Kuolanniemimaalla 3 kappaletta.      - (lajia ei tunnettu vielä nykyisestä Suomesta).     Argynnis thore ssp. scandinavica Rygge - (Valle 1935).      - ei sama kuin borealis Stgr.      - hiukan pienempi kuin päämuoto.      - siipien yläpinnan kirjaukset vain vähän levinneet ja epäselvärajaiset.      - siipien yläpinnan vaaleahkon ruskeankeltainen pohjaväri laajalti näkyvissä.      - takasiipien alapinnan väri haalistuneempi kuin päämuodolla.      - pohjoisessa esiintyvä muoto.      - päämuoto tavataan Alpeilla.     Argynnis thore f.geogr. carelius Valle - (Valle 1935).      - muistuttaa päämuotoa.      - siipien yläpinnan mustanruskea kehnä peittää suuren osan pohjaväriä.      - takasiipien alapinnan väritys hieman kirkkaampi kuin pohjoisen muodon.      - Laatokan pohjoispuolella esiintyvä muoto.      - (muotoa ei tunnettu vielä nykyisestä Suomesta).     Clossiana thore ssp. scandinavica - (Mannelin 1961).      - tunturialueella esiintyvä alalaji.     Clossiana thore ssp. carelia - (Mannelin 1961).      - Laatokan pohjoispuolella esiintyvä alalaji.     Clossiana thore - (Pekkarinen 1977).      - vertailuja Lapin muoto - Karjalan muoto - Keski-Euroopan nimimuoto.      - vertailuja mm. siiven mittojen mukaan.      - johtopäätös:       Karjalan yksilöt ovat niin samanlaisia Keski-Euroopan nimimuotoon nähden, että ne voidaan laskea mukaan nimimuotoon ssp. thore.     Clossiana thore ssp. borealis - (Marttila et.al. 1990).      - Lapissa esiintyvä alalaji.      - siipien yläpinnan tummat kirjailut usein vähäisempiä kuin nimialalajilla.      - kuvataulu 13, s. 339.     Boloria thore ssp. borealis - (Marttila 2005).      - Lapissa esiintyvä alalaji.      - kuvataulu 11.     Boloria thore ssp. borealis - (NN 2005).      - tunturiseuduilla esiintyvä alalaji.      - yläpuolen kuviointi haalistuneemman harmaanmustaa ja kapeampaa kuin nimimuodolla.      - tummuus tosin vaihtelee paljon ja tummia muotoja tavataan koko tunturialueella.     Boloria thore ssp. carelia - (NN 2005).      - Kaakkois-Suomessa esiintyvä alalaji.      - ulkonäöltään samanlainen kuin Alppien nimimuoto.     Boloria thore 'alalajijako' - (Kaitila et. al. 2010).      - Savukosken löytö vuonna 2001 antoi aiheen tarkastella alalajeja ja niiden statusta uudelleen.      - Savukosken yksilöt ovat niin kooltaan kuin ulkonäoltään Lapin ja Karjalan yksilöiden puolivälistä.      - 'Venäläisen tulkinnan' mukaan meillä esiintyisi vain yksi alalaji eli Boloria thore ssp. borealis.      - Karjalan populaatiot näyttävät olevan luonteva osa pirstoutuneiden populaatioiden ketjussa.      - ketju jatkuu Aunuksen ja Vienan Karjalan kautta Kuolaan, Savukoskelle ja Utsjoelle.      - artikkeli kallistuu varovaisesti kannattamaan venäläistä alalajitulkintaa.      - meillä olisi yksi alalaji, jolla on maantieteellisiä muotoja kuten monella muullakin hopeatäplällä.      - artikkelin toivotaan olevan perusteena yksityiskohtaisemmalle analyysille tilanteen selvittämiseksi.

Kehitysasteet
The early stages

Toukan ravintokasvi: kasvatuksessa (ssp. thore) - (Seppänen 1970) Viola sp. (orvokit) -- Viola palustris (suo-orvokki) -- Viola canina (aho-orvokki) Muna: Vihreänkeltainen - (Valle 1935).

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Suomen lajitietokeskus
laji elää maakunnassa maakunnasta ei havaintoa vuosiin Suomessa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi	Jos kartta ei näy, syynä todennäköisesti liian vanha selainversio

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	1929, Enontekiö Kilpisjärvi, V.Karvonen & E.Lindeberg & A.Auterinen leg.
Suullinen:	Einar LINDEBERG 26.11.1932 Helsingin Hyönteistieteellisen Yhdistyksen kokouksessa.
Kirjallisuus:	1932; Richard FREY Tiedonantoja yhdistyksistä. - Föreningsmeddelanden. 1932 NOTULAE ENTOMOLOGICAE 12(4):95-108.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
1924.07.20	EnL	Enontekiö Kilpisjärvi	H.Lindberg (lajitk)
1936.07.02	InL	Utsjoki Onnela	B.Lingonblad
1957	PK	Tohmajärvi	V.Mannelin
1965.06.15	Kn	Kajaani	P.Utrio (lajitk)
1972.07.15	KiL	Muonio	K.Wettenhovi (lajitk)
2001.07.04	SoL	Savukoski [752:60]	J.Järkkä & H.Aro

Maakuntien viimeiset havainnot The last records of the Finnish provinces			leg. / vid.
1965.06.15	Kn	Kajaani	P.Utrio (lajitk)	ainoa, a single
1972.07.15	KiL	Muonio	K.Wettenhovi (lajitk)	ainoa, a single
2017.07.31	SoL	Savukoski [752:60]	J.Salmela (lajitk)

'Muonio' on mielenkiintoinen havainto jota ei löydy J.Wettenhovilta eikä Perhosatlaksesta

(lajitk) = havainnon lähde Suomen lajitietokeskus

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. KAITILA Jari-Pekka, VÄLIMÄKI Panu, ARO Hannu, JÄRKKÄ Jari, PAKKANEN Pertti, RANTANEN Matti 2010: Onko purohopeatäplän (Boloria thore) perinteinen alalajijako etelän- (ssp. thore) ja pohjanpurohopeatäplään (ssp. borealis) perusteltua Suomessa. – Baptria 35(1):24-29. MANNELIN Veijo 1961: Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl. Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut. MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990: Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss. MARTTILA Olli 2005: Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Käsikirja. - Auris. Joutseno. 272 ss. 20 pl. NATIONALNYCKELN TILL SVERIGES FLORA OCH FAUNA 2005: Fjärilar: Dagfjärilar. - ArtDatabanken SLU, Uppsala. 407 ss. PEKKARINEN Antti 1977: Notes on the biology and taxonomy of Clossiana thore Hb. (Lepidoptera, Nymphalidae). Annales Entomologici Fennici 43(1):3-6. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. SILVONEN Kimmo, TOP-JENSEN Morten & FIBIGER Michael 2014: Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja, Oestermarie. VALLE Kaarlo J. 1935: Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 2.8.2026 --Page updated