Noctuidae - yökköset

Oncocnemidinae - nopsayökköset

Euroopassa 18 sukua, joissa yhteensä noin 50 lajia. Suomessa vain viisi lajia kahdesta eri suvusta.
26 - 28 mm	Calophasia lunula, kannusruohoyökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia muistuttaa hiukan sisarlajejaan, joilta kaikilta puuttuu esim. selvä valkoinen munuaistäplä sukupuolet ovat samanvärisiä, naarailla takasiivet hiukan tummemmat
26 - 29 mm	Calophasia platyptera, ei Suomessa lentää maalis- elokuussa kahtena sukupolvena lähinnä meitä Slovakiassa kuumat ja kuivat biotoopit toukka elää mm. kannusruoholla ja leijonankidalla (Linaria, Antirrhinum)
25 - 28 mm	Calophasia opalina, ei Suomessa etusiivet voivat olla puhtaan valkoiset ja kuviot hyvin teräväpiirtoiset, jolloin muistuttaa Acontia -lajeja (valkoisen pohjavärin määrä ja kuvioiden koko vaihtelee, mutta suuri osa yökköskirjojen kuvatauluyksilöistä muistuttaa Acontia -lajeja) etusiiven ripset täplikkäät kuten kannusruohoyökkösellä C. lunula, vertaa Acontia -lajit   lentää huhti- syyskuussa kahtena sukupolvena lähinnä meitä Slovakiassa ja Pohjois-Ukrainassa stepit ja ruderaatit toukka elää mm. kannusruoholla ja leijonankidalla (Linaria, Antirrhinum) yöaktiivinen, mutta aikuisia voi haavia ravintokasvilta jo illalla
	Loput Euroopan Calophasia -lajit: (muistuttavat lajia C. platyptera) Calophasia hamifera Espanja Calophasia almoravida Espanja, Italia Calophasia barthae Kreikka, Bulgaria
27 - 30 mm	Omphalophana antirrhinii, ei Suomessa lentää huhti- elokuussa kahtena sukupolvena lähinnä meitä Etelä-Puolassa lämpimät ja kuivat avomaat toukka elää mm. kannusruoholla ja leijonankidalla (Linaria, Antirrhinum) yöaktiivinen, mutta käy kukilla myös päivisin Euroopasta tavattu kaksi muuta samannäköistä Omphalophana -lajia: Omphalophana serrata Espanja, Italia Omphalophana anatolica Italia, Kreikka
30 - 35 mm	Calliergis ramosa, ei Suomessa siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja lentää huhti- elokuussa kahtena sukupolvena lähinnä meitä Etelä-Puolassa metsäaukeat toukka elää kuusamalla (Lonicera)
28 - 31 mm	Epimecia ustula, ei Suomessa siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja lentää touko- syyskuussa kahtena sukupolvena lähinnä meitä Slovakiassa lämpimät, kuivat kedot toukka elää törmäkukilla (Scabiosa)
24 - 28 mm	Stilbia anomala, ei Suomessa lentää elo- lokakuussa läntinen laji, lähinnä meitä Lounais-Norjassa lämpimät, kuivat nummet ja ruohikot toukka elää heinillä (Poaceae)   suvussa viisi melko samannäköistä lajia, joista neljä tavataan vain Välimeren rantavaltioissa Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
Neljä Pohjois-Suomen nopsayökköslajia (kaikki Euroopan Sympistis -lajit)
24 - 27 mm	Sympistis funebris, synkkänopsayökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä
23 - 25 mm	Sympistis heliophila, valkonopsayökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia levinneisyysalueen eteläosien (PH) yksilöt tummempia (alempi perhonen) (muistuttavat takasiiviltään S. lapponica'a, joka taas on aivan Tunturi-Lapin laji) sukupuolet ovat samanvärisiä
23 - 26 mm	Sympistis lapponica, jäkälänopsayökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan etusiipien pohjaväri sinertävänharmaa, rengastäplä valkoinen, munuaistäplässä selvä keskipilkku takasiivissä vaaleaa kaarijuova Euroopassa ei toista samannäköistä lajia tavataan vain tuntureiden paljakka-alueilta sukupuolet ovat samanvärisiä
23 - 25 mm	Sympistis zetterstedtii, pörhönopsayökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan etusiivet hyvin tummat, vaalea kirjailu hiukan kellertävää takasiivet ilman vaaleaa kaarijuovaa Euroopassa ei toista samannäköistä lajia tavataan vain korkeimpien tuntureiden paljakka-alueilta sukupuolet ovat samanvärisiä
Muita lähinnä päivällä lentäviä Pohjois-Suomen yökkösiä
Suluissa Suomen lajitietokeskuksen luokitus
24 - 27 mm	Anarta melanopa, rakkayökkönen kuuluu tarhayökkösiin    (Noctuidae, Noctuinae, Hadenini) takasiivet tekevät lajista helposti tunnistettavan melko yleinen Tunturi-Lapin laji kesän ensimmäisiä yökkösiä tunturien paljakat ja koivuvyöhykkeet lentää kesä- heinäkuussa, päivällä auringonpaisteessa toukat elävät juolukalla ja muilla varvuilla, kotelo talvehtii
29 - 30 mm	Lasionycta dovrensis, tunturikirjoyökkönen kuuluu tarhayökkösiin    (Noctuidae, Noctuinae, Eriopygini) siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan etusiivet tummat, vaaleakuvioiset, iso rengastäplä ja häipyvä munuaistäplä takasiivet tasaisen tummat, heikko vaalea kaarijuova harvinainen pohjoisimpien tuntureiden laji tunturien paljakat lentää kesä- heinäkuussa, yöllä toukat elävät erilaisilla matalilla kasveilla, talvehtivat kaksi kertaa
24 - 28 mm	Lasionycta staudingeri, paljakkakirjoyökkönen kuuluu tarhayökkösiin    (Noctuidae, Noctuinae, Eriopygini) sekä etu- että takasiipien tummuus vaihtelee melko paljon rengastäplä vaalea, melko terävä ja vaalea munuaistäplä suhteellisen pieni takasiivissä iso keskitäplä ja selvä tumma ulkosarake harvinainen, pääasiassa päälaen tuntureiden laji tunturien paljakat lentää kesä- heinäkuussa, päivällä auringonpaisteessa toukat elävät erilaisilla matalilla kasveilla, talvehtivat kaksi kertaa
30 - 34 mm	Polia richardsoni, tunturikehnäyökkönen kuuluu tarhayökkösiin    (Noctuidae, Noctuinae, Hadenini) perhosen koko, siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan harvinainen Tunturi-Lapin laji tunturien paljakat lentää kesä- heinäkuussa, päiväsaikaan toukat elävät erilaisilla varvuilla, talvehtivat kaksi kertaa
35 - 38 mm	Polia lamuta, idänkehnäyökkönen kuuluu tarhayökkösiin    (Noctuidae, Noctuinae, Hadenini) perhosen koko, siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan harvinainen Kuusamon ja Pohjois-Lapin laji mäntykankaat, rämeet, tavattu myös tunturien paljakalta lentää kesä- heinäkuussa, päivällä ja illalla auringonpaisteessa toukat elävät mm. juolukalla, talvehtivat kaksi kertaa
32 - 34 mm	Lasionycta skraelingia, savukirjoyökkönen kuuluu tarhayökkösiin    (Noctuidae, Noctuinae, Eriopygini) etusiivet melko tasaisesti tummat, poikkiviirut mustat, ripset tummat ja heikosti vaaleatäpläiset takasiivet tasaisen tummat harvinainen Metsä-Lapin laji rämeet lentää kesä- heinäkuussa, illallä auringon laskiessa toukat elävät mm. juolukalla, talvehtivat kaksi kertaa
25 - 27 mm	Xestia quieta, tuhkamaayökkönen kuuluu maayökkösiin    (Noctuidae, Noctuinae, Noctuini) siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan harvinainen, päälaen tuntureiden laji tunturien paljakat lentää kesä- heinäkuussa, päivällä auringonpaisteessa toukat elävät erilaisilla varvuilla, talvehtivat kaksi kertaa
25 - 28 mm	Xestia lyngei, liuskepaljakkayökkönen kuuluu maayökkösiin    (Noctuidae, Noctuinae, Noctuini) siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan harvinainen, käsivarren suurtunturien laji tunturien paljakat lentää kesä- heinäkuussa, päivällä auringonpaisteessa toukat söivät kasvatuksessa tatarta, talvehtivat kaksi kertaa

Sivu päivitetty-- 22.11.2015 --Page updated