Eustrotiinae - kiiltoyökköset |
Euroopassa 10 kiiltoyökköslajia, joista viisi esiintyy vain Välimeren, Mustanmeren
tai Kaspianmeren rannikoilla, eivätkä ole mukana tällä sivustolla. |
|
23 - 26 mm
 |
|
Deltote pygarga, vyökiiltoyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- toisen sukupolven yksilöillä etusiivet ovat hiukan vaaleammat, kirjavammat ja takanurkan vaalea alue on selvästi kutistunut
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
20 - 25 mm
 |
|
Deltote deceptoria, lähialuelaji, ei Suomessa
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
(muistuttaa ehkä eniten kulunutta kakkospolven D. pygarga'a)
- lentää touko- kesäkuussa (etelässä loppukesällä toinen sukupolvi)
- lähinnä meitä Ruotsissa, Itämeren saarilla (puuttuu Balttiasta)
- kosteahkot ruohostot
- toukka elää heinillä (Poaceae)
|
| |
23 - 24 mm
 |
|
Deltote uncula, sarakiiltoyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
20 - 24 mm
 |
|
Deltote bankiana, oliivikiiltoyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
23 - 26 mm
 |
|
Phyllophila obliterata, ei Suomessa
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan, mutta kuluneena todella mitäänsanomattoman näköinen
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- lentää touko- syyskuussa kahtena sukupolvena
- lähinnä meitä Slovakiassa ja Ukrainassa
- lämpimät, kuivat avomaat, esim. ruderaatit
- toukka elää marunoilla (Artemisia)
|
| |
Dilobinae - sinihuppuiset |
Euroopassa kaksi sinihuppuihin kuuluvaa lajia, joista toinen esiintyy Espanjassa,
Portugalissa ja Etelä-Ranskassa, eikä ole mukana tällä sivustolla. |
|
36 - 42 mm
 |
|
Diloba caeruleocephala, sinihuppu
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
Pantheinae - munkkiyökköset |
| Euroopassa vain nämä kolme munkkiyökkösiin kuuluvaa lajia. |
|
38 - 53 mm
 |
|
Panthea coenobita, munkkiyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
Muistuttaa eniten havununnan tummentunutta, melko harvinaista värimuotoa
|
50 mm
 |
|
Lymantria monacha, havununna
kuuluu alaheimoon villakkaat (Erebidae, Lymantriinae)
|
| |
37 - 43 mm
 |
|
Trichosea ludifica, pihlajayökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
31 - 35 mm
 |
|
Colocasia coryli, pähkinäyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä, naarailla etusiipien tyvipuoli usein hiukan vaaleampi
|
| |
Metoponiinae - aurinkoyökköset |
Euroopassa 19 aurinkoyökköslajia, joista 14 esiintyy
niin etelässä, etteivät ole mukana tällä sivustolla. |
|
18 - 19 mm
 |
|
Panemeria tenebrata, aurinkoyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
Etelä-Euroopassa toinen samannäköinen Panemeria -laji:
- Panemeria tenebromorpha Bulgaria, Albania, Kreikka
|
| |
24 - 25 mm
 |
|
Tyta luctuosa, pilkkayökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
17 - 19 mm
 |
|
Apaustis rupicola, ei Suomessa
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan, vaikka ensivaikutelma tuokin mieleen jonkin koisalajin
- pää ja niska keltaiset
- ripset valkoiset
- etusiivissä heikot, sinertävät poikkiviirut
- takasiivet kokonaan tasaisen tummat
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- lähinnä päiväaktiivinen, käy ahkerasti ravintokasvinsa kukilla
(tulee satunnaisesti valolle)
- lentää huhti- heinäkuussa
- lähinnä meitä Slovakiassa ja Keski-Ukrainassa
- kuumat, ravintokasvia kasvavat rinteet
- toukka elää useilla ajuruoholajeilla (Thymus)
|
| |
22 - 26 mm
 |
|
Aegle kaekeritziana, ei Suomessa
- muistuttaa eniten Eurhodope cirrigerella -koisaa
- koisa keskimäärin hiukan pienempi
- koisa olennaisesti kapeasiipisempi
- koisalta puuttuu etusiiven keskitäplä ja ulkolaidan tumma juova eli siipi samanvärinen mutta kuvioton
- takasiivet suunnilleen samanväriset
- koisa paikoittaisena Itä-Suomessa ruusuruohokasvustoissa
- kuudella muulla Aegle-lajilla etusiivet joko selvästi kirjavammat tai takasiivet paljon vaaleammat
- lentää touko- elokuussa ilmeisesti kahtena sukupolvena
- lähinnä meitä Slovakiassa ja Ukrainassa
- lämpimät, kuivat, aurinkoiset avomaat, metsien reunat yms.
- toukka elää rikkakukonkannuksella (Consolida) ja Suomessakin puutarhakasvina olevalla ritarinkannuksella
|
| |
28 - 33 mm
 |
|
Mycteroplus puniceago, ei Suomessa
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- lentää heinä- syyskuussa
- lähinnä meitä Pohjois-Ukrainassa
- lämpimät, kuivat, hiekkapohjaiset niityt ja ruderaatit sekä suolakkoalueet
- toukka elää maltsoilla ja savikoilla (Atriplex, Chenopodium)
|
| |
Acontiinae - malvayökköset |
Euroopassa 14 malvayökköslajia, joista seitsemän esiintyy
niin etelässä, etteivät ole mukana tällä sivustolla. |
|
20 - 23 mm
 |
|
Acontia trabealis, kiertoyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
23 - 28 mm
 |
|
Acontia lucida, malvayökkönen
- etusiiven etureunan vaalea alue kahdessa osassa, vertaa A. melanura, A. titania
- joskus siipien tummat alueet kutistuneet niin että etusiiven etureunan vaalea alue vaikuttaa yhtenäiseltä, mutta silloin koko muukin perhonen on suurimmaksi osaksi valkoinen
- lähinnä meitä vakituisena Puolassa, meillä erittäin harvinainen vaeltaja
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
23 - 27 mm
 |
|
Acontia melanura, ei Suomessa
- etusiiven etureunan vaalea alue yhtenäinen, vertaa A. lucida
- etusiiven tummat alueet sinertävän hohtoiset, vertaa A. titania
- takasiiven ulkoreuna jyrkkärajaisesti ja leveälti tumma, vertaa A. titania
- takasiiven tyvi tumma, vertaa A. titania
- siipien alapuoli aivan erilainen kuin A. titania'lla
- lentää kesä- heinäkuussa sekä päivällä että yöllä
- lähinnä meitä Ukrainassa
- steppilaji
- selvästi paikoittaisempi kuin A. titania
- toukka elää todennäköisesti malvakasveilla
|
| |
21 - 26 mm
 |
|
Acontia titania, ei Suomessa
- etusiiven etureunan vaalea alue yhtenäinen, vertaa A. lucida
- etusiiven tummat alueet punertavan hohtoiset, vertaa A. melanura
- takasiiven ulkoreuna tummuu vähitellen ja tumma alue on kapeampi kuin A. melanura'lla
- takasiiven tyvi vaalea, vertaa A. melanura
- siipien alapuoli aivan erilainen kuin A. melanura'lla
- naaraalla takasiivet hiukan tummemmat kuin koiraalla
- lentää huhti- syyskuussa kahtena sukupolvena sekä päivällä että yöllä
- lähinnä meitä Ukrainassa
- steppilaji
- toukka elää salkoruusuilla (Althaea)
|
| |
18 - 20 mm
 |
|
Acontia candefacta, ei Suomessa
- Eurooppaan tuli ensiksi marunatuoksukki Ambrosia artemisifolia, joka on meidän pujoakin pahempi allergiaa aiheuttava kasvi
- perhonen tuotiin perässä Pohjois-Amerikasta Etelä-Venäjälle, Mustanmeren itäpuolelle, 1960 luvulla, jotta saataisiin hillittyä kasvin leviämistä
(Pohjois-Amerikassa perhonen levinnyt erittäin laajalle, mm Kanadaan, eli ilmasto ei tuota ongelmaa Suomenkaan kohdalla)
- Euroopassa sekä kasvin että perhosen elinalue on laajentunut voimakkaasti joka ilmansuuntaan
- Suomessakin kasvi on kesänviipyjä, tulee myytävien linnunsiementen mukana
- 2009 perhonen tavattiin Romaniasta ja 2014 runsaana jo Unkarista
- lentää kahtena sukupolvena touko- syyskuussa
- kuluneena muistuttaa lajia E. minutatum, kokokin suunnilleen sama
Euroopasta tavattu vielä yksi Acontia -laji:
- Acontia viridisquama Espanja
|
| |
25 - 28 mm
 |
|
Calophasia opalina, ei Suomessa
kuuluu kaapuyökkösiin (Noctuidae, Cuculliinae)
- valitettavasti kuvan malliyksilö on melko kulunut ja valkoinen pohjaväri sekä tummat kuviot jo 'sottaantuneen' näköisiä
- tuoreeltaan siivet puhtaan valkoiset ja kuviot teräväpiirtoiset, jolloin ensivaikutelmana on Acontia -laji
(valkoisen pohjavärin määrä ja kuvioiden koko vaihtelee, mutta suuri osa yökköskirjojen kuvatauluyksilöistä muistuttaa Acontia -lajeja)
- etusiiven ripset täplikkäät kuten kannusruohoyökkösellä C. lunula, vertaa Acontia -lajit
- lentää huhti- syyskuussa kahtena sukupolvena
- lähinnä meitä Slovakiassa ja Pohjois-Ukrainassa
- stepit ja ruderaatit
- toukka elää mm. kannusruoholla (Linaria)
- yöaktiivinen, mutta aikuisia voi haavia ravintokasvilta jo illalla
|
| |
29 - 34 mm
 |
|
Aedia funesta, kiertolaikkuyökkönen
- etusiivissä kolmiomainen, vaalea, kellertävänruskea läikkä, vertaa A. leucomelas, C. alchymista
- takasiipien valkoinen tyviläikkä selvästi pienempi kuin lajeilla A. leucomelas, C. alchymista
- takasiipien ulkoreunassa vain ripsissä valkoista, vertaa A. leucomelas, C. alchymista
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- lähinnä meitä Puolassa ja Valkovenäjällä, yksittäishavaintoja Virosta ja Suomesta
- lentää yhtenä sukupolvena kesä- heinäkuussa
- joutomaat ja muut kiertoja kasvavat paikat
- toukka elää karhunköynnöksellä (Calystegia) ja kierroilla (Convolvulus)
|
| |
29 - 38 mm
|
|
Aedia leucomelas, ei Suomessa
- etusiipien vaalea läikkä 'hajonnut' pieniksi palasiksi, vertaa A. funesta, C. alchymista
- takasiipien valkoinen tyviläikkä selvästi suurempi kuin lajilla A. funesta
- takasiipien ulkoreunassa on valkoista ripsien lisäksi myös itse siivessä, vertaa A. funesta
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- leviävä laji, lähinnä meitä Ukrainan pohjoispuolella Venäjällä ja Unkarissa
- lentää kahtena sukupolvena touko- lokakuussa
- joutomaat ja muut kiertoja kasvavat paikat
- toukka elää karhunköynnöksellä (Calystegia) ja kierroilla (Convolvulus)
|
| |
38 - 45 mm
 |
|
Catephia alchymista, lähialuelaji, ei Suomessa
kuuluu ritariyökköihin (Erebidae, Erebinae)
- etusiivet tummat, jolloin ulkosarake muuta siipeä vaaleampi, vertaa A. funesta, A. leucomelas
(siivet voivat olla myös kirjavat, jolloin ulkosarakkeen vaaleus ei korostu)
- etusiipien ripset täplikkäät, vertaa A. funesta, A. leucomelas
- takasiipien valkoinen tyviläikkä selvästi suurempi kuin lajilla A. funesta
- takasiipien valkoinen tyviläikkä selvästi pyöristyneempi kuin lajilla A. leucomelas
- takasiipien ulkoreunassa on valkoista ripsien lisäksi myös itse siivessä, vertaa A. funesta
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- lähinnä meitä vakituisena Liettuassa, tavattu kerran Latviasta 1886
- lentää yhtenä sukupolvena touko- heinäkuussa
- lämpimät tammea kasvavat paikat, esim. hakkuuaukeat
- toukka elää tammella (Quercus), usein pienillä pensailla
|