Papilio machaon Linnaeus, 1758

Ritariperhonen

70 mm (kärkiväli) Finland U: Sipoo 670:40 e larva 1973 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	76 mm (wingspan) Finland U: Sipoo 670:40 e larva. 1973 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
69 mm Finland U: Pernaja 669:44 10. 9. 1999 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja Elinympäristö Kosteat ranta- ja suoniityt, mutta myös kuivemmat niityt ja pakettipellot. Nopeana ja hyvänä lentäjänä perhosta voi nähdä missä tahansa. Talvehtiminen Kotelona. Lentoaika Toukokuun puolivälistä (13.5.) - heinäkuun puoleenväliin (10.7.) Lämpiminä kesinä heinä-elokuussa+(syyskuu) on tavattu harvinaisena toisen sukupolven yksilöitä. Myös viileinä kesinä [esim. 22.8.1982 ES: Imatra - (Marttila et.al. 1990)] on elokuulta havaintoja, jolloin kyseessä saattavat olla vaeltajat. Lento nopeaa ja suoraviivaista. Perhosella on taipumusta kerääntyä ympäristöään korkeammille paikoille. Esim. Lapissa perhosen näkee useimmin tunturien lakialueilla.
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Papilio L. machaon L. Ritariperhonen - (Aro 1900)    Papilio L. machaon L. Ritariperhonen - (Valle 1935)    Papilio L. machaon L. Ritariperhonen - (Pulkkinen 1956)    Papilio machaon L. Ritariperho - (Mannelin 1961)    Papilio machaon (Linnaeus, 1758) Ritariperhonen - (Marttila et.al. 1990)    Papilio machaon Linnaeus, 1758 Ritariperhonen - (Marttila 2005)    Papilio machaon Linnaeus, 1758 Ritari - (Silvonen et.al. 2014)

Kehitysasteet
The early stages

Toukan ravintokasvi: - (Seppänen 1970) Apiaceae (sarjakukkaiset) --Peucedanum palustre (suoputki) --Angelica sylvestris (karhunputki) --Angelica archangelica (väinönputki) --Aegopodium podagraria (vuohenputki) --Cicuta virosa (myrkkykeiso) --Pimpinella saxifraga (ahopukinjuuri) --Anethum graveolens (tilli)

Muna: Vihertävän keltainen, ravintokasvin lehden alapinnalla - (Valle 1935). Toukka: Pienenä muistuttaa linnun ulostetta. Isolla toukalla kirkkaat varoitusvärit. Häirittynä työntää niskasta esille oranssin lisäkkeen, josta erittää vastenmielistä hajua. Parhaiten toukkia löytyy kosteikkoniityiltä, joissa kasvaa suoputkea. Kotelo: Kotelo voi olla väriltään kellertävänvihreä tai mustan - kellertävänharmaan kirjava. Kiinnittynyt alustaan takapäästään pää ylöspäin ja keskiruumiin kohdalla sitä ympäröi kiinnipitävä kehruurihma.

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Suomen lajitietokeskus
laji elää maakunnassa maakunnasta ei havaintoa vuosiin Suomessa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi	Jos kartta ei näy, syynä todennäköisesti liian vanha selainversio

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	3.7.1784, Fennia, C.N.Hellenius & J.G.Justander
Suullinen:	Carl Niclas HELLENIUS 6.5.1786 Dissartationes annuae väitöstilaisuus (respondentti: Johannes Gustavus JUSTANDER)
Kirjallisuus:	1786; Carl Niclas HELLENIUS (respondentti: Johannes Gustavus JUSTANDER) Specimen Calendarii Florae et Faunae Aboensis. - Aboe, 20 ss.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
1784.07.03	V	Fennia (Turun seutu)	C.Hellenius & J.Justander
-1789 (1780-1789?)	ES	Mäntyharju	J.Fr. Wallenius
-1792 (1782-1789?)	PPe	Oulun seutu	J.Julin
-1838 (1780-1838)	KiL	Muonio	J.Portin
1856.07.10	Kn	Sotkamo Vuokatti	Al. von Nordmann
1868	PS	Kuopio	A.Ehnberg
-1869 (1840-1841?)	A	Ahvenanmaa	J.M.J. af Tengström?
-1869	U	Uusimaa	J.M.J. af Tengström?
-1869	EK	'KARELIA AUSTRALIS' (Nyky-Suomea ?)	sec. J.M.J. af Tengström
-1869	PK	'KARELIA BOREALIS' (Nyky-Suomea ?)	sec. J.M.J. af Tengström
1894	InL	Utsjoki	J.Sahlberg
1900.06.26	PH	Vesanto	J.Sucksdorff
1901.06.10	St	Tyrvää	Fabritius
1901.06.13	EH	Hämeenlinna Evo	C.Munsterhjelm (lajitk)
1905.06.07	PK	Lieksa	T.Heiramo (lajitk)
1915.06.15	EK	Kymi Mussalo [670:49]	A.Ulvinen
1915.07.23	KP	Haapajärvi	Th.Clayhills
1915	Ks	Kuusamo (Nyky-Suomea ?)	A.Waltavaara
1916	LK	Parikkala	E.Lankiala
1918.06.06	EP	Seinäjoki	E.Sjöstedt
1918	PPp	Kemijärvi	Karl Niekul.?
-1936	EnL	Enontekiö	--
1947.06.14	Ks	Salla	J.Ritavuori
1947	SoL	Pelkosenniemi	E.A.Hellman

(lajitk) = havainnon lähde Suomen lajitietokeskus

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. HULDÉN Larry (ed.), ALBRECHT Anders, ITÄMIES Juhani, MALINEN Pekka & WETTENHOVI Jorma 2000: Suomen suurperhosatlas. Suomen Perhostutkijain Seura ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. - Viestipaino, Helsinki. 328 ss. MANNELIN Veijo 1961: Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl. Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut. MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990: Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss. MARTTILA Olli 2005: Suomen päiväperhoset elinympäristössään. - Auris, Rauha. 272 ss. 20 pl. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. SILVONEN Kimmo, TOP-JENSEN Morten & FIBIGER Michael 2014: Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja, Oestermarie. VALLE Kaarlo J. 1935: Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 29.4.2025 --Page updated