Parnassius apollo (Linnaeus, 1758)

Apollo

protected by law in 1976

f.geogr. fennoscandicus 'Lounais-Suomen maantieteellinen muoto'
73 mm (kärkiväli) Finland V: Korpo 30. 7. 1931 A.Wegelius leg. coll. P.Pakkanen		82 mm (wingspan) Finland V: Parainen 5. 7. 1975 K.Toiviainen leg.
f.geogr. finmarchicus 'Uudenmaan ja itäisen Suomenlahden maantieteellinen muoto'
75 mm Finland U: Pernaja 1936 A.Fonselius leg. coll. P.Pakkanen		80 mm Finland U: Pernaja 1936 A.Fonselius leg. coll. P.Pakkanen
f.geogr. carelius 'Saimaan järviseudun maantieteellinen muoto'
	79 mm Finland ES: Lauritsala 20. 7. 1947 B.Hackman leg. coll. P.Pakkanen

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja   Elinympäristö Lämpimät, aurinkoiset kalliomaastot, joissa maksaruohoa kasvavia avokalliolaikkuja. Talvehtiminen Munana tai pienenä toukkana - (Seppänen 1969). Lentoaika Heinäkuun alkupuolelta - elokuun alkupuolelle 'Lento on verraten hidasta, mutta kestävää, ajoittain vähän liitelevää' - (Valle 1935). Käy mielellään kukilla. Esiintyminen 1900-luvun alkupuolella perhosta tavattiin yleisenä pitkin etelärannikkoa ja monin paikoin Sisä-Suomessa. Laji hävisi useimmista esiintymispaikoistaan 1900-luvun puolenvälin jälkeen. Nykyään laji tuntuu jälleen runsastuvan ja esiintyy vakinaisena Ahvenanmaalla, Lounais-Suomen rannikolla ja saaristossa sekä sisämaassa Uudellamaalla. Etelä-Savon muutama viimeaikainen havainto tuntuisi sopivan idästä tulleisiin vaelluksiin.
Lentoaikojen äärihavaintoja
	Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)    14.6.1943 U: Pornainen 1 ex. M.Häyrynen - (J.Wettenhovi arkisto)    20.6.2002 V: Parainen 2 exx. M.Lindberg - (J.Wettenhovi arkisto)    23.6.1921 U: Espoo V.Karvonen - (J.Wettenhovi arkisto)    8.9.1902 U: Tvärminne 1 ex. A.Palm - (J.Wettenhovi arkisto)    10.9.1952 U: Espoo 1 ex. C.F.Lukin - (J.Wettenhovi arkisto)    10.9.1987 A: - (Marttila et.al. 1990)
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Parnassius Latr. apollo L. Apolloperhonen - (Aro 1900)    Parnassius Latr. apollo L. Apolloperhonen - (Valle 1935)    Parnassius Latr. apollo L. Iso apollo - (Pulkkinen 1956)    Parnassius apollo L. Apolloperho - (Mannelin 1961)    Parnassius apollo (Linnaeus, 1758) Apollo - (Marttila et.al. 1990)    Parnassius apollo (Linnaeus, 1758) Apollo - (Marttila 2005)
	Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):     Parnassius Latreille, 1804          apollo (Linnaeus, 1758)
Alalajit ja muodot
	Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):     Parnassius apollo - (NOT 1928).      - voimakkaan melanistinen apollo.      - Lohja 28.8.1928 Rolf Krogerus leg.     Parnassius apollo f.geogr. fennoscandicus Bryk. - (Valle 1935).      - voimakkaimmin kirjailtu ja varjostettu rotu.      - etusiipien tumma poikkijuova voimakkaasti kehittynyt, ulkoreunasta vahvasti hampainen.      - etusiipien tumma poikkijuova ulottuu koiraalla suoneen 2 saakka, naaraalla pidemmällekin.      - takasiipien tumma poikkijuova koiraalla tavallisesti epäselvä, naaraalla selvempi täplärivi.      - takasiipien takareunan varjostus voimakas, ympäröi keskisaran ulkopäätä.      - Ahvenanmaa, Turun seutu.     Parnassius apollo f.geogr. finmarchicus Rotsch. - (Valle 1935).      - kirjailu ja varjostus kohtalaista.      - vertailu ed. muotoon:      - - etusiipien tumma poikkijuova varsinkin koiraalla heikommin kehittynyt, kapeampi.      - - etusiipien tumma poikkijuova varsinkin koiraalla ulkoreunasta vähemmän hampainen.      - - etusiipien tumma poikkijuova ulottuu koiraalla suoneen 3 saakka, naaraalla pidemmälle.      - - takasiipien tumma poikkijuova koiraalla aivan epäselvä, naaraalla vähän selvempi.      - - takasiipien takareunan varjostus vähäisempi.      - - takasiipien takareunan varjostus ei koiraalla yleensä ympäröi keskisaran ulkopäätä.      - Lohjan vesistön ympäristö, Uudenmaan rannikkoseutu.     Parnassius apollo f.geogr. carelius Bryk. - (Valle 1935).      - vähimmän kirjailtu ja varjostettu rotu.      - vertailu ed. muotoon:      - - etusiipien tumma poikkijuova vielä heikommin kehittynyt.      - - etusiipien tumma poikkijuova ulottuu koiraalla suoneen 4 saakka, naaraalla pidemmälle.      - - takasiipien tumma poikkijuova koiraalla puuttuva, naaraalla epäselvä.      - - takasiipien takareunan varjostus heikompi.      - - takasiipien takareunan varjostus ei koiraalla edes kosketa keskisaran kärkiosaa.      - Saimaan rannat.     Parnassius apollo ab. smidti Bryk. - (Valle 1935).      - yläpinnan silmätäplistä puuttuu valkea keskus.     Parnassius apollo ab. decora Schultz - (Valle 1935).      - molemmissa takasiipien yläpinnan takanurkkatäplissä punainen keskus.     Parnassius apollo ab. pseudonomion Christ. - (Valle 1935).      - etusiipien kolmessa suurimmassa täplässä punainen keskus (jossakin näistä tai kaikissa).     Parnassius apollo ab. nigricans Bryk. - (Valle 1935).      - naarasmuoto, joka on päältä vahvasti mustakehnäinen.     Parnassius apollo ssp. scandinavica Harcourt-Bath 1896. - (NN 2005).      - huomattavasti isompi kuin Gotlannissa elelevä päämuoto.      - Ahvenanmaa, Turun saaristo ja pari paikkaa Uudellamaalla (+ Ruotsin itärannikko).

Kehitysasteet
The early stages

	Toukan ravintokasvi: - (Seppänen 1970) Sedum telephium (isomaksaruoho)
Toukka: Syö vain heloittavimmassa keskipäivän auringonpaisteessa punertaviksi paahtuneita lehtiä. Piilottelee muutoin ravintokasvin alla - (Valle 1935). Kotelo: Maassa harvassa verkkomaisessa kotelokopassa tai koppa puuttuu kokonaan - (Valle 1935).

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Havaintoruutujen (10 x 10 km) tiheys maakunnittain -1997
		vain 1-4 havaintoruutua      havaintoruutuja epätasaisesti havaintoruutuja tasaisesti havaintoruutuja runsaasti - (Huldén et.al. 2000)
	laji elää maakunnassa lajia ei ole havaittu maakunnasta vuosiin laji on maakunnassa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	14.7.1781, Fennia, C.N.Hellenius & J.G.Justander
Suullinen:	Carl Niclas HELLENIUS 6.5.1786 Dissartationes annuae väitöstilaisuus (respodentti: Johannes Gustavus JUSTANDER)
Kirjallisuus:	1786; Carl Niclas HELLENIUS (respodentti: Johannes Gustavus JUSTANDER) Specimen Calendarii Florae et Faunae Aboensis. - Aboe, 20 ss.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
1781.07.14	V	Fennia (Turun seutu)	C.N.Hellenius & J.Justander
-1789 (1780-89)	ES	Mäntyharju	J.Fr.Wallenius
1856	U	Itä-Uusimaa (Pyhtää?)	J.E.Strömborg & T.Saelan
1869	PS	Kuopio Haminanlahti	R.Fabritius
1886	A	Finström	E.Reuter
1910	St	Vammala Tyrvää	T.Kaukoranta
1916	EH	Hollola	--
1917.07.17	EK	Kotka Mussalo	M.Ulvinen
1932.08.17	EP	Vaasa Blåbärsgrundet [700:22]	J.Näse
-1936	PH	Pohjois-Häme	--
1946.07.10	PK	Polvijärvi	V.Mannelin

Maakuntien viimeiset havainnot The last records of the Finnish provinces			leg. / vid.
1944	EP	Vaasa Björköby [703:21]	J.Tegengren
1952	PS	Leppävirta Laitilanniemi [693:52]	Ylönen
1956	PH	Rautalampi Suonpää	--
1956.07.07	PK	Juuka Polvela	V.Mannelin
1973.07.01	EH	Kuusankoski [675:47]	J.Knihtilä
-1996 (1990-1996)	St	Rauma	E.Koistinen

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. HULDÉN Larry (ed.), ALBRECHT Anders, ITÄMIES Juhani, MALINEN Pekka & WETTENHOVI Jorma 2000: Suomen suurperhosatlas. Suomen Perhostutkijain Seura ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. - Viestipaino, Helsinki. 328 ss. KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002: Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190. MANNELIN Veijo 1961: Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl. Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut. MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990: Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss. MARTTILA Olli 2005: Suomen päiväperhoset elinympäristössään. - Auris, Rauha. 272 ss. 20 pl. NATIONALNYCKELN TILL SVERIGES FLORA OCH FAUNA 2005: Fjärilar: Dagfjärilar. - ArtDatabanken SLU, Uppsala. 407 ss. NOT 1928: Helsingin Hyönteistieteellinen Yhdistys. Föreningsmeddelanden. - Tiedonantoja yhdistyksistä. 1928 Notulae Entomologicae 8(4):121. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. SEPPÄNEN Eino J. 1969: Suurperhostemme talvehtimisasteet. - Annales Entomologici Fennici 35(3):129-152. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. VALLE Kaarlo J. 1935: Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 19.1.2009 --Page updated