Parnassius apollo (Linnaeus, 1758)

Apollo

rauhoitettu 1976

protected by law in 1976

f.geogr. fennoscandicus
'Lounais-Suomen maantieteellinen muoto'
73 mm (kärkiväli)

Finland
V: Korpo
30. 7. 1931
A.Wegelius leg.
coll. P.Pakkanen
82 mm (wingspan)

Finland
V: Parainen
5. 7. 1975
K.Toiviainen leg.
f.geogr. finmarchicus
'Uudenmaan ja itäisen Suomenlahden maantieteellinen muoto'
75 mm

Finland
U: Pernaja
1936
A.Fonselius leg.
coll. P.Pakkanen
80 mm

Finland
U: Pernaja
1936
A.Fonselius leg.
coll. P.Pakkanen
f.geogr. carelius
'Saimaan järviseudun maantieteellinen muoto'
79 mm

Finland
ES: Lauritsala
20. 7. 1947
B.Hackman leg.
coll. P.Pakkanen

Lajikuvaus
   
Määritys Vertaa lähilajeja
ElinympäristöLämpimät, aurinkoiset kalliomaastot, joissa maksaruohoa kasvavia avokalliolaikkuja.
TalvehtiminenMunana tai pienenä toukkana - (Seppänen 1969).
LentoaikaHeinäkuun alkupuolelta - elokuun alkupuolelle
'Lento on verraten hidasta, mutta kestävää, ajoittain vähän liitelevää' - (Valle 1935).
Käy mielellään kukilla.
Esiintyminen1900-luvun alkupuolella perhosta tavattiin yleisenä pitkin etelärannikkoa ja monin paikoin Sisä-Suomessa.
Laji hävisi useimmista esiintymispaikoistaan 1900-luvun puolenvälin jälkeen.
Nykyään laji tuntuu jälleen runsastuvan ja esiintyy vakinaisena Ahvenanmaalla, Lounais-Suomen rannikolla ja saaristossa sekä sisämaassa Uudellamaalla.
Etelä-Savon muutama viimeaikainen havainto tuntuisi sopivan idästä tulleisiin vaelluksiin.
 
Nimistömuutokset
   Suomenkieliset perhoskirjat:
  Parnassius Latr. apollo L.Apolloperhonen- (Aro 1900)
  Parnassius Latr. apollo L.Apolloperhonen- (Valle 1935)
  Parnassius Latr. apollo L.Iso apollo- (Pulkkinen 1956)
  Parnassius apollo L.Apolloperho- (Mannelin 1961)
  Parnassius apollo (Linnaeus, 1758)Apollo- (Marttila et.al. 1990)
  Parnassius apollo (Linnaeus, 1758)Apollo- (Marttila 2005)
  Parnassius apollo (Linnaeus, 1758)Apollo- (Silvonen et.al. 2014)
 
Alalajit ja muodot
   Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):
    Parnassius apollo - (NOT 1928).
     - voimakkaan melanistinen apollo.
     - Lohja 28.8.1928 Rolf Krogerus leg.
    Parnassius apollo f.geogr. fennoscandicus Bryk. - (Valle 1935).
     - voimakkaimmin kirjailtu ja varjostettu rotu.
     - etusiipien tumma poikkijuova voimakkaasti kehittynyt, ulkoreunasta vahvasti hampainen.
     - etusiipien tumma poikkijuova ulottuu koiraalla suoneen 2 saakka, naaraalla pidemmällekin.
     - takasiipien tumma poikkijuova koiraalla tavallisesti epäselvä, naaraalla selvempi täplärivi.
     - takasiipien takareunan varjostus voimakas, ympäröi keskisaran ulkopäätä.
     - Ahvenanmaa, Turun seutu.
    Parnassius apollo f.geogr. finmarchicus Rotsch. - (Valle 1935).
     - kirjailu ja varjostus kohtalaista.
     - vertailu ed. muotoon:
     - - etusiipien tumma poikkijuova varsinkin koiraalla heikommin kehittynyt, kapeampi.
     - - etusiipien tumma poikkijuova varsinkin koiraalla ulkoreunasta vähemmän hampainen.
     - - etusiipien tumma poikkijuova ulottuu koiraalla suoneen 3 saakka, naaraalla pidemmälle.
     - - takasiipien tumma poikkijuova koiraalla aivan epäselvä, naaraalla vähän selvempi.
     - - takasiipien takareunan varjostus vähäisempi.
     - - takasiipien takareunan varjostus ei koiraalla yleensä ympäröi keskisaran ulkopäätä.
     - Lohjan vesistön ympäristö, Uudenmaan rannikkoseutu.
    Parnassius apollo f.geogr. carelius Bryk. - (Valle 1935).
     - vähimmän kirjailtu ja varjostettu rotu.
     - vertailu ed. muotoon:
     - - etusiipien tumma poikkijuova vielä heikommin kehittynyt.
     - - etusiipien tumma poikkijuova ulottuu koiraalla suoneen 4 saakka, naaraalla pidemmälle.
     - - takasiipien tumma poikkijuova koiraalla puuttuva, naaraalla epäselvä.
     - - takasiipien takareunan varjostus heikompi.
     - - takasiipien takareunan varjostus ei koiraalla edes kosketa keskisaran kärkiosaa.
     - Saimaan rannat.
    Parnassius apollo ab. smidti Bryk. - (Valle 1935).
     - yläpinnan silmätäplistä puuttuu valkea keskus.
    Parnassius apollo ab. decora Schultz - (Valle 1935).
     - molemmissa takasiipien yläpinnan takanurkkatäplissä punainen keskus.
    Parnassius apollo ab. pseudonomion Christ. - (Valle 1935).
     - etusiipien kolmessa suurimmassa täplässä punainen keskus (jossakin näistä tai kaikissa).
    Parnassius apollo ab. nigricans Bryk. - (Valle 1935).
     - naarasmuoto, joka on päältä vahvasti mustakehnäinen.
    Parnassius apollo ssp. scandinavica Harcourt-Bath 1896. - (NN 2005).
     - huomattavasti isompi kuin Gotlannissa elelevä päämuoto.
     - Ahvenanmaa, Turun saaristo ja pari paikkaa Uudellamaalla (+ Ruotsin itärannikko).

 

Kehitysasteet
The early stages


Toukan ravintokasvi:
- (Seppänen 1970)
  • Sedum telephium (isomaksaruoho)
Toukka:Syö vain heloittavimmassa keskipäivän auringonpaisteessa punertaviksi paahtuneita lehtiä.
Piilottelee muutoin ravintokasvin alla - (Valle 1935).
Kotelo:Maassa harvassa verkkomaisessa kotelokopassa tai koppa puuttuu kokonaan - (Valle 1935).

 

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Tilanne 5.5.2025   (havaintovuodet ja havainnot)   Realiaikainen tilanne (Suomen lajitietokeskus)

Maakuntien havaintovuodetSuomen lajitietokeskus

laji elää maakunnassa
maakunnasta ei havaintoa vuosiin
Suomessa vaeltaja / harhailija
1900ensimmäinen havaintovuosi
1980viimeinen havaintovuosi

Jos kartta ei näy, syynä todennäköisesti liian vanha selainversio

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto: 14.7.1781, Fennia, C.N.Hellenius & J.G.Justander
Suullinen: Carl Niclas HELLENIUS 6.5.1786 Dissartationes annuae väitöstilaisuus (respodentti: Johannes Gustavus JUSTANDER)
Kirjallisuus: 1786; Carl Niclas HELLENIUS (respodentti: Johannes Gustavus JUSTANDER)
Specimen Calendarii Florae et Faunae Aboensis. - Aboe, 20 ss.

Maakuntien ensihavainnot
The first records of the Finnish provinces
leg.
1781.07.14VFennia (Turun seutu)C.N.Hellenius & J.Justander
-1789 (1780-89)ESMäntyharjuJ.Fr.Wallenius
1856UItä-Uusimaa (Pyhtää?)J.E.Strömborg & T.Saelan
-1869EK 'KARELIA AUSTRALIS' (Nyky-Suomea ?)sec. J.M.J. af Tengström
1869PSKuopio HaminanlahtiR.Fabritius
1886AFinströmE.Reuter
1910StVammala TyrvääT.Kaukoranta
1914EH--(lajitk)
1917.07.17EKKotka MussaloM.Ulvinen
1932.08.17EPVaasa Blåbärsgrundet [700:22]J.Näse
-1936PHPohjois-Häme--
1946.07.10PKPolvijärviV.Mannelin

Maakuntien viimeiset havainnot
The last records of the Finnish provinces
leg. / vid.
1944EPVaasa Björköby [703:21]J.Tegengren
1952PSLeppävirta Laitilanniemi [693:52]Ylönen
1956PHRautalampi Suonpää--
1956.07.07PKJuuka PolvelaV.Mannelin
1984EH--(lajitk)
-1996 (1990-1996)StRaumaE.Koistinen
1996.07.22EKKotka HaapasaariM.Sumela vid.
2011ES--(lajitk)
(lajitk) = havainnon lähde Suomen lajitietokeskus

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

 

Kirjallisuuslähteet
References
Kirjallisuus
  • ARO Johan Emil 1900:
    Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl.
  • MANNELIN Veijo 1961:
    Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl.
    Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut.
  • MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990:
    Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss.
  • MARTTILA Olli 2005:
    Suomen päiväperhoset elinympäristössään. - Auris, Rauha. 272 ss. 20 pl.
  • NATIONALNYCKELN TILL SVERIGES FLORA OCH FAUNA 2005:
    Fjärilar: Dagfjärilar. - ArtDatabanken SLU, Uppsala. 407 ss.
  • NOT 1928:
    Helsingin Hyönteistieteellinen Yhdistys.
    Föreningsmeddelanden. - Tiedonantoja yhdistyksistä.
    1928 Notulae Entomologicae 8(4):121.
  • PULKKINEN Asko 1956:
    Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl.
    E. Pippingin uudistama toinen painos.
  • SEPPÄNEN Eino J. 1969:
    Suurperhostemme talvehtimisasteet. - Annales Entomologici Fennici 35(3):129-152.
  • SEPPÄNEN Eino J. 1970:
    Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos.
  • SILVONEN Kimmo, TOP-JENSEN Morten & FIBIGER Michael 2014:
    Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja, Oestermarie.
  • VALLE Kaarlo J. 1935:
    Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl.
Arkisto:
  • Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto.
  • Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 5.5.2025 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Tapani Lahti:Suomen lajitietokeskus: Levinneisyyskartan teko Seuran toiveiden mukaan
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, lajikuvaus, nimistömuutokset, alalajit ja muodot
kehitysasteet, toukkakuvat, karttapiirrokset, eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuodesta 2000
Kimmo Silvonen:Kotelokuva
Jorma Wettenhovi:Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuoteen 1999
© Pertti Pakkanen