Pieris brassicae (Linnaeus, 1758)

Kaaliperhonen

59 mm (kärkiväli)

Finland
U: Kirkkonummi 665:35
31. 5. 1995
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen		 63 mm (wingspan)

Finland
U: Kirkkonummi 665:35
8.6.1995
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
 
II gen.
56 mm

Finland
U: Järvenpää 670:39
e larva 1981
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen		 56 mm

Finland
U: Kirkkonummi 665:35
28. 7. 1995
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen

Lajikuvaus
   
Määritys Vertaa lähilajeja
ElinympäristöViljelysmaat, pihapiirit, joutomaat yms., mutta vaeltajana perhosen voi nähdä missä tahansa.
TalvehtiminenKotelona - (Seppänen 1969).
LentoaikaToukokuun loppupuolelta (31.5.) - syyskuun puoleenväliin (19.9.)
riippuen vaellustilanteista.
Parhainta lentoaikaa on elokuu, jolloin alkukesällä meille tulleiden jälkeläiset
sekä loppukesällä vaeltaneet ovat yhtäaikaa lennossa.
EsiintyminenPerhonen on Suomessa enimmäkseen etelästä tullut vaeltaja, jota tavataan ainakin etelärannikolla vuosittain.
Useinpina vuosina laji on jokseenkin yleinen ainakin Etelä-Suomessa.
Pohjois-Suomessa havainnot ovat olleet harvinaisia ja yksittäisiä.
Lajin on todettu myös talvehtineen meillä, sillä keväällä on havaittu kotelovikainen yksilö, joka ei ole voinut lentää tänne.
 
Nimistömuutokset
   Suomenkieliset perhoskirjat:
  Pieris Schr. brassicae L.Kaaliperhonen- (Aro 1900)
  Pieris Schrk. brassicae L.Kaaliperhonen- (Valle 1935)
  Pieris Schrk. brassicae L.Kaaliperhonen- (Pulkkinen 1956)
  Pieris brassicae L.Kaaliperho- (Mannelin 1961)
  Pieris brassicae (Linnaeus, 1758)Kaaliperhonen- (Marttila et.al. 1990)
  Pieris brassicae (Linnaeus, 1758)Kaaliperhonen- (Marttila 2005)
  Pieris brassicae (Linnaeus, 1758)Kaaliperhonen- (Silvonen et.al. 2014)
 

 

Kehitysasteet
The early stages
Toukan ravintokasvi:
- (Seppänen 1970)
  • Brassicaceae (ristikukkaiset)
  • --Brassica sp. (kaalit)
  • --Raphanus sp. (retikat)
  • --Berteroa incana (harmio)
  • --Barbarea sp. (kanankaalit)
  • --Capsella bursa-pastoris (lutukka)
  • --Cakile maritima (rantasinappi)
  • --Isatis tinctoria (morsinko)
Toukka:Toukat elävät pienissä ryhmissä.
Kotipuutarhassa niitä löytää usein keräkaaleista ja koristekasveista köynnöskrassilta.
Kotelo:Kotelo on kiinnittynyt takapäästään johonkin alustaan, esim. kasvin varteen,
ja keskiruumiin kohdalla sitä ympäröi kiinnipitävä kehruurihma.

 

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Tilanne 15.11.2025   (havaintovuodet ja havainnot)   Realiaikainen tilanne (Suomen lajitietokeskus)

Maakuntien havaintovuodetSuomen lajitietokeskus

laji elää maakunnassa
maakunnasta ei havaintoa vuosiin
Suomessa vaeltaja / harhailija
1900ensimmäinen havaintovuosi
1980viimeinen havaintovuosi

Jos kartta ei näy, syynä todennäköisesti liian vanha selainversio

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto: 1748, Tavastia, P.Gadd (toukkia)
Kirjallisuus: 1751; Pehr Adrian GADD
Försök till en Oeconomisk Beskrifning öfver Satacunda Häraders Norra Del. - Stockholm. 126 ss.

Maakuntien ensihavainnot
The first records of the Finnish provinces		leg.
1748EHPirkkala KaarilaP.Gadd
1781.06.14VTurun seutuC.N.Hellenius & J.Justander
-1792 (1782-1792)PPeOulun seutuJ.Julin
-1838 (1780-1838)KiLMuonioJ.Portin
-1856 (1851-1856)AAhvenanmaaA.Moberg
-1866 (1864-1866)PSKuopio HaminalahtiR.Fabritius
-1869 (1840-1849?)UUusimaaJ.M.J. af Tengström?
-1869EK 'KARELIA AUSTRALIS' (Nyky-Suomea ?)sec. J.M.J. af Tengström
-1869PK 'KARELIA BOREALIS' (Nyky-Suomea ?)sec. J.M.J. af Tengström
-1869LK 'KARELIA LADOGENSIS' (Nyky-Suomea ?)sec. J.M.J. af Tengström
1879.06.ESKangasniemiN.Sundman
1879.08.04KPKokkolaE.Hellström
1884StMerikarviaD.A.Wikström
1894InLUtsjokiJ.Sahlberg
-1895 (1893/1895)PHLaukaa HohonmaaK.Ehnberg
-1898 (1894-1898)PPpKemiK.Ehnberg
1898KnKajaaniJ.Aro
-1911 (1908-1911)LKUukunniemiK.J.Valle
1913.08.EPMustasaariA.R.Hedberg
1913EKVirolahtiC.Nyberg
-1936EnLEnontekiö 
1936.06.22SoLSodankyläB.Lingonblad
1937KsSalla kk.J.Ritavuori
1938.06.02PKPyhäselkäV.Mannelin
Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

 

Kirjallisuuslähteet
References
Kirjallisuus
  • ARO Johan Emil 1900:
    Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl.
  • MANNELIN Veijo 1961:
    Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl.
    Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut.
  • MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990:
    Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss.
  • MARTTILA Olli 2005:
    Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Käsikirja. - Auris. Joutseno. 272 ss. 20 pl.
  • PULKKINEN Asko 1956:
    Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl.
    E. Pippingin uudistama toinen painos.
  • SEPPÄNEN Eino J. 1969:
    Suurperhostemme talvehtimisasteet. - Annales Entomologici Fennici 35(3):129-152.
  • SEPPÄNEN Eino J. 1970:
    Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos.
  • SILVONEN Kimmo, TOP-JENSEN Morten & FIBIGER Michael 2014:
    Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja, Oestermarie.
  • VALLE Kaarlo J. 1935:
    Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl.
Arkisto:
  • Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto.
  • Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 15.11.2025 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Tapani Lahti:Suomen lajitietokeskus: Levinneisyyskartan teko Seuran toiveiden mukaan
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, lajikuvaus, nimistömuutokset,
kehitysasteet, karttapiirrokset, eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuodesta 2000
Kimmo Silvonen:Toukkakuva
Jorma Wettenhovi:Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuoteen 1999
© Pertti Pakkanen