Pieris napi (Linnaeus, 1758)

Lanttuperhonen

I gen.
41 mm (kärkiväli) Finland U: Pornainen 670:40 7. 5. 2016 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	39 mm (wingspan) Finland U: Loviisa 669:44 28. 5. 2015 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
II gen.
44 mm Finland U: Loviisa 669:45 25. 7. 2011 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	43 mm Finland U: Tuusula 671:39 4. 9. 2025 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
'Etelä-Suomi, normaalia kehnäisempi'
42 mm Finland U: Kirkkonummi 665:35 23. 5. 1996 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	40 mm Finland LK: Parikkala 9. 7. 1976 J.Wettenhovi leg. coll. J.Wettenhovi (Kuva otettu 'alkuaikojen digipokkarilla')
'Vaasan seudun kellertävä'
44 mm Finland EP: Vaasa 700:23 9. 6. 1977 S.Kontiokari leg. coll. J.Wettenhovi (Kuva otettu 'alkuaikojen digipokkarilla')
f.geogr. bicolorata 'Metsä-Lapin maantieteellinen muoto' (mallit etelästä pohjoiseen)
41 mm Finland KiL: Kolari 748:37 2. 7. 1996 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	41 mm Finland PPp: Pello 738:36 1. 7. 1996 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
41 mm Finland KiL: Yli-Muonio 755:35 30. 6. 1993 M.Sinervirta leg. coll. P.Pakkanen	43 mm Finland KiL: Yli-Muonio 755:35 30. 6. 1993 M.Sinervirta leg. coll. P.Pakkanen
f.geogr. adalwinda 'Tunturi-Lapin maantieteellinen muoto'
42 mm Finland EnL: Saanatunturi 767:25 4. 7. 1972 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	38 mm Finland EnL: Saanatunturi 767:25 4. 7. 1972 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
42 mm Finland InL: Karigasniemi 6. 7. 2005 J.Lehto leg. coll. J.Lehto (Kuva otettu 'alkuaikojen digipokkarilla')

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja Elinympäristö Viljelysmaat, pihapiirit, joutomaat, metsäniityt, pakettipellot, metsien reunat ja ojien pientareet. Pohjoisimmassa Suomessa jokivarsien ja tunturien niityt. Talvehtiminen Kotelona. Lentoaika 1. sukupolvi toukokuun alusta (2.5.) - heinäkuun alkuun (5.7.) 2. sukupolvi heinäkuun puolivälistä (12.7.) - syyskuun alkuun (5.9.) Lämpiminä kesinä Etelä-Suomessa on syys-lokakuussa vielä tavattu juurikuoriutuneita yksilöitä (3. sukupolvi). Pohjois-Suomessa perhosella on vain yksi sukupolvi: Kesäkuun puolivälistä (15.6.) - heinäkuun puoleenväliin (19.7.) Esiintyminen Hyvin yleinen koko maassa esiintyvä laji. Pohjoisimmassa Suomessa hiukan paikoittaisempi ja vähälukuisempi.
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Pieris Schr. napi L. Lanttuperhonen - (Aro 1900)    Pieris Schrk. napi L. Lanttuperhonen - (Valle 1935)    Pieris Schrk. napi L. Lanttuperhonen - (Pulkkinen 1956)    Pieris napi L. Lanttuperho - (Mannelin 1961)    Pieris napi (Linnaeus, 1758) Lanttuperhonen - (Marttila et.al. 1990)    Pieris napi (Linnaeus, 1758) Lanttuperhonen - (Marttila 2005)    Pieris napi (Linnaeus, 1758) Lanttuperhonen - (Silvonen et.al. 2014)
Alalajit ja muodot
	Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):     Pieris napi var. bryoninae O. - (Aro 1900).      - naarasmuoto.      - siivet harmaankeltaiset.      - suonien ympärillä hyvin leveät, enemmän tai vähemmän yhteensulavat reunat.      - koirasta voi tuskin eroittaa päälajin kevätmuodosta.      - harvinainen.      - Lapissa ja Pohjois-Suomessa, eteläisimmät Solovetskoissa.     Pieris napi ab. sulphureotincta E. Reuter - (Aro 1900).      - molemmat siipiparit päältä likaisenkeltaiset.      - varsinkin takasiivet alta helakanrikinkeltaiset.      - yliopiston suomalaisessa perhoskokoelmassa yksi kappale tätä muotoa Venäjän Lapista.     Pieris napi gen. aest. napaeae Esp. - (Valle 1935).      - kesäsukupolvi.      - täplät selvemmin mustahkoja kuin kevätsukupolvella.      - koiraalla aina selvä etusiiven keskitäplä.      - takasiipien alapuolen suonet vain heikosti kehnäiset.      - hiukan isompikokoisempi kuin kevätsukupolvi.     Pieris napi f.geogr. adalwinda Fruhst. - (Valle 1935).      - lajin pohjoinen muoto.      - Lapissa vallitseva muoto.      - tavataan säännöllisesti Kemin - Pudasjärven leveysasteille saakka etelään.      - koiras hyvin päämuodon näköinen, mutta:          - etusiipien kärkitäplä tavallisesti hajonnut suonten kärkivarjostuksiksi.          - takasiipien alapinta voimakkaamman keltainen, suonien laidat leveämmin tummakehnäiset.      - naaras päältä harmaankeltainen, usein kirkkaankeltainen.      - naaraalla suonet myöskin yläpinnasta tummakehnäiset.      - vain yhtenä sukupolvena.     Pieris napi ssp. adalwindaa muistuttava - (Kangas 1939).      - Kaarlo Laaksonen näytti 10.12.1938 Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kokouksessa.      - ES: Kouvola Kirkonmäki 10.5.1933.     Pieris napi bicolorata - (Petersen 1947).      - tyyppiyksilö: Luulajan Lappi Murjek      - välimuoto päämuodon ja adalwindan välillä.      - suurempi kuin adalwinda.      - naaraan etusiiven yläpinta kellertävä.     Pieris napi adalwinda Fruhstorfer (1909) - (Petersen 1947).      - tyyppiyksilö: Finnmarken      - vuoristomuoto.      - siipien pohjaväri kellertävä ja voimakkaasti savuttunut.    naaraan takasiiven yläpuolen keltaisuus: k1 = hiukan kellertävä (keskiarvo) k2 = selvästi keltainen (keskiarvo)   naaraan siipien yläpuolen savuttuneisuus: s1 = hiukan savuttunut s2 = selvästi savuttunut s3 = voimakkaasti savuttunut   [HUOM. rajat ovat suuntaa-antavia, tuntomerkit muuttuvat vähitellen.]     Pieris napi rotu adalwinda Fruhst. - (Pulkkinen 1956).      - lappalainen muoto.      - naaraalla siivet harmaankeltaiset, siipisuonet leveälti tummareunaiset.      - koiras eroaa vähemmän nimimuodosta.     Pieris napi ruskeakirjauksinen - (Lahtiperä 1957).      - Kai Suormala näytti 31.3.1955 Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran kokouksessa.      - V: Turku 27.5.1954 K.Suormala leg.     Pieris napi koillinen muoto - (Mannelin 1961).      - naaras usein keltainen.     Pieris napi tunturimuoto - (Mannelin 1961).      - naaras savunharmaa.      - Pohjolan luoteisosassa.     Pieris napi f. bicolorata - (Marttila et.al. 1990).      - katsotaan olevan eteläisten yksilöiden ja tunturissa esiintyvän muodon välimuoto.     Pieris napi f. adalwinda - (Marttila et.al. 1990).      - kuvataulu 3.      - tunturissa esiintyvä muoto.     Pieris napi f. bicolorata - (Mikkola et.al. 2005).      - kuvataulu, sivu 128.      - Metsä-Lapin naaraat vain hiukan tummentuneita, mutta hyvin keltaisia.     Pieris napi f. adalwinda - (Mikkola et.al. 2005).      - kuvataulu, sivu 128.      - Tunturi-Lapin naaraat vahvasti savuttuneita.

Kehitysasteet
The early stages

Toukan ravintokasvi: - (Seppänen 1970) Brassicaceae (ristikukkaiset) --Brassica sp. (kaalit) --Raphanus sp. (retikat) --Berteroa incana (harmio) --Thlaspi sp. (taskuruohot) --Hesperis matronalis (illakko) --Arabis alpina (tunturipitkäpalko) Kotelo: Kotelo on kiinnittynyt takapäästään johonkin alustaan, esim. kasvin varteen, ja keskiruumiin kohdalla sitä ympäröi kiinnipitävä kehruurihma.

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Suomen lajitietokeskus
laji elää maakunnassa maakunnasta ei havaintoa vuosiin Suomessa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi	Jos kartta ei näy, syynä todennäköisesti liian vanha selainversio

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	20.5.1782, Turun seutu, C.N.Hellenius & J.G.Justander
Suullinen:	Carl Niclas HELLENIUS 6.5.1786 Dissartationes annuae väitöstilaisuus (respondentti: Johannes Gustavus JUSTANDER)
Kirjallisuus:	1786; Carl Niclas HELLENIUS (respondentti: Johannes Gustavus JUSTANDER) Specimen Calendarii Florae et Faunae Aboensis. - Aboe, 20 ss.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
1782.05.20	V	Turun seutu	C.N.Hellenius & J.Justander
-1792 (1782-1792)	PPe	Oulun seutu	J.Julin
-1827 (1820-1827)	EK	Kotka Ruotsinsalmi	Al. von Nordmann
1838	InL	Lapponia (InL?)	J.F.Blank
1856	Kn	Sotkamo	Al.von Nordmann
1856	U	Itä-Uusimaa (Pyhtää?)	J.E.Strömborg & T.Saelan
-1861 (1847?)	Ks	Kuusamo	W.Nylander?
-1866 (1864/1866)	PS	Kuopio Haminanlahti	R.Fabritius
-1869 (1840-1841?)	A	Ahvenanmaa	J.M.J. af Tengström?
-1869	PK	'KARELIA BOREALIS' (Nyky-Suomea ?)	sec. J.M.J. af Tengström
1879.08.14	KP	Kokkola	J.Hellström (lajitk)
1882	EH	Padasjoki	K.Ehnberg
1883.05.20	SoL	Sodankylä	N.Sundman (lajitk)
1884	St	Noormarkku	D.A.Wikström
-1887 (1879-1887)	KiL	Kittilä	N.Sundman
-1889 (1880-1889)	ES	Taipalsaari	K.Ehnberg
1894	PPp	Kemi	J.Sahlberg
-1895 (1893-1895)	PH	Laukaa Hohonmaa	K.Ehnberg
1911	LK	Uukuniemi	K.J.Valle
1917.07.27	EP	Vaasa	Lingonblad (lajitk)
1928	EnL	Enontekiö	coll. Lingonblad (lajitk)
1938	PK	Lieksa	T.Äyräpää (lajitk)

(lajitk) = havainnon lähde Suomen lajitietokeskus

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. KANGAS Esko 1939: Kokousselostuksia. - Sitzungsberichte. Suomen Hyönteistieteellisen Seura, kuukausikokous joulukuun 10 p:nä 1938 Annales Entomologici Fennici 5(1):86. LAHTIPERÄ Eino K. 1957: Kokousselostuksia. - Sitzungsberichte. Entomologista Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran kokous 31.III.1955 Annales Entomologici Fennici 23(3):158. MANNELIN Veijo 1961: Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl. Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut. MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990: Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss. MARTTILA Olli 2005: Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Käsikirja. - Auris. Joutseno. 272 ss. 20 pl. MIKKOLA Kauri, MURTOSAARI Jussi & NISSINEN Kari 2005: Perhosten lumo. – Tammi, Helsinki. 341 ss. PETERSEN Björn 1947: Zoologiska Bidrag från Uppsala 26:329-531. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. SILVONEN Kimmo, TOP-JENSEN Morten & FIBIGER Michael 2014: Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja, Oestermarie. VALLE Kaarlo J. 1935: Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 12.12.2025 --Page updated