Noctuidae - yökköset

Psaphidinae - huhtiyökköset
Condicinae - rikkayökköset
Eriopinae - saniaisyökköset

Psaphidinae - huhtiyökköset
Euroopan yökköskirjaa noudattaen: Euroopassa 9 sukua, joissa yhteensä 18 lajia. Suomessa tavattu vain kaksi lajia kahdesta eri suvusta
48 - 55 mm	Brachionycha nubeculosa, huhtiyökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Uralilla esiintyvää Brachionycha sajana'a lukuunottamatta Euroopassa ei toista samannäköistä lajia meidän aikaisimpia keväällä kuoriutuvia lajeja, vertaa A. sphinx sukupuolet ovat samanvärisiä
41 - 47 mm	Asteroscopus sphinx, lähialuelaji, ei Suomessa siivet ruskehtavammat kuin B. nubeculosa'lla (väriero ei aina niin suuri kuin näissä kuvissa) etusiivestä puuttuu B. nubeculosa'lle tyypillinen, munuaistäplän alapuolella oleva valkea juova etusiivessä vaalea aaltoviiru, joka näkyy selvänä varsinkin takaosastaan Etelä-Euroopassa samannäköinen sisarlaji A. syriaca lentää syys- marraskuussa (tavattu poikkeuksellisesti myös keväällä) lähinnä meitä Etelä-Ruotsissa ja Liettuassa aurinkoiset, lämpimät sekametsät toukka elää erilaisilla puilla ja pensailla
49 - 56 mm	Meganephria bimaculosa, ei Suomessa iso koko, siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan (mm. takasiiven takanurkan tumma täplä) Euroopassa ei toista samannäköistä lajia lentää elo- lokakuussa lähinnä meitä Keski-Puolassa ja Valkovenäjällä lämpimät, kuivat metsämaat, puistot yms. toukka elää jalavalla (Ulmus)
38 - 44 mm	Valeria jaspidea, ei Suomessa siipien kirjailu ja vihertävä väritys tekee lajista helposti tunnistettavan sekoitettavissa vain sisarlajiin V. oleagina (koiras helppo tuntea kapeimmista tuntosarvista) Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja lentää maalis- huhtikuussa läntinen laji, lähinnä meitä Keski-Puolassa lämpimät, kuivat sekametsät ja pensasmaat toukka elää oratuomella (Prunus)
36 - 46 mm	Valeria oleagina, ei Suomessa siipien kirjailu ja vihertävä väritys tekee lajista helposti tunnistettavan sekoitettavissa vain sisarlajiin V. jaspidea (koiras helppo tuntea leveimmistä tuntosarvista) Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuluneena (ilman vihertävää väriä) muistuttaa suomalaisista perhosista eniten täplätarhayökköstä M. persicariae lentää maalis- toukokuussa lähinnä meitä Keski-Puolassa ja Ukrainassa lämpimät, kuivat sekametsät ja pensasmaat toukka elää mm. oratuomella (Prunus)
39 mm	Melanchra persicariae, täplätarhayökkönen kuuluu tarhayökkösiin    (Noctuidae, Noctuinae, Hadenini) verrattuna lajiin V. oleagina etusiivissä ei minkäänlaista vihertävää väriä etusiipien ripset lähes yksivärisen mustat takasiivistä puuttuu täplikäs kaarijuova takasiivissä selvä keskitäplä lentoaika vasta kesä- heinäkuussa
41 - 44 mm	Allophyes oxyacanthae, orapihlajayökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Pohjois- ja Keski-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia Välimeren rannoilla elää 4 samannäköistä sisarlajia sukupuolet ovat samanvärisiä
34 - 39 mm	Xylocampa areola, lähialuelaji, ei Suomessa lentoaika, siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia (Italiassa samannäköinen sisarlaji L. mustapha) suomalaisista perhosista tuo mieleen hammastarhayökkösen H. plebeja lentää aikaisin keväällä läntinen laji, lähinnä meitä Lounais-Ruotsissa avoimet metsämaat, puistot yms. toukka elää kuusamilla (Lonicera)
32 mm	Hada plebeja, hammastarhayökkönen kuuluu tarhayökkösiin    (Noctuidae, Noctuinae, Hadenini) verrattuna lajiin X. areola hiukan pienempi etusiivissä ei voimakasta tyvijuomua rengastäplästä kohti takanurkkaa kaksi vaaleaa juovaa etusiipien aaltoviiru ei samanlailla sahahampainen takasiivistä puuttuu kaarijuova takasiivissä ei selvää keskitäplää lentoaika vasta kesä- heinäkuussa
32 - 39 mm	Feralia sauberi, ei Suomessa siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan tuoreeltaan voi olla voimakkaan vihreä (kuvan yksilö kellastunut pehmityksessä) koiraalla kampamaiset tuntosarvet Euroopassa ei toista samannäköistä lajia lentää touko- kesäkuussa toukka elää lehtikuusella (Larix) itäinen laji, jota Euroopassa tavattu vain Uralin alueelta laji saattaa esiintyä paljon lähempänäkin, koska siperianlehtikuusen luontainen levinneisyys ulottuu Äänisjärvelle asti
35 - 44 mm	Lamprosticta culta, ei Suomessa etusiipien kirjailu ja puhtaan valkoiset takasiivet, joiden takareunassa pari täplää, tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia suomalaisista perhosista tuo mieleen karveyökkösen C. gemmea ja oliivineilikkayökkösen H. albimacula lentää touko- heinäkuussa lähinnä meitä Etelä-Puolassa lämpimät, kuivat sekametsät ja pensasmaat toukka elää erilaisilla puilla, mutta pääasiassa kuitenkin oratuomella (Prunus)
38 mm ja 32 mm	Crypsedra gemmea, karveyökkönen kuuluu sukuryhmään    (Noctuidae, Noctuinae, Apameini) Hadena albimacula, oliivineilikkayökkönen kuuluu tarhayökkösiin    (Noctuidae, Noctuinae, Hadenini) Crypsedra gemmea (ylempi), karveyökkönen   Hadena albimacula (alempi), oliivineilikkayökkönen     verrattuina lajiin L. culta molempien takasiivet selvästi tummemmat
	Loput Euroopan Psaphidinae -lajit: Asteroscopus syriaca Unkari, Romania, Bulgaria Brachionycha sajana Ural Allophyes asiatica Kreikka Allophyes alfaroi Espanja Allophyes cretica Kreikka Allophyes corsica Italia, Ranska Xylocampa mustapha Italia Valerietta niphopasta Bulgaria Valerietta hreblayi Bulgaria
Condicinae - rikkayökköset
Euroopassa 4 sukua, joissa yhteensä 7 lajia. Suomessa tavattu vain yksi laji.
29 - 32 mm	Eucarta virgo, neitsytyökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan etusiivistä voi puuttua punertava sävy, jolloin siivet harmahtavat ja esim. poikkiviirut lähes valkoisia Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä
27 - 32 mm	Eucarta amethystina, ei Suomessa siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia lentää kesä- elokuussa, harvinaisempi toinen sukupolvi syyskuussa lähinnä meitä Etelä-Puolassa ja Valkovenäjällä, tavattu kerran Tanskasta, vuonna 2003 kaikenlaiset ruohikkoiset pensasmaat toukka elää putkikasveilla, esim. porkkanalla (Apiaceae)
23 - 28 mm	Acosmetia caliginosa, ei Suomessa vaikka onkin 'tavallisen' näköinen, niin silti siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan rengastäplä ei erotu ja munuaistäpläkin heikosti jos ollenkaan poikkiviirut hyvin hampaiset (tosin eivät ole aina näkyvissä) ripset täplättömät ja samanväriset kuin siipi takasiivet tasaisen tummat ilman keskitäplää Euroopassa ei toista samannäköistä lajia (muistuttaa eniten Välimerellä elävää, saman alaheimon yökköstä Condica viscosa) hyvin paikoittainen laji lentää touko- kesäkuussa, Etelä-Euroopassa toinen sukupolvi syksyllä lähinnä meitä Itä-Puolassa ja Ukrainassa tavattu 1800 -luvulla Etelä-Ruotsista kaikenlaiset kosteat, avoimet ja ruohikkoiset pensasmaat toukka elää liuskaläätteellä (Serratula) suomalaisista lajeista ainakin kuluneena muistuttaa olemukseltaan ehkä eniten ahdeyökköstä A. gluteosa
27 mm	Athetis gluteosa, ahdeyökkönen kuuluu sukuryhmään    (Noctuidae, Noctuinae, Caradrinini) verrattuna lajiin A. caliginosa yökköstäplät näkyvissä, varsinkin pistemäinen rengastäplä aaltoviiru suorempi, vaalea ripset hiukan täplikkäät takasiivet vaaleammat
	Loput Euroopan Condicinae -lajit: Condica capensis Etelä-Espanja afrikkalainen laji, joka ilmeisesti kotiutunut Espanjaan saatu Englannista 1958 suuren perhosvaelluksen yhteydessä saatu Tanskasta 1996 Condica viscosa Välimeren rannat Hadjina wichti Espanja Hadjina lutosa Kaspianmeri
Eriopinae - saniaisyökköset
Euroopassa 1 suku, jossa 2 lajia. Suomessa tavattu yksi laji.
30 - 35 mm	Callopistria juventina, sananjalkayökkönen siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä Etelä-Euroopassa pienempi ja harmaampi sisarlaji: Callopistria latreillei Alppien eteläpuoli

Sivu päivitetty-- 20.11.2015 --Page updated