Noctuidae - yökköset

Psaphidinae - huhtiyökköset
Condicinae - rikkayökköset
Eriopinae - saniaisyökköset


Psaphidinae - huhtiyökköset

Euroopan yökköskirjaa noudattaen:
Euroopassa 9 sukua, joissa yhteensä 18 lajia.
Suomessa tavattu vain kaksi lajia kahdesta eri suvusta
 
48 - 55 mm
Brachionycha nubeculosa, huhtiyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Uralilla esiintyvää Brachionycha sajana'a lukuunottamatta Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • meidän aikaisimpia keväällä kuoriutuvia lajeja, vertaa A. sphinx
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
41 - 47 mm
Asteroscopus sphinx, lähialuelaji, ei Suomessa
  • siivet ruskehtavammat kuin B. nubeculosa'lla
    (väriero ei aina niin suuri kuin näissä kuvissa)
  • etusiivestä puuttuu B. nubeculosa'lle tyypillinen, munuaistäplän alapuolella oleva valkea juova
  • etusiivessä vaalea aaltoviiru, joka näkyy selvänä varsinkin takaosastaan
  • Etelä-Euroopassa samannäköinen sisarlaji A. syriaca
  • lentää syys- marraskuussa (tavattu poikkeuksellisesti myös keväällä)
  • lähinnä meitä Etelä-Ruotsissa ja Liettuassa
  • aurinkoiset, lämpimät sekametsät
  • toukka elää erilaisilla puilla ja pensailla
 
49 - 56 mm
Meganephria bimaculosa, ei Suomessa
  • iso koko, siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
    (mm. takasiiven takanurkan tumma täplä)
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • lentää elo- lokakuussa
  • lähinnä meitä Keski-Puolassa ja Valkovenäjällä
  • lämpimät, kuivat metsämaat, puistot yms.
  • toukka elää jalavalla (Ulmus)
 
38 - 44 mm
Valeria jaspidea, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja vihertävä väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • sekoitettavissa vain sisarlajiin V. oleagina
    (koiras helppo tuntea kapeimmista tuntosarvista)
  • Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
  • lentää maalis- huhtikuussa
  • läntinen laji, lähinnä meitä Keski-Puolassa
  • lämpimät, kuivat sekametsät ja pensasmaat
  • toukka elää oratuomella (Prunus)
 
36 - 46 mm
Valeria oleagina, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja vihertävä väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • sekoitettavissa vain sisarlajiin V. jaspidea
    (koiras helppo tuntea leveimmistä tuntosarvista)
  • Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
  • kuluneena (ilman vihertävää väriä) muistuttaa suomalaisista perhosista eniten täplätarhayökköstä M. persicariae
  • lentää maalis- toukokuussa
  • lähinnä meitä Keski-Puolassa ja Ukrainassa
  • lämpimät, kuivat sekametsät ja pensasmaat
  • toukka elää mm. oratuomella (Prunus)
39 mm
Melanchra persicariae, täplätarhayökkönen
kuuluu tarhayökkösiin
   (Noctuidae, Noctuinae, Hadenini)
  • verrattuna lajiin V. oleagina
    • etusiivissä ei minkäänlaista vihertävää väriä
    • etusiipien ripset lähes yksivärisen mustat
    • takasiivistä puuttuu täplikäs kaarijuova
    • takasiivissä selvä keskitäplä
    • lentoaika vasta kesä- heinäkuussa
 
41 - 44 mm
Allophyes oxyacanthae, orapihlajayökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Pohjois- ja Keski-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • Välimeren rannoilla elää 4 samannäköistä sisarlajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
34 - 39 mm
Xylocampa areola, lähialuelaji, ei Suomessa
  • lentoaika, siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
    (Italiassa samannäköinen sisarlaji L. mustapha)
  • suomalaisista perhosista tuo mieleen hammastarhayökkösen H. plebeja
  • lentää aikaisin keväällä
  • läntinen laji, lähinnä meitä Lounais-Ruotsissa
  • avoimet metsämaat, puistot yms.
  • toukka elää kuusamilla (Lonicera)
32 mm
Hada plebeja, hammastarhayökkönen
kuuluu tarhayökkösiin
   (Noctuidae, Noctuinae, Hadenini)
  • verrattuna lajiin X. areola
    • hiukan pienempi
    • etusiivissä ei voimakasta tyvijuomua
    • rengastäplästä kohti takanurkkaa kaksi vaaleaa juovaa
    • etusiipien aaltoviiru ei samanlailla sahahampainen
    • takasiivistä puuttuu kaarijuova
    • takasiivissä ei selvää keskitäplää
    • lentoaika vasta kesä- heinäkuussa
 
32 - 39 mm
Feralia sauberi, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • tuoreeltaan voi olla voimakkaan vihreä
    (kuvan yksilö kellastunut pehmityksessä)
  • koiraalla kampamaiset tuntosarvet
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • lentää touko- kesäkuussa
  • toukka elää lehtikuusella (Larix)
  • itäinen laji, jota Euroopassa tavattu vain Uralin alueelta
  • laji saattaa esiintyä paljon lähempänäkin, koska siperianlehtikuusen luontainen levinneisyys ulottuu Äänisjärvelle asti
 
35 - 44 mm
Lamprosticta culta, ei Suomessa
  • etusiipien kirjailu ja puhtaan valkoiset takasiivet, joiden takareunassa pari täplää, tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • suomalaisista perhosista tuo mieleen karveyökkösen C. gemmea ja oliivineilikkayökkösen H. albimacula
  • lentää touko- heinäkuussa
  • lähinnä meitä Etelä-Puolassa
  • lämpimät, kuivat sekametsät ja pensasmaat
  • toukka elää erilaisilla puilla, mutta pääasiassa kuitenkin oratuomella (Prunus)
 
38 mm ja 32 mm
Crypsedra gemmea, karveyökkönen
kuuluu sukuryhmään
   (Noctuidae, Noctuinae, Apameini)
Hadena albimacula, oliivineilikkayökkönen
kuuluu tarhayökkösiin
   (Noctuidae, Noctuinae, Hadenini)
  • Crypsedra gemmea (ylempi), karveyökkönen
     
  • Hadena albimacula (alempi), oliivineilikkayökkönen
     
     
  • verrattuina lajiin L. culta
    • molempien takasiivet selvästi tummemmat
Loput Euroopan Psaphidinae -lajit:
  • Asteroscopus syriaca Unkari, Romania, Bulgaria
  • Brachionycha sajana Ural
  • Allophyes asiatica Kreikka
  • Allophyes alfaroi Espanja
  • Allophyes cretica Kreikka
  • Allophyes corsica Italia, Ranska
  • Xylocampa mustapha Italia
  • Valerietta niphopasta Bulgaria
  • Valerietta hreblayi Bulgaria
 

Condicinae - rikkayökköset

Euroopassa 4 sukua, joissa yhteensä 7 lajia.
Suomessa tavattu vain yksi laji.

 
29 - 32 mm
Eucarta virgo, neitsytyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • etusiivistä voi puuttua punertava sävy, jolloin siivet harmahtavat ja esim. poikkiviirut lähes valkoisia
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
27 - 32 mm
Eucarta amethystina, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • lentää kesä- elokuussa, harvinaisempi toinen sukupolvi syyskuussa
  • lähinnä meitä Etelä-Puolassa ja Valkovenäjällä, tavattu kerran Tanskasta, vuonna 2003
  • kaikenlaiset ruohikkoiset pensasmaat
  • toukka elää putkikasveilla, esim. porkkanalla (Apiaceae)
 
23 - 28 mm
Acosmetia caliginosa, ei Suomessa
  • vaikka onkin 'tavallisen' näköinen, niin silti siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
    • rengastäplä ei erotu ja munuaistäpläkin heikosti jos ollenkaan
    • poikkiviirut hyvin hampaiset (tosin eivät ole aina näkyvissä)
    • ripset täplättömät ja samanväriset kuin siipi
    • takasiivet tasaisen tummat ilman keskitäplää
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
    (muistuttaa eniten Välimerellä elävää, saman alaheimon yökköstä Condica viscosa)
  • hyvin paikoittainen laji
  • lentää touko- kesäkuussa, Etelä-Euroopassa toinen sukupolvi syksyllä
  • lähinnä meitä Itä-Puolassa ja Ukrainassa
  • tavattu 1800 -luvulla Etelä-Ruotsista
  • kaikenlaiset kosteat, avoimet ja ruohikkoiset pensasmaat
  • toukka elää liuskaläätteellä (Serratula)
  • suomalaisista lajeista ainakin kuluneena muistuttaa olemukseltaan ehkä eniten ahdeyökköstä A. gluteosa
 
27 mm
Athetis gluteosa, ahdeyökkönen
kuuluu sukuryhmään
   (Noctuidae, Noctuinae, Caradrinini)
  • verrattuna lajiin A. caliginosa
    • yökköstäplät näkyvissä, varsinkin pistemäinen rengastäplä
    • aaltoviiru suorempi, vaalea
    • ripset hiukan täplikkäät
    • takasiivet vaaleammat
Loput Euroopan Condicinae -lajit:
  • Condica capensis Etelä-Espanja
    • afrikkalainen laji, joka ilmeisesti kotiutunut Espanjaan
    • saatu Englannista 1958 suuren perhosvaelluksen yhteydessä
    • saatu Tanskasta 1996
  • Condica viscosa Välimeren rannat
  • Hadjina wichti Espanja
  • Hadjina lutosa Kaspianmeri
 

Eriopinae - saniaisyökköset

Euroopassa 1 suku, jossa 2 lajia.
Suomessa tavattu yksi laji.

 
30 - 35 mm
Callopistria juventina, sananjalkayökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
Etelä-Euroopassa pienempi ja harmaampi sisarlaji:
  • Callopistria latreillei Alppien eteläpuoli

Sivu päivitetty-- 20.11.2015 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Jari Kaitila:Vieraslajien levinneisyys ja elintavat,
perhosten lainaus kuvattavaksi: A. sphinx, V. oleagina, V. jaspidea, X. areola, F. sauberi, L. culta, E. amethystina, A. caliginosa, C. juventina, M. bimaculosa
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, määritystekstit