Oeneis norna (Thunberg, 1791)

Sarakylmänperhonen

nimimuoto
'vallitsevana Kuusamossa ja Metsä-Lapissa, lähinnä mäntyrämeillä'
50 mm (kärkiväli)

Finland
EnL: Enontekiö 758:33
2. 7. 1996
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen		 45 mm (wingspan)

Finland
InL: Inari
6. 7. 1975
I.Hilanne leg.
coll. P.Pakkanen
f.loc. hilda (ochracea)
paikallinen muoto
'vallitsevana tunturien koivuvyöhykkeissä ja paljakoilla'
'käsivarren suurtuntureilla vain tätä muotoa'
45 mm

Finland
EnL: Kilpisjärvi 767:25
5. 7. 1971
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen		 45 mm

Finland
EnL: Kilpisjärvi 767:25
4. 7. 1972
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
'etelämpänä samoilla alueilla kuin nimimuoto'
(huomaa kokoero Kilpisjärven yksilöihin)
53 mm

Finland
InL: Saariselkä Kaunispää
24. 6. 2006
M.Hirvonen leg.
coll. P.Pakkanen		 53 mm

Finland
InL: Inari, Menesjärvi
3. 7. 1979
J-P. Kaitila leg.
coll. J-P.Kaitila
'normaalista hiukan poikkeavia'
43 mm

Finland
EnL: Saana 767:25
7. 7. 2008
J-P.Kaitila leg.
coll. J-P.Kaitila		 38 mm

Finland
EnL: Saana 767:25
22. 6. 1976
J-P.Kaitila leg.
coll. J-P.Kaitila

Lajikuvaus
   
Määritys Vertaa lähilajeja  
ElinympäristöNimimuoto rämeet, floc. hilda tunturien koivuvyöhykkeet ja paljakan rehevät niittykohdat.
TalvehtiminenKaksi kertaa toukkana - (Marttila et.al. 1990).
LentoaikaKesäkuun alusta (2.6.) - elokuun puoleenväliin (13.8.) - (Suomen lajitietokeskus)
Lentoaika pitkä, mutta niin vaihtelee Lapin kesäsäätkin.
 
Nimistömuutokset
   Suomenkieliset perhoskirjat:
  Oeneis Hübn. Norna Thunb.Kellanruskea kylmänperho- (Aro 1900)
  Oeneis Hb. norna Thnbg.Kellanruskea kylmänperhonen- (Valle 1935)
  Oeneis Hb. norna Thubg.Kylmänperhonen- (Pulkkinen 1956)
  Oeneis norna Thnbg.Sarakylmänperho- (Mannelin 1961)
  Oeneis norna (Thunberg, 1791)Sarakylmänperhonen- (Marttila et.al. 1990)
  Oeneis norna (Thunberg, 1791)Sarakylmänperhonen- (Marttila 2005)
  Oeneis norna (Thunberg, 1791)Sarakylmänperhonen- (Silvonen et.al. 2014)
 
Alalajit ja muodot
   Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):
    Oeneis norna var. pygmaea n. var - (Bergroth 1895).
     - Meddelanden af Societas pro Fauna et Flora Fennica 21:107-108,136
     - J. Sahlberg esitti 13.5.1895 Societas pro Fauna et Flora Fennican kokouksessa.
     - muutama yksilö Kuolan niemimaalta (ei Nyky-Suomea).
     - etusiiven täpliä tuskin näkyvissä.
     - ulkonäöltään muistuttivat O.bore'a.
     - hyvin pieniä.
    Oeneis Norna var. Fulla Evers. - (Aro 1900).
     - etusiivissä (sarka 5) yksi, ainakin alapuolella selvä silmätäplä.
     - takasiivet ilman silmätäplää.
     - löytyi yliopiston suomalaisesta perhoskokoelmasta.
    Oeneis Norna ab. ochracea Auriv. - (Aro 1900).
     - etusiivet aina tyveensä asti kokonaan vaalean multakeltaiset.
     - tavattu Sodankylässä, Muonionniskassa ja Tenojoella.
    Oeneis Norna var. pygmaea J. Sahlbg. - (Aro 1900).
     - tuntuvasti pienempi päämuotoa.
     - Kuolan niemimaa.
    Oeneis norna ab. ochracea Auriv. - (Valle 1935).
     - siipien yläpinnan pohjaväri kirkkaan mullankeltainen.
     - vallitsevana tunturien koivuvyöhykkeessä ja paljakalla.
    Oeneis norna ab. lampana Sandb. - (Valle 1935).
     - siipien yläpinnan vaaleat poikkivyöt tummemmat, punakeltaiset.
     - vallitsevana leviämisalueen eteläisimmissä osissa.
    Oeneis norna ab. unipupillata Sheld. (? Fulla Eversm.) - (Valle 1935).
     - etusiipien kärkiosassa vain yksi tumma pilkku.
    Oeneis norna - (Kaisila 1959).
     - Kaisila näytti sarjan perhosia Kuusamon Rukatunturin juurelta.
     - tyypillisen metsämuodon kaltainen väritys, mutta koko kuin Kilpisjärven tunturimuodolla.
    Oeneis norna f.loc. ochracea Aurivillius - (Sotavalta 1980).
     - nimimuodon pohjaväri ruskeanharmaa.
     - vallitsevana metsävyöhykkeessä Kuusamossa ja Metsä-Lapissa.
     - ochracea -muodon pohjaväri kirkkaan mullankeltainen.
     - vallitsevana koivuvyöhykkeessä ja paljakalla.
    Oeneis norna f. ochracea (hilda) - (Silvonen et.al. 2014).
     - Saanan keltaisempi muoto.

 

Kehitysasteet
The early stages
Toukan ravintokasvi:
Ex ovo: Kapealehtisillä saroilla - (Seppänen 1970)
  • Carex sp. (sarat)
     
    luultavasti myös - (Marttila 2005)
  • Poaceae (heinät)

 

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Tilanne 15.7.2022   (havaintovuodet ja havainnot)   Realiaikainen tilanne (Suomen lajitietokeskus)

Maakuntien havaintovuodetSuomen lajitietokeskus

laji elää maakunnassa
maakunnasta ei havaintoa vuosiin
Suomessa vaeltaja / harhailija
1900ensimmäinen havaintovuosi
1980viimeinen havaintovuosi

Jos kartta ei näy, syynä todennäköisesti liian vanha selainversio

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto: 1788, Enontekiö, S.Liljeblad leg.
Suullinen: Carl Peter THUNBERG 10.11.1791 väitöstilaisuus (respondentti Petrus Ericus BECLIN)
Kirjallisuus: 1791; Carl Peter THUNBERG (respondentti Petrus Ericus BECLIN)
Dissertatio Entomologica sistens Insecta Suecica II. - Upsaliae. ss. 25-46 + 1 pl.

Maakuntien ensihavainnot
The first records of the Finnish provinces		leg.
1788EnLEnontekiöS.Liljeblad
-1821 (1792-1808?)PPpYlitornioJ.Portin
1826KiLMuonioSanmark (lajitk)
1871.07.15KsKuusamo (Nyky-Suomea ?)J.G.Schilde
1883SoLSodankyläI.V.G.Eurén
1894.06.18InLUtsjoki HarmitschokA.Sahlberg
1952.07.12KsKuusamoP.Kontkanen (lajitk)

Lajitk:ssa on havainto Pohjois-Karjalasta vuodelta 1856, Tohmajärvi A. von Nordman leg.
Tiedon lähteeksi mainitaan Wettenhovin arkisto, mutta arkistosta ei löytynyt tällaista havaintoa.

Maakuntien viimeiset havainnot
The last records of the Finnish provinces		leg. / vid.
1929PPpRovaniemi OunastunturiEira
1991.07.07SoLSodankylä Kiilopää [758:51]H.Pitkäranta
(lajitk) = havainnon lähde Suomen lajitietokeskus

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

 

Kirjallisuuslähteet
References
Kirjallisuus
  • ARO Johan Emil 1900:
    Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl.
  • KAISILA Jouko 1959:
    Kokousselostuksia. - Sitzungsberichte.
    Suomen Hyönteistieteellinen Seura, kuukausikokous 2.X.1958.
    Annales Entomologici Fennici 25(1):53.
  • MANNELIN Veijo 1961:
    Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl.
    Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut.
  • MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990:
    Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss.
  • MARTTILA Olli 2005:
    Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Käsikirja. - Auris. Joutseno. 272 ss. 20 pl.
  • PULKKINEN Asko 1956:
    Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl.
    E. Pippingin uudistama toinen painos.
  • SEPPÄNEN Eino J. 1970:
    Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos.
  • SILVONEN Kimmo, TOP-JENSEN Morten & FIBIGER Michael 2014:
    Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja, Oestermarie.
  • SOTAVALTA Olavi 1980:
    Euroopan päiväperhoset. - Tammi, Helsinki. 386 ss.
    Englantilaisesta alkuteoksesta toimittanut.
  • VALLE Kaarlo J. 1935:
    Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl.
Arkisto:
  • Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto.
  • Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 31.3.2023 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Jari Kaitila:Perhosten lainaus kuvattavaksi
Tapani Lahti:Suomen lajitietokeskus: Levinneisyyskartan teko Seuran toiveiden mukaan
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, lajikuvaus, nimistömuutokset, alalajit ja muodot,
kehitysasteet, karttapiirrokset, eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuodesta 2000
Kimmo Silvonen:Toukkakuva
Jorma Wettenhovi:Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuoteen 1999
© Pertti Pakkanen