| |
Cyclophora -suku (vyömittarit) |
Osalla Cyclophora -suvun lajeista sukupolvet poikkeavat lajin sisällä merkittävästi toisistaan
ja siksi lajitunnistuksessa yksilöä tulee verrata samaa sukupolvea oleviin lajeihin.
Joissakin tilanteissa sukupolvien väliset erot ovat suurempia kuin lajien väliset erot.
|
|
| |
22 - 26 mm
 |
|
Cyclophora pendularia, pajuvyömittari
- rengasmaiset keskipilkut sekä siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
23 - 26 mm
 |
|
Cyclophora albipunctata, koivuvyömittari
- rengasmaiset keskipilkut sekä siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
21 - 25 mm
 |
|
Cyclophora albiocellaria, ei Suomessa
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- lähinnä meitä Keski-Puolassa ja Valkovenäjällä
- vaahteraa kasvavat sekametsät, pihapiirit yms.
- lentää huhti- syyskuussa kahtena sukupolvena
- toukka vaahteralla (Acer)
Euroopassa toinen samannäköinen Cyclophora -laji:
- Cyclophora lennigiaria Espanja, Ranska, läntinen Saksa
|
| |
21 - 25 mm
 |
|
Cyclophora annularia, vaahteravyömittari
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- siipien keskitäplät pienempiä ja tummaa varjostusta selvästi vähemmän kuin sisarlajilla C. albiocellaria
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
22 - 26 mm
 |
|
Cyclophora puppillaria, lähialuelaji, ei Suomessa
- erittäin vaihteleva laji sekä pohjaväriltään että kuvioinnin voimakkuudeltaan myös sukupolvien sisällä
- pohjaväri voi olla kellertävän tai vaalean ruskehtava, hiukan punertava tai tummanpunaisen ruskea
- ulompi poikkiviiru täplikäs, mutta voi olla hyvin heikko tai puuttua kokonaan
- keskivarjo voi olla näkyvissä ja joskus siiven vahvin poikkiviiru
- siivissä valkotäytteiset keskipilkut, jotka voivat olla kutistuneena mustiksi täpliksi tai ne puuttuu kokonaan
- ulkosarake tasaisen värinen, vertaa C. porata
- katkeileva ripsien tyvijuova melko heikko, vahvimmillaan etusiiven kärjessä, vertaa C. porata
- takaruumiissa rivi tummia täpliä (voivat olla melko heikotkin), vertaa C. porata
- Välimeren laji, joka lähinnä meitä vaeltajana Etelä-Ruotsista
- massalaji etelässä
- kuivahkot, lämpimät alueet
- lentää maalis- lokakuussa monessa sukupolvessa
- toukka mm. tammella (Quercus)
|
| |
22 - 25 mm
 |
|
Cyclophora porata, rengasvyömittari
- vaihteleva laji sekä pohjaväriltään että kuvioinnin voimakkuudeltaan
- lajin sukupolvet selvästi erinäköiset
- ylempi yksilö II sukupolvi
- alempi yksilö I sukupolvi
- sukupolvien sisällä vaihtelu ei kovin suurta
- siipien pohjaväri vaaleanharmahtavan (kellertävän) ruskehtavaa - tumman punertavanruskeaa
- keskipilkkujen kohdalla usein tummaa, punertavanruskeaa varjostusta peittäen ison osan siivestä
- ulompi poikkiviiru täplikäs
- keskivarjo heikko, mutta joskus siiven vahvin poikkiviiru
- siivissä valkotäytteiset keskipilkut
- ulkosarakkeessa tummaa varjostusta, vertaa C. puppillaria
- ripsien tyvijuova katkeileva, mutta terävänä näkyvissä läpi siiven, vertaa C. puppillaria
- takaruumiissa ei tummia täpliä, vertaa C. puppillaria
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
| alapuolivertailuja |
|
|
- C. puppillaria:
- siivet vain hiukan kehnäiset
- keskipilkkujen voimakkuus vaihtelee tai
ne voivat puuttua kokonaan
- ripset melko selvästi siipiä tummemmat, yksiväriset
(kuvan yksilön ripset melko kuluneet)
- katkeileva ripsien tyvijuova saattaa näkyä vain
siipien etuosassa
|
- C. porata:
- siipien kehnäisyys vaihtelee suuresti
sukupolvien välillä
- keskipilkkujen voimakkuus vaihtelee tai
ne voivat puuttua kokonaan
- ripset suunnilleen pohjavärin väriset
- katkeileva ripsien tyvijuova selvä läpi siiven
|
|
| |
24 - 27 mm
 |
|
Cyclophora quercimontaria, pikkuvyömittari
- sukupolvien välinen vaihtelu melko pientä
- pohjaväri aina lähes samanlainen
- yleisvaikutelmalta tasavärinen, takasiivet suunnilleen yhtä tummat kuin etusiivet, vertaa C. punctaria
- etusiiven kärki ei niin terävä kuin sisarlajeilla C. punctaria ja C. linearia
- keskivarjo melko suora, kääntyy tyveen päin ennen siiven etureunaa, vertaa C. punctaria ja C. linearia
- keskivarjo punertavanruskea, vertaa C. punctaria
- keskivarjo siiven etureunassa häipyvä, vertaa C. punctaria
- ulompi poikkiviiru pisteinen
- keskipilkut pieniä, valkeita pisteitä
- takasiiven ulkolaita pyöreähkö, ilman selvää kulmaa, vertaa C. punctaria
- siipiripset valeammat kuin C. punctaria'lla
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
22 - 28 mm
 |
|
Cyclophora punctaria, tammivyömittari
- kakkospolven yksilöillä melkein aina laikut ulkosarakkeessa, puuttuvat C. quercimontaria'lta
(kuvassa erittäin kulunut yksilö)
- etusiiven kärki terävä, vertaa C. quercimontaria
- etusiiven ulkoreuna kovera kärjen alapuolella, vertaa C. quercimontaria
- takasiiven keskikohdalla ulkolaidassa matala kulma, vertaa C. quercimontaria
- keskivarjo kääntyy tyveen päin jo siiven puolivälissä eikä enää muuta suuntaa siiven etureunassa, vertaa C. quercimontaria ja C. linearia
- keskivarjo etuosastaan useimmiten harmahtava, vertaa C. quercimontaria
- keskivarjo ulottuu siiven etureunaan asti, vertaa C. quercimontaria
- ulompi poikkiviiru pisteinen
- takasiivet hiukan vaaleammat kuin etisiivet (I sukupolvi), vertaa C. quercimontaria
- siipiripset tummemmat kuin C. quercimontaria'lla
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
24 - 28 mm
 |
|
Cyclophora linearia, pyökkivyömittari
- siipien pohjaväri kellertävämpi ja tasaisempi kuin sisarlajeilla C. quercimontaria ja C. punctaria
- siivissä selvästi vähemmän tummaa kehnää kuin sisarlajeilla C. quercimontaria ja C. punctaria
- etusiiven kärki terävä, vertaa C. quercimontaria
- etusiiven ulkoreuna kovera kärjen alapuolella, vertaa C. quercimontaria
- keskivarjo melko suora, kääntyy tyveen päin ennen siiven etureunaa, vertaa C. punctaria
- ulompi poikkiviiru näkyy pisteinä, mutta voi olla myös yhtenäinen
- sisempi poikkiviiru usein näkyvissä pisteinä tai yhtenäisenä viiruna sekä etu- että takasiivessä
- keskipilkut pieniä, valkeita pisteitä
joskus takasiivissä musta reunus
- toisen sukupolven yksilöt punertavampia, tummempia ja pienempiä
- sukupuolet ovat samanvärisiä
Euroopan loput Cyclophora -lajit:
- Cyclophora ariadne Kreeta
- Cyclophora serveti Espanja
- Cyclophora hyponoea Espanja, Etelä-Ranska
- Cyclophora suppunctaria Unkarista etelään
- Cyclophora ruficiliaria Etelä-Puolasta etelään
|
| |
Rhodostrophia -suku (vuotamittarit) |
| |
27 - 31 mm
 |
|
Rhodostrophia vibicaria, vuotamittari
- Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja kuin R. calabra
- siipien pohjaväri harmaampi kuin sisarlajilla R calabra
- sisempi poikkiviiru ohut, vertaa R. calabra
- ulomman poikkiviirun ja keskivarjon väli leveä, vertaa R. calabra
- etusiiven keskipilkut voimakkaammat kuin R. calabra'lla
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
27 - 33 mm
 |
|
Rhodostrophia calabra, ei Suomessa
- Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja kuin R. vibicaria
- siipien pohjaväri keltaisempi kuin sisarlajilla R vibicaria
- sisempi poikkiviiru leveämpi kuin sisarlajilla R. vibicaria
- ulomman poikkiviirun ja keskivarjon väli kapea, vertaa R. vibicaria
- etusiiven keskipilkut heikommat kuin R. vibicaria'lla
- lähinnä meitä Keski-Saksassa
- mm. tammimetsiköt, jossa aluskasvillisuutena hernekasveja
- lentää touko- kesäkuussa
- toukka mm. hernekasveilla (Fabaceae)
Euroopan loput Rhodostrophia -lajit:
- Rhodostrophia jacularia Etelä-Ukraina ja siitä itään
- Rhodostrophia pudorata Espanja, Etelä-Italia
- Rhodostrophia cretacaria Kreeta
- Rhodostrophia tabidaria itäisimmät Kreikan saaret
- Rhodostrophia discopunctata Bulgaria, Kreikka
- Rhodostrophia badiaria Makedonia
|
| |
Timandra -suku (suolaheinämittarit) |
Kaikki lajien väliset habitustuntomerkit ovat keskimääräisiä, joten yksittäiseen
tuntomerkkiin perustuva määritys johtaa helposti virhemääritykseen.
|
|
Lentoajat menevät limittäin ja varsinkin kakkospolvien kohdalla vaihtelevat vuosittain merkittävästi.
T. comai on kuitenkin varhaisempi ja joinakin vuosina siitä on tavattu kolmaspolvi syyskuussa..
|
|
15 - 20 mm
 |
|
Timandra griseata, pohjansuolaheinämittari
I sukupolvi
- keskimäärin suurempi ja usein voimakkaasti harmaakehnäinen
- usein siipien ulkoreunus vain heikosti punertava
- joskus varsinkin naarailla ulkoreunus voi olla kuitenkin voimakkaankin punertava
- keskivarjo erottuu usein melko heikosti pohjasta
- keskivarjo jatkuu melko suoraan kärkijuomuun
II sukupolvi vielä vaikeammin tunnistettavia
- harmaakehnäisyydessä vain pieni ero lajien välillä
- T. griseata'lla ei juuri koskaan voimakkaan punertavia ulkoreunoja
(voivat olla selvästi punertavat, vieläpä usein voimakkaammin kuin ykköspolvella)
- T. comai'lla usein punertavat ulkoreunat
- keskivarjon ja kärkijuomun suhde kuten ykköspolvella
|
| |
17 - 20 mm
 |
|
Timandra comai, etelänsuolaheinämittari
I sukupolvi
- keskimäärin pienempi ja vähemmän harmaakehnäinen
- yleensä harmaakehnäisempi kuin kummankaan lajin kakkospolvi
- siipien ulkoreunus selvästi punertava
- keskivarjo erottuu hyvin pohjasta
- kärkijuomu usein eri suuntainen kuin keskivarjo
|
| |
| alapuolivertailuja |
|
|
| Tuntomerkit muutaman yksilön perusteella |
- T. griseata:
- siivet erittäin kehnäiset
- siipien tyvet suunnilleen yhtä kehnäiset
- keskipilkt häipyvät kehnän alle
(kylläkin selvästi näkyvissä II polvella)
|
- T. comai:
- siipien kehnäisyys pienempää kuin sisarlajilla
- etusiiven tyvi kehnäisempi kuin takasiiven tyvi
- keskipilkut selvästi näkyvissä
|
|
| |
25 - 27 mm
 |
|
Timandra rectistrigaria, ei Suomessa
- siivet erittäin kehnäiset, poikkiviirujen kulku samanlainen kuin suvun muillakin lajeilla
- muistuttaa kotimaan lajeista eniten P. strigillaria'a
- takasiivessä pieni hammas, vertaa P. strigillaria
- lähinnä meitä Pohjois-Uralilla
(Uralin ja Suomen väli, esim Kuola, on todella huonosti tunnettu)
- hiekkapohjaiset joenrantaniityt
- lentää heinäkuussa
- toukan ravintokasvi tuntematon
|
| |
25 - 30 mm
 |
|
Perconia strigillaria, kehnämittari
kuuluu alaheimoon lovimittarit [Ennominae, Aspitatini]
- poikkiviirut suoria ja kapeita
- keskivarjo ja ulompi poikkiviiru koko matkan samalla etäisyydellä toisistaan
- voi olla paljon kehnäisempi kuin malliyksilö
- takasiiven ulkoreuna aaltoileva, vertaa T. rectistrigaria
|
| |
Rhodometra -suku (vestaalimittarit) |
| |
22 - 26 mm
 |
|
Rhodometra sacraria, vestaalimittari
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- samannäköinen laji löytyy vasta Välimeren rannikolta
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- useita sukupolvia läpi vuoden
- Pohjois-Euroopassa lähinnä syksyllä
Euroopan loput Rhodometrini sukuryhmän lajit:
- Casilda antophilaria Etelä-Ukraina ja siitä itään
- Casilda consecraria Espanja, Etelä-Ranska, Etelä-Italia
- Ochodontia adustaria kaakkoisin Eurooppa (Venäjä)
|
| |
Lythria -suku (punemittarit) |
| |
20 - 24 mm
 |
|
Lythria cruentaria, punemittari
- Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja kuin L. purpuraria
- ensimmäinen sukupolvi selvästi pienempi ja harmaakehnäisempi
(kuvassa II sukupolvi)
- ulompi poikkiviiru leveä, haarautuu kahtia siiven etureunassa, vertaa L. purpuraria
- punaisen määrä vaihtelee paljon, voi puuttua kokonaan tai peittää lähes koko siiven
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- toukan ravintokasvi niittysuolaheinä (Rumex acetosa)
|
| |
21 - 26 mm
 |
|
Lythria purpuraria, lähialuelaji, ei Suomessa
- Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja kuin L. cruentaria
- ensimmäinen sukupolvi selvästi pienempi ja harmaakehnäisempi
(kuvassa II sukupolvi)
- ulompi poikkiviiru kapea, eikä haarautuu kahtia siiven etureunassa, vertaa L. cruentaria
- lähinnä meitä Etelä-Latviassa (tavattu kahdesti)
- muut ilmoitukset Latviasta ja Virosta epäluotettavia
(varma tunnistus sisarlajista onnistuu vain genitaalien perusteella)
- kuivat kedot, hietikot ja pihamaat
- lentää huhti- elokuussa kahtena sukupolvena
- toukan ravintokasvi pihatatar (Polygonum aviculare)
Euroopan loput Lythriini -sukuryhmän lajit:
- Lythria plumularia Sveitsi, Italia
- Lythria sanguinaria Espanja, Etelä-Ranska
|
