Geometridae - mittarit

Sterrhinae - lehtimittarit

Idaea -suku      (kulmumittarit)

19 - 24 mm	Idaea ochrata, okrakulmumittari Euroopassa seitsemän tällaista pohjaväriltään samannäköistä lajia (kellertävä - ruskeankeltainen), joista kaksi esiintyy vain Etelä-Euroopassa ja yksi lähinnä meitä Itä-Ukrainassa ulompi poikkiviiru ja keskivarjo yleensä kapeampia ja suorempia kuin Idaea serpentata'lla ulompi poikkiviiru ja keskivarjo suuntautuvat siiven etureunassa enemmän kärkeä kohti kuin Idaea serpentata'lla (viirujen kulku kylläkin vaihtelee jonkinverran) etusiivessä ei keskipilkkua, vertaa I. serpentata takasiiven keskipilkku selvästi sisimmän poikkiviirun sisäpuolella, vertaa I. serpentata lähinnä meitä (vakituisena) Etelä-Ruotsi ja Ruotsin Itämeren saaret
17 - 20 mm	Idaea serpentata, serpentiinimittari ulompi poikkiviiru ja keskivarjo yleensä leveämpiä kuin I. ochrata'lla ja kääntyvät enemmän tyveä kohti siiven etureunassa etusiivessä yleensä selvä keskipilkku, vertaa I. ochrata takasiiven keskipilkku sisimmän poikkiviirun kohdalla tai hiukan ulkopuolella, vertaa I. ochrata naaraat paljon teräväsiipisempiä kuin koiraat
18 - 22 mm	Idaea aureolaria, lähialuelaji, ei Suomessa siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Alppien pohjoispuolella ei toista samannäköistä lajia lähinnä meitä Etelä-Puola, Liettuasta havainto 1942, Moskovan seudulla yleinen arot, hiekkapohjaiset, kivikkoiset, kuivahkot avomaastot yms. lentää kesä- heinäkuussa toukka mm. hernekasvien kuihtuneilla lehdillä (Fabaceae)
20 - 25 mm	Idaea rufaria, ei Suomessa siipien pohjaväri vaihtelee ja se voi olla yhtä ruskehtavankellertävä kuin I. ochrata'lla siivissä selvät keskipilkut, vertaa I. ochrata Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja lähinnä meitä Etelä-Puola ja Pohjois-Ukraina, Moskovan seutu kuivahkot, matalakasvuiset ruohostot lentää kesä- elokuussa toukka matalien kasvien lakastuneilla lehdillä
16 - 19 mm	Idaea muricata, rämekulmumittari pieni koko sekä siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä
18 - 21 mm	Idaea sericeata, ei Suomessa siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia lähinnä meitä Unkarissa ja Etelä-Ukrainassa kuivat, avoimet alueet, stepit lentää kesä- heinäkuussa toukka mm. hernekasvien tuoreilla tai kuihtuneilla lehdillä (Fabaceae)
16 - 20 mm	Idaea rusticata, ei Suomessa siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan pieni laji Alppien pohjoispuolella ei toista samannäköistä lajia lähinnä meitä Keski-Puolassa ja Valkovenäjällä hiljattain tavattu Tanskasta aurinkoiset, kuivahkot ruohostot ja pensaikot yms. lentää kesä- elokuussa toukka sekä matalilla kasveilla että puiden ja pensaiden pudonneilla lehdillä
15 - 18 mm	Idaea filicata, ei Suomessa kuin Idaea rusticata mutta tyvisarake myös tumma ja keskipilkku jää tumman alueen ulkopuolelle Alppien pohjoispuolella ei toista samannäköistä lajia lähinnä meitä Itävallassa ja Pohjois-Unkarissa aurinkoiset, lämpimät ja kuivat rinnemaasot lentää touko- syyskuussa ainakin kahtena sukupolvena toukka matalien kasvien lakastuneilla lehdillä
15 - 18 mm	Idaea laevigata, ei Suomessa muistuttaa eniten Idaea dimidiata'a ulkosarakkeen tummat takaosan läikät puuttuvat keskivarjo voimakkaampi ja takaosastaan tummempi ja levinnyt tyveä kohti (usein sisempään poikkiviiruun asti) lähinnä meitä Etelä-Puolassa pihat, puutarhat, puistot yms. lentää touko- syyskuussa kahtena sukupolvena toukka kuihtuneilla lehdillä
16 - 20 mm	Idaea moniliata, ei Suomessa siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia lähinnä meitä Etelä-Puolassa ja Valkovenäjällä lämpimät, hiekkapohjaiset avomaat lentää kesä- elokuussa toukka matalien kasvien lakastuneilla lehdillä
14 - 19 mm	Idaea elongaria, ei Suomessa pohjaväri vaihtelee aivan vaaleasta tumman ruskeanharmaaseen (tummimmat kuvan yksilöä tummempia) keskivarjo tekee jyrkän mutkan tyveä kohti ennen etureunaa, vertaa I. obsoletaria ulommassa poikkiviirussa suonten kohdalla pienet hampaat, vertaa I. obsoletaria takasiiven keskitäplän ulkopuolella oleva poikkiviiru melko suora, vertaa I. obsoletaria Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja lähinnä meitä Slovakiassa kuivat, kivikkoiset ruohostot lentää touko- kesäkuussa toukka kuivilla ja kuihtuneilla kasvinosilla
14 - 17 mm	Idaea obsoletaria, ei Suomessa pohjavärin vaaleus vaihtelee, ei kuitenkaan niin paljon kuin I. elongaria'lla keskivarjo kaartuu tasaisesti tyveä kohti ennen etureunaa, vertaa I. elongaria ulommassa poikkiviirussa suonten kohdalla ei hampaita, vertaa I. elongaria takasiiven keskitäplän ulkopuolella oleva poikkiviiru kaartuu tasaisesti, vertaa I. elongaria Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja lähinnä meitä Slovakiassa kuivat, kallioiset rinnemaastot lentää kesä- elokuussa toukka kuivilla ja kuihtuneilla kasvinosilla
14 - 17 mm	Idaea inquinata, lähialuelaji, ei Suomessa siipien kirjailu ja väritys tekee lajista melko helposti tunnistettavan Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja lähinnä meitä todennäköisesti luontaisena Pohjois-Puolassa Latviassa, Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa importtina Suomesta Helsinki 1906 asunnot, ruokavarastot yms. lentää huhti- syyskuussa (sisätiloissa ympäri vuoden) toukka kuivilla ja kuihtuneilla kasvinosilla tulee erittäin huonosti valolle, helpoimmin löydettävissä otsalampulla lennosta
16 - 18 mm	Idaea dilutaria, ei Suomessa etusiiven etureuna tummentunut kuten lajeilla I. humiliata ja I. fuscovenosa Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja tummentuneen etureunan värisävy sama kuin muukin siipi, vertaa I. humiliata ja I. fuscovenosa tummentuneessa etureunassa poikkiviirut eivät erotu tummempina täplinä, vertaa I. humiliata ja I. fuscovenosa keskipilkut kolmikon heikoimmat ripsien tyvipisteet heikot tai niitä ei ole ollenkaan lähinnä meitä Etelä-Puolassa Etelä-Ruotsissa pieni vakituinen kanta yhdessä paikassa hietikot, kuumat ja kivikkoiset alueet lentää kesä- elokuussa toukka matalien kasvien lakastuneilla lehdillä
16 - 19 mm	Idaea humiliata, ketokulmumittari etusiiven etureuna tummentunut kuten lajeilla I. dilutaria ja I. fuscovenosa Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja tummentuneen etureunan värisävy punertavanruskea, vertaa I. fuscovenosa ja I. dilutaria tummentunut etureuna ulottuu siiven kärkeen asti, vertaa I. fuscovenosa ja I. dilutaria tummentuneessa etureunassa poikkiviirujen kohdalla tummat täplät, vertaa I. dilutaria ripsien tyvipisteet heikot muodostaen katkeilevan tyvijuovan, vertaa I. fuscovenosa ja I. dilutaria sukupuolet ovat samanvärisiä
15 - 18 mm	Idaea fuscovenosa, lähialuelaji, ei Suomessa etusiiven etureuna tummentunut kuten lajeilla I. humiliata ja I. dilutaria Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja tummentuneen etureunan värisävy ruskehtavampi kuin muu siipi, vertaa I. humiliata ja I. dilutaria tummentunut etureuna ulottuu vain ulompaan poikkiviiruun asti, vertaa I. humiliata tummentuneessa etureunassa poikkiviirujen kohdalla tummat täplät, vertaa I. dilutaria keskipilkut kolmikon voimakkaimmat ripsien tyvipisteet vahvat, varsinkin etusiiven kärjessä, vertaa I. humiliata ja I. dilutaria lähinnä meitä Ruotsin Itämeren saarilla, Kaliningrad kuivilla avomailla, paikoilla, joissa maahan pudonneet lehdet jäävät maahan lentää kesä- heinäkuussa toukka maahan pudonneilla ja kuihtuneilla lehdillä
15 - 18 mm	Idaea politaria, ei Suomessa etusiiven etureuna tummentunut kuten kolmella edellisellä lajilla, mutta muuten aivan erinäköinen Euroopassa ei toista samannäköistä lajia siipien ulkosarake voi olla keskisarakkeen värinen tai tummentunut tummanharmaaksi lähinnä meitä Slovakiassa lämpimät vesistöjen ja kosteikkojen reunamat lentää kesä- heinäkuussa toukka matalien kasvien lakastuneilla lehdillä
16 - 20 mm	Idaea descitaria, ei Suomessa ruskehtava, 'sottaisen' näköinen ulompi poikkiviiru selvä ja erittäin hampainen molemmissa siivissä Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja lähinnä meitä Moskovan seutu kuivat stepit lentää touko- syyskuussa kahtena sukupolvena
15 - 20 mm	Idaea seriata, harmokulmumittari siipien väritys ja kuviointi täplikkäine pokkiviiruineen tekee lajista helposti tunnistettavan Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja sukupuolet ovat samanvärisiä
17 - 20 mm	Idaea dimidiata, varjokulmumittari siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan ulkosarakkeen takaosan varjostus hajonnut täpliksi siipiripsien tyvipisteet vahvat Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä
17 - 20 mm	Idaea biselata, tupsukulmumittari muistuttaa I. trigeminata'a Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja ulomman poikkiviirun ja aaltoviirun välinen varjostus yhtenäinen sekä etu- että takasiivessä, vertaa I. trigeminata etusiiven keskipilkku keskivarjon sisäpuolella, vertaa I. trigeminata sukupuolet ovat samanvärisiä
16 - 20 mm	Idaea trigeminata, lähialuelaji, ei Suomessa muistuttaa I. biselata'a Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja ulomman poikkiviirun ja aaltoviirun välinen varjostus voi olla paljon voimakkaampaa kuin kuvassa etusiiven keskipilkku keskivarjon ulkopuolella, vertaa I. biselata etusiiven varjostus katkeaa keskipilkun kohdalla, vertaa I. biselata takasiiven varjostus katkeaa siiven puolivälissä, vertaa I. biselata (siinä missä poikkiviirun mutka kohti keskipilkkua) lähinnä meitä Slovakia, kaakkoinen Valkovenäjä Öölannissa erillinen vakituinen kanta puuttuu Baltiasta, Puolasta ja Tanskasta kuumat kivikot, metsien reunat yms. lentää kesä- heinäkuussa toukka polyfagi, sekä matalien kasvien että puiden lakastuneilla lehdillä
18 - 21 mm	Idaea emarginata, nyhäkulmumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla tumma varjostus yleensä voimakkaampaa
17 - 21 mm	Idaea sylvestraria, olkikulmumittari muistuttaa I. subsericeata'a ja I. pallidata'a Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja selvät keskipilkut, vertaa I. pallidata ja I. subsericeata etusiiven etureunassa vain hiukan mustia suomuja, vertaa I. subsericeata ja I. pallidata siipiripsien tyvipisteet selvät, vertaa I. pallidata sukupuolet ovat samanvärisiä
21 - 22 mm	Idaea subsericeata, ei Suomessa muistuttaa I. pallidata'a ja I. sylvestraria'a Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja heikot keskipilkut, vertaa I. sylvestraria ja I. pallidata sukupuolet ovat samanvärisiä, vertaa I. pallidata koiras etusiiven etureunassa ei mustia suomuja, vertaa I. pallidata selvät siipiripsien tyvipisteet ja katkonainen tyvijuova, vertaa I. pallidata poikkiviirut harmaita ja kapeita, vertaa I. pallidata naaras lähinnä meitä Tanskassa lämpimät paikat, missä vain kuihtuneita lehtiä lentää huhti- lokakuussa jopa kolmena sukupolvena toukka maahan pudonneilla ja kuihtuneilla lehdillä
18 - 22 mm	Idaea pallidata, vaaleakulmumittari muistuttaa I. subsericeata'a ja I. sylvestraria'a Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja ei keskipilkkuja, vertaa Idaea sylvestraria ja I. subsericeata koiras kellertävä, vertaa I. subsericeata etusiiven etureunassa mustia suomuja, vertaa I. subsericeata siipiripsien tyvipisteet ja tyvijuova puuttuvat, vertaa I. subsericeata naaraan poikkiviirut kellertävän ruskeita, vertaa I. subsericeata
Muita suomalaisia pieniä lajeja, jotka väritykseltään muistuttavat I. pallidata pariskuntaa
16 - 20 mm	Asthena albulata, pähkinämittari kuuluu alaheimoon kenttämittarit    [Larentiinae, Asthenini] poikkiviirut aivan erilaiset kuin I. pallidata'lla lentää kesä- heinäkuussa toukan ravintokasvi Corylus avellana (pähkinäpensas)
16 - 20 mm	Asthena anseraria, kanukkamittari kuuluu alaheimoon kenttämittarit    [Larentiinae, Asthenini] terävät keskipilkut puuttuvat I. pallidata'lta lentää kesä- heinäkuussa toukan ravintokasvi Cornus sanguinea (kanukka)
21 - 23 mm	Scopula caricaria, silkkilehtimittari kuuluu sukuryhmään lehtimittarit    [Sterrhinae, Scopulini] isompi ja rotevampi kuin I. pallidata siipien pohjaväri vieläkin valkoisempi kuin naaras I. pallidata'lla poikkiviirut paljon kapeammat kuin väliin jäävä vaalea alue, vertaa I. pallidata takasiivissä keskipilkut, vertaa I. pallidata lentää pääasiassa heinäkuussa toukan ravintokasvi mm. Artemisia sp. (marunat)
21 - 26 mm	Scopula ternata, mustikkalehtimittari kuuluu sukuryhmään lehtimittarit    [Sterrhinae, Scopulini] isompi ja rotevampi kuin I. pallidata siivet leveämmät ja pyöreämmät, esim. etusiiven takanurkka, kuin I. pallidata'lla poikkiviirut paljon kapeammat kuin väliin jäävä vaalea alue, vertaa I. pallidata lentää kesä- heinäkuussa toukan ravintokasvi mm. Vaccinium myrtillus (mustikka)
23 - 27 mm	Scopula floslactata, maitolehtimittari kuuluu sukuryhmään lehtimittarit    [Sterrhinae, Scopulini] isompi ja rotevampi kuin I. pallidata ulompi poikkiviiru erittäin hampainen, vertaa I. pallidata poikkiviirut paljon kapeammat kuin väliin jäävä vaalea alue, vertaa I. pallidata lentää pääasiassa kesäkuussa toukan ravintokasvi mm. Vaccinium myrtillus (mustikka)
20 - 22 mm	Scopula corrivalaria, turalehtimittari kuuluu sukuryhmään lehtimittarit    [Sterrhinae, Scopulini] isompi ja rotevampi kuin I. pallidata etusiipien keskipilkut voivat puuttua mutta takasiivissä ne tuntuu aina olevan, vertaa I. pallidata ulompi poikkiviiru hampainen, vertaa I. pallidata poikkiviirut paljon kapeammat kuin väliin jäävä vaalea alue, vertaa I. pallidata lentää heinäkuussa toukan ravintokasvi mm. Rumex sp. (hierakat)
20 - 24 mm	Scopula immutata, luhtalehtimittari kuuluu sukuryhmään lehtimittarit    [Sterrhinae, Scopulini] huom. poikkiviirut voivat olla paljon heikompia kuin kuvan yksilöllä   isompi ja rotevampi kuin I. pallidata poikkiviirut paljon kapeammat kuin väliin jäävä vaalea alue, vertaa I. pallidata ainakin takasiivissä keskipilkut, vertaa I. pallidata lentää kesä- heinäkuussa toukan ravintokasvi mm. Plantago sp. (ratamot)
Viisi Idaea -suvun 'isoa' lajia
Alppien pohjoispuolella ei muita samannäköisiä lajeja
23 - 27 mm	Idaea aversata, mutkakulmumittari ylempi yksilö on lajin nimimuoto, josta laji on helppo tunnistaa alempi yksilö on lajin remutata -muoto ulompi poikkiviiru tekee siiven etureunassa jyrkän mutkan ja kaartuu tasaisena kaarena etureunaan, vertaa muut 'isot' lajit keskivarjo kapea ja terävä, kiertää keskitäplän ulkopuolelta, vertaa I. maritimaria selvät ripsien tyvipisteet ja suonten kohdilla katkeileva tyvijuova, vertaa I. straminata sukupuolet ovat samanvärisiä
23 - 26 mm	Idaea straminata, kaarikulmumittari ulompi poikkiviiru kaartuu siiven etureunassa tasaisesti reunaan asti, vertaa muut 'isot' lajit keskivarjo epäterävä ja melko himmeä, vertaa I. aversata suonten kohdilla katkeileva ripsien tyvijuova heikko, vertaa I. aversata ripsien tyvipisteet puuttuvat (melkein aina) tai niitä voi olla muutama, vertaa I. aversata ja I. maritimaria etusiiven ulkoreunan yläosa hiukan kovera, vertaa I. maritimaria sukupuolet ovat samanvärisiä
21 - 23 mm	Idaea maritimaria, pistekulmumittari ulompi poikkiviiru tekee siiven etureunassa loivan mutkan ja jatkuu melko suorana etureunaan, vertaa muut 'isot' lajit keskivarjo yleensä selvä ja levinnyt, kulkee keskipilkun kautta, vertaa I. aversata ja I. straminata suonten kohdilla katkeileva ripsien tyvijuova heikko, vertaa I. aversata selvät ripsien tyvipisteet, vertaa I. straminata etusiiven ulkoreuna tasaisen kaareva, vertaa I. straminata sukupuolet ovat samanvärisiä
siipiripsivertailuja
I. aversata: tyvijuova selvä selvät pisteet I. straminata: tyvijuova usein heikompi kuin kuvassa tai puuttuu pisteet puuttuvat tai harvoin yläosassa muutama piste ulkoreuna kärjen takaa hiukan kovera I. maritimaria: tyvijuova heikko tai puuttuu selvät pisteet ulkoreuna kärjen takaa tasaisen kaareva
22 - 26 mm	Idaea rubraria, ei Suomessa siipien pohjaväri hiukan punertava, vertaa I. aversata, I. straminata ja I. maritimaria läheskään kaikilla ei ole tummaa varjostumaa isot keskipilkut, vertaa I. aversata, I. straminata ja I. maritimaria takasiiven ulompi kaarijuova kapea ja melko terävä, vertaa I. degeneraria lähinnä meitä Slovakiassa kuumat maastonkohdat lentää heinä- syyskuussa yhtenä sukupolvena, vertaa I. degeneraria toukka kuivilla ja kuihtuneilla kasvinosilla
21 - 24 mm	Idaea degeneraria, ei Suomessa keskivarjon ja sisemmän poikkiviirun väli yleensä tummanruskea, vertaa I. aversata, I. straminata ja I. maritimaria läheskään kaikilla ei ole tummaa varjostumaa pyöreäsiipisempi kuin I. rubraria takasiiven tyvisarake yleensä tummanruskea, vertaa muut 'isot' lajit takasiiven ulompi kaarijuova heikko ja melko epäselvä, vertaa I. rubraria lähinnä meitä Etelä-Puola ja Valkovenäjä hiljattain tavattu Tanskasta hyvin yleinen Etelä-Euroopassa avoimet, kuivat ruohostot, stepit lentää huhti- syyskuussa kahtena sukupolvena, vertaa I. rubraria toukka kuivilla ja kuihtuneilla kasvinosilla

Sivu päivitetty-- 27.2.2016 --Page updated