Geometridae - mittarit

Sterrhinae - lehtimittarit

Scopulini
22 - 27 mm	Scopula immorata, viirulehtimittari siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin sisarlaji S. tessellaria kuviot voivat olla yhtä tummat kuin sisarlajilla, mutta normaalisti kuin malliyksilöllä sukupuolet ovat samanvärisiä
25 - 28 mm	Scopula tessellaria, ei Suomessa siipien pohjaväri puhtaamman valkoinen kuin S. immorata'lla valkoiset poikkivyöt paljon selvemmin suonten katkomat kuin S. immorata'lla takasiiven keskipilkku selvempi, isompi ja pidempi kuin S. immorata'lla siipiripset hiukan kontrastisemmat kuin S. immorata'lla yleensä isompi kuin S. immorata lentelee myös päivällä kuten S. immorata lähinnä meitä Etelä- ja Itä-Ukraina tavattu myös Valkovenäjällä (vanha havainto) avomaat, stepit lentää kesä- heinäkuussa toukka mm. mailasilla (Medicago)
Muita suomalaisia mittareita, jotka hiukan muistuttavat S. immorata'a
25 - 30 mm	Perconia strigillaria, kehnämittari kuuluu alaheimoon lovimittarit    [Ennominae, Aspitatini] poikkiviirut suoria ja kapeita, vertaan S. immorata ripset yksiväriset, vertaan S. immorata
25 - 30 mm	Ematurga atomaria, metsämittari kuuluu alaheimoon lovimittarit    [Ennominae, Boarmiini] laji vaihtelee paljon ja joukossa voi olla naarasyksilöitä, jotka väreiltään ja poikkiviiruiltaan muistuttavat hiukan S. immorata'a selvät keskipilkut, jotka S. immorata'lta puuttuvat
21 - 26 mm	Scopula ornata, valkolehtimittari siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin sisarlaji S. decorata sukupuolet ovat samanvärisiä vertaa S. decorata'an ulomman poikkiviirun ulkopuolen varjostus ei ulotu siiven etureunaan sisempi poikkiviiru ja keskivarjo eivät näy kunnolla edes siiven etureunassa takasiiven ulkoreunassa varjostusten väliin jäävä valkoinen vyö melko hampaaton ja sen sisäpuolen varjostus kapea takasiiven poikkiviirun ulkopuolen varjostuksessa sekä ruskeaa että sinertävää
22 - 26 mm	Scopula decorata , sinilehtimittari siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin sisarlaji S. ornata sukupuolet ovat samanvärisiä vertaa S. ornata'an ulomman poikkiviirun ulkopuolen varjostus ulottuu siiven etureunaan sisempi poikkiviiru ja keskivarjo näkyvät täplinä siiven etureunassa takasiiven ulkoreunassa varjostusten väliin jäävä valkoinen vyö hampainen ja sen sisäpuolen varjostus leveä takasiiven poikkiviirun ulkopuolen varjostuksessa vain sinertävää
18 - 20 mm	Scopula rubiginata, rusolehtimittari siipien kirjailu ja varsinkin punertavanruskea väritys tekee lajista helposti tunnistettavan (toisen sukupolven yksilöt vieläkin punertavampia kuin kuvassa olevat) samanoloisia lajeja vain Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Uralilla keskivarjo siiven etureunassa poikkiviirujen puolessavälissä, vertaa H. rufinaria poikkiviirut enemmän pystyasennossa kuin H. rufinaria'lla naaraat ruskeampia ja poikkiviirut selvempiä suomalaisista lajeista muistuttaa ehkä eniten P. viridaria'a
17 - 21 mm	Phytometra viridaria, linnunruohoyökkönen kuuluu sukuryhmään linnunruohoyökköset    [Erebidae, Boletobiinae, Phytometrini] muodoltaan ja kooltaan hiukan koisaperhosia (Pyralidae) muistuttava yökkönen (koisista ei kylläkään löydy juuri näitä värisävyjä) muistuttaa myös S. rubiginata -lehtimittaria, mutta esim. takasiipien värisävy erilainen siipien väri vaihtelee tasaisen vihertävistä sellaisiin, joissa leveät, voimakkaan punertavat poikkiviirut ja siipien ulkoreunat koiraan tuntosarvet pitempiripsiset kuin naaraan sukupuolet ovat samanvärisiä
23 - 24 mm	Holarctias rufinaria, ei Suomessa keskivarjo siiven etureunassa lähempänä ulompaa poikkiviirua, vertaa S. rubiginata poikkiviirut viistommat kuin S. rubiginata'lla naaras hiukan vaaleampi lentää yön tunteina (valosaa koko vuorokausi) lähinnä meitä Pohjois-Uralilla (Uralin ja Suomen väli, esim Kuola, on todella huonosti tutkittu) arktisella alueella metsävyöhykkeen niityt, tunturikoivikot lentää kesä- heinäkuussa toukan ravintokasvi tuntematon Huom. Kuvatut yksilöt selvästi kellertävämpiä kuin S. rubiginata Euroopan mittarit -kirjan kuvatauluissa osa yksilöistä yhtä punertavia kun Scopula rubiginata
alapuolivertailuja
S. rubiginata: värisävy punertavanruskea (koiraat punertavampia) keskipilkut selvät, pistemäiset keskivarjo ja poikkiviiru alaosastaan melko suoria hyvin erottuva aaltoviiru vaalea tummalla pohjalla H. rufinaria: värisävy voi olla punertavampi (ainakin kirjojen kuvatauluissa) keskipilkut selvät, hyvin pitkulaiset keskivarjo ja poikkiviiru alaosastaan kaartuvat tyveä kohti hyvin erottuva aaltoviiru tumma vaalealla pohjalla
20 - 24 mm	Scopula frigidaria, pohjanlehtimittari esiintyy Suomessa vain Koillis-Lapissa, Kuusamosta pohjoiseen (samoilla paikoilla esiintyy sisarlajeista vain S. floslactata ja S. ternata) S. ternata'a lukuunottamatta samanoloisia lajeja vain Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Uralilla erittäin kehnäinen, ruskeanharmaa, tumma väritys tekee ainakin koiraasta helpommin tunnistettavan myös koiraalla ulompi poikkiviiru muita poikkiviiruja vahvempi koiraan takajalan nilkassa ei okasia, S. ternata'lla pari pitkää okaa (okaset puuttuvat myös S. ternata -naaraalta) naaraat vaaleampia, harmaampia ja poikkiviirut selvempiä naaras muistuttaa S. rubiginata -naarasta, mutta siipien värisävy aivan erilainen ja tietenkin elinalueet kaukana toisistaan naaras muistuttaa myös S. ternata -naarasta, joka Pohjois-Suomessa voi olla kehnäisempi ja tummempi kuin etelässä ulompi poikkiviiru terävin ja voimakkain, S. ternata'lla kaikki viirut suunnilleen yhtä voimakkaita ulompi poikkiviiru kaarevampi kuin S. ternata'lla (näkyy paremmin alapuolelta)
25 - 27 mm	Scopula cajanderi, ei Suomessa koiras erittäin kehnäinen, muistuttaa S. frigidaria'a poikkiviirut selvemmät ja siivissä selvät keskipilkut naaras vaaleampi (kuvassa) lähinnä meitä Pohjois-Uralilla (Uralin ja Suomen väli, esim Kuola, on todella huonosti tutkittu) kivikkoiset rinteet, tundra lentää kesä- elokuussa toukan ravintokasvi tuntematon
21 - 26 mm	Scopula ternata, mustikkalehtimittari Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin tällä nettisivulla olevat ulompi poikkiviiru hiukan mutkitteleva ja kaareva, vertaa S. floslactata (hampainen) ja S. umbelaria (suora) ulompi poikkiviiru suunnilleen yhtä voimakas kuin muutkin poikkiviirut, vertaa S. frigidaria poikkiviirut selvästi kapeammat kuin väliin jäävä vaalea alue, vertaa I. pallidata keskipilkut puuttuvat sukupuolet ovat samanvärisiä
20 - 26 mm	Scopula floslactata, maitolehtimittari Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin tällä nettisivulla olevat ulompi poikkiviiru erittäin hampainen, vertaa S. ternata, S. frigidaria, S. umbelaria ja S. virgulata etusiiven kärjessä voi näkyä muutama ripsien tyvipiste, vertaa S. ternata (ei pisteitä) poikkiviirut selvästi kapeammat kuin väliin jäävä vaalea alue, vertaa I. pallidata keskipilkut voivat näkyä takasiivissä sukupuolet ovat samanvärisiä
30 - 33 mm	Scopula umbelaria, ei Suomessa ulompi poikkiviiru ja keskivarjo suoria, taipuvat tyveä kohti aivan ennen siiven etureunaa, vertaa S. ternata ja S. floslactata poikkiviirut ja keskivarjo kapeita, terävärajaisia , vertaa S. ternata, S. floslactata ja S. virgulata poikkiviirut selvästi kapeammat kuin väliin jäävä vaalea alue, vertaa I. pallidata siipien pohjaväri melko 'puhdas' ilman tummaa täplitystä heikot keskipilkut voivat näkyä takasiivissä, harvoin myös etusiivissä suurin Scopula -lajeista lähinnä meitä Keski-Puolassa ja Valkovenäjällä lämpimät, mielellään hiekkapohjaiset metsien reunat ja erilaiset penkereet lentää touko- kesäkuussa toukka hyvin moniruokainen, sekä erilaiset puut että matalat ruohovartiset kasvit
19 - 23 mm	Scopula virgulata, rämelehtimittari Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin tällä nettisivulla olevat ulompi poikkiviiru ja keskivarjo lähes suoria ihan etureunaan saakka, vertaa S. ternata, S. frigidaria ja S. floslactata poikkiviirut selvästi kapeammat kuin väliin jäävä vaalea alue, vertaa I. pallidata siivet selvästi kehnäisemmät kuin S. ternata'lla, S. floslactata'lla ja S. umbelaria'lla keskipilkut voivat näkyä takasiivissä koiraat ruskehtavan harmaita, naaraat vaaleampia
18 - 22 mm	Idaea pallidata, vaaleakulmumittari kuuluu sukuryhmään kulmumittarit    [Sterrhinae, Sterrhini] hennompi ja pienempi kuin S. ternata, S. frigidaria, S. floslactata, S. umbelaria ja S. virgulata poikkiviirut vain hiukan kapeampia kuin väliin jäävä vaalea alue, vertaa S. ternata, S. frigidaria, S. floslactata, S. umbelaria ja S. virgulata ei keskipilkkuja etusiiven etureunassa mustia suomuja selvästi enemmän kuin muualla siivessä, vertaa S. ternata, S. frigidaria, S. floslactata, S. umbelaria ja S. virgulata siipiripsien tyvipisteet ja tyvijuova puuttuvat koiras kellertävä, naaras valkeahko, poikkiviirut kellertävän ruskeita
26 - 32 mm	Cabera exanthemata, pajuvalkomittari kuuluu alaheimoon lovimittarit    [Ennominae, Caberini] koiraalla leveät, kampahampaiset tuntosarvet, Scopula -suvulla rihmamaiset isompi kuin Scopula -suvun lajit ei keskipilkkuja ulompi poikkiviiru tekee mutkan kohti tyveä jo siiven puolivälissä, vertaa S. ternata, S. frigidaria, S. floslactata, S. umbelaria ja S. virgulata takasiivessä kaksi poikkiviirua, joista ulompi tekee siiven puolivälissä mutkan kohti etureunaa, vertaa S. ternata, S. frigidaria, S. floslactata, S. umbelaria ja S. virgulata siipien alapuoli hyvin kehnäinen, tummempi kuin yläpuoli, poikkiviirut näkyvät heikosti
alapuolivertailuja
S. ternata: tasaisen kehnäinen keskipilkut juuri havaittavissa keskivarjo ja poikkiviiru yhtä voimakkaat poikkiviiru kaareva S. floslactata: tumma kehnä etureunan tyvessä keskipilkut pienet mutta selvät poikkiviiru selvä ja hampainen keskivarjo häipyvä ripsien tyvijuova puuttuu S. umbelaria: tumma kehnä etureunan tyvessä keskipilkut pienet keskivarjo ja poikkiviiru yhtä voimakkaat, suoria katkeileva ripsien tyvijuova S. virgulata: keskipilkut pienet keskivarjo ja poikkiviiru suunnilleen yhtä voimakkaat, aivan suoria S. frigidaria: kehnäisin ryhmän lajeista keskipilkut ainakin etusiivessä selvät poikkiviiru tasaisen kaareva poikkiviiru paljon voimakkaampi kuin keskivarjo   C. exanthemata: etusiiven etuosa kehnäisin keskipilkut isot ja selvät poikkiviiru epäselvä, muuta siipeä hiukan tummempi nauha
23 - 28 mm	Scopula incanata, harmolehtimittari puhtaan harmaa pohjaväri, terävät keskipilkut ja selväpiirteiset varjostukset Suomen eteläpuolella perhosen perusväri vaaleampi ja ruskeampi, jolloin alkaa muistuttaa S. nigropunctata'a (tällaisia havaitaan vaeltajina myös Suomessa) Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin sisarlajit S. marginepunctata ja S. nigropunctata ulompi poikkiviiru yhtenäinen, erittäin hampainen, päätyy siiven etureunaan melko suoraan, vertaa S. marginepunctata ulomman poikkiviirun ulkopuolen varjostus yhtenäinen vyö, vertaa S. marginepunctata ripsien tyvipisteet heikommat ja viirumaisemmat kuin sisarlajilla S. marginepunctata niska kaksivärinen, vaaleanruskea pääpuolelta musta sukupuolet ovat samanvärisiä
22 - 26 mm	Scopula marginepunctata, ahdelehtimittari harmaa (hiukan ruskehtava) pohjaväri, terävät keskipilkut ja melko selväpiirteiset varjostukset Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin sisarlaji S. incanata ulompi poikkiviiru pilkukas, hiukan hampainen, kääntyy selvästi tyveä päin siiven etureunassa, vertaa S. incanata ulomman poikkiviirun ulkopuolen varjostuksen puolivälissä kaksi tummempaa läikkää, vertaa S. incanata ripsien tyvipisteet voimakkaammat kuin sisarlajilla S. incanata niska yksivärisen tumma sukupuolet ovat samanvärisiä
niskavertailuja
S. incanata: niska kaksivärinen, vaaleanruskea ja pääpuolelta musta S. marginepunctata: niska yksivärisen tumma
alapuolivertailuja
S. incanata: etusiipi alalaitaa lukuunottamatta tasaisen kehnäinen keskipilkut terävät poikkiviirun ulkopuolen varjostus yhtenäinen, melko tasaleveä vyö ripsien tyvipisteet terävät takasiipi selvästi vaaleampi S. marginepunctata: etusiipi alalaitaa lukuunottamatta tasaisen kehnäinen keskipilkut terävät poikkiviirun ulkopuolen varjostus katkeileva, kuten yläpuolellakin ripsien tyvipisteet isot ja terävät
25 - 29 mm	Scopula nigropunctata, kulmalehtimittari iso laji pohjaväri kellertävän ruskea, kaikissa siivissä terävät keskipilkut takasiiven keskikohdalla ulkolaidassa selvä kulma Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin sisarlajit S. corrivalaria ja S. immutata, jonka pohjaväri kuitenkin valkoisempi ja takasiiven kulma puuttuu sotkeutuu helposti myös eteläiseen, ruskehtavaan S. incanata'an samat värisävyt ja keskipilkut ovat myös I. sylvestraria'lla keskivarjo voimakas ja melko suora, vertaa S. corrivalaria, S. incanata, S. immutata ja I. sylvestraria etusiiven keskivarjo 'jatkuu' voimakkaana myös takasiivessä etusiiven keskipilkku kaukana keskivarjosta, vertaa S. corrivalaria, S. immutata ja I. sylvestraria poikkiviirut selvästi kapeammat kuin väliin jäävä vaalea alue, vertaa I. sylvestraria sukupuolet ovat samanvärisiä
19 - 22 mm	Scopula corrivalaria, turalehtimittari pohjaväri kellertävän ruskea, kaikissa siivissä terävät keskipilkut takasiiven keskikohdalla ulkolaidassa selvä kulma Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin sisarlajit S. nigropunctata ja S. immutata, jonka pohjaväri kuitenkin valkoisempi ja takasiiven kulma puuttuu samat värisävyt ja keskipilkut ovat myös I. sylvestraria'lla isompi ja rotevampi kuin I. sylvestraria ulompi poikkiviiru hampainen, vertaa I. sylvestraria poikkiviirut selvästi kapeammat kuin väliin jäävä vaalea alue, vertaa I. sylvestraria sukupuolet ovat samanvärisiä
19 - 24 mm	Scopula immutata, luhtalehtimittari pohjaväri valkeahko, joskus hiukan kellertävä ja ainakin etusiivissä terävät keskipilkut (puuttuvat harvoin) varsinkin kuluneena alkaa muistuttaa suvun puhtaanvalkoisia lajeja (S. caricaria) poikkiviirut eri värisävyä kuin pohjaväri, vertaa S. corrivalaria, S. nigropunctata ja I. sylvestraria keskivarjo tasaisesti kaartuva, vertaa S. nigropunctata takaviiven ulkolaidassa ei selvää kulmaa, vertaa S. corrivalaria, S. nigropunctata ripsien tyvipisteet heikot, näkyvät parhaiten siipien etuosassa, vertaa S. corrivalaria, S. nigropunctata ja I. sylvestraria sukupuolet suunnilleen samanvärisiä, naaraat ehkä valkoisempia
17 - 21 mm	Idaea sylvestraria, olkikulmumittari kuuluu sukuryhmään kulmumittarit    [Sterrhinae, Sterrhini] hennompi kuin Scopula -lajit takasiiven ulkolaita tasaisen pyöreä, vertaa S. corrivalaria ja S. nigropunctata vaikuttaa selvästi tiheämpijuovaiselta kuin Scopula -lajit
alapuolivertailuja
S. corrivalaria: etusiipi tasaisen kehnäinen suonet näkyvät jopa vaaleina isot keskipilkut juuri havaittavissa kehnän seasta keskivarjo ja poikkiviiru yhtä voimakkaat, melko pystyasennossa takasiivessä 3 selvää poikkiviirua ripsien tyvijuova voimakas, katkeileva S. nigropunctata: runsaampaa kehnää vain etusiiven tyviosassa suonet näkyvät tummina keskipilkut terävät poikkiviiru erittäin hampainen ja voimakkaampi kuin keskivarjo takasiivessä vain 1 selvä poikkiviiru ripsien tyvijuova terävä S. immutata: siivet melko tasaisen kehnäiset keskipilkut terävät ulompi poikkiviiru mutkitteleva ja selvästi voimakkain viiru ripsien tyvipisteet heikot
19 - 24 mm	Scopula caricaria, silkkilehtimittari pohjaväri silkinvalkoinen, poikkiviirut erottuvat heikosti Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin sisarlajit S. nemoraria ja S. subpunctaria, kulunut S. immutata sekä pienikokoinen C. pusaria (ja meillä harvinainen C. leptographa) Huom. S. immutata kuluessaan alkaa muistuttaa näitä valkoisia lajeja vain takasiivissä terävät keskipilkut, vertaa S. nemoraria ja S. subpunctaria poikkiviirut, jos näkyvät, ruskehtavan keltaisia, vertaa C. pusaria etusiiven alapuolella ruskehtavaa kehnää vain siiven etureunassa, varsinkin tyvessä, vertaa C. pusaria (tämä jäljellä kuluneellakin yksilöllä) etusiiven alapuolella näkyy hyväkuntoisilla yksilöillä ulompi poikkiviiru hiukan tummentuneena, suonten kohdilta selvästi hampaisena, vertaa C. pusaria selvästi pienempi kuin C. pusaria, mutta koko ei ole täysin luotettava tuntomerkki hennompi kuin S. immutata alapuoli selvästi valkoinen, vertaa S. immutata sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet lyhytripsiset, vertaa C. pusaria naaraan tuntosarvet ohuet Alemmassa kuvassa perhosen värejä muutettu niin että siipien poikkiviirut näkyvät selvemmin etusiiven kaikki poikkiviirut suoria, kaartuvat kuitenkin tyveä kohti juuri ennen etureunaa, vertaa S. nemoraria, C. pusaria
24 - 28 mm	Scopula nemoraria, lähialuelaji, ei Suomessa pohjaväri valkoinen, poikkiviirut erottuvat heikosti Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin sisarlajit S. caricaria ja S. subpunctaria sekä pienikokoinen C. pusaria (ja meillä harvinainen C. leptographa) ei keskipilkkuja, vertaa S. caricaria, S. subpunctaria ja C. pusaria selvästi pyöreäsiipinen, vertaa S. subpunctaria, S. caricaria ja C. pusaria selvät ripsien tyvipisteet, vertaa S. caricaria ja C. pusaria lähinnä meitä Pietarin seudulla ja Itä-Virossa leviämässä oleva laji tulee huonosti valolle, paremmin illalla haavipyynnillä kosteat niityt, turan reuna-alueet, ojien varret lentää touko- kesäkuussa samoihin aikoihin kuin S. floslactata toukka hyvin moniruokainen, sekä erilaiset puut että matalat ruohovartiset kasvit Alemmassa kuvassa perhosen värejä muutettu niin että siipien poikkiviirut näkyvät selvemmin etusiiven kaikki poikkiviirut hyvin mutkittelevia, vertaa S. caricaria, C. pusaria ja S. subpunctaria
24 - 28 mm	Scopula subpunctaria, ei Suomessa pohjaväri valkoinen, aavistuksen kehnäinen, poikkiviirut erottuvat heikosti etusiiven etureunassa hiukan tummia suomuja, vertaa S. caricaria ja S. nemoraria Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin sisarlajit S. caricaria ja S. nemoraria sekä pienikokoinen C. pusaria (ja meillä harvinainen C. leptographa) keskipilkut joka siivessä (puuttuvat harvoin), vertaa S. caricaria ja S. nemoraria ja C. pusaria ripsien tyvipisteet, vertaa S. caricaria ja C. pusaria etusiiven ulkoreuna melko suora, vertaa S. caricaria, S. nemoraria ja C. pusaria lähinnä meitä Slovakia, kaakkoinen Valkovenäjä lämpimät, kivikkoiset ruohostot, kalkkimaat lentää kesä- heinäkuussa toukka moniruokainen, matalat ruohovartiset kasvit Alemmassa kuvassa perhosen värejä muutettu niin että siipien poikkiviirut näkyvät selvemmin etusiiven kaikki poikkiviirut melko suoria, kaartuvat kuitenkin tyveä kohti juuri ennen etureunaa, vertaa C. pusaria ja S. nemoraria
26 - 32 mm	Cabera pusaria, leppävalkomittari kuuluu alaheimoon lovimittarit    [Ennominae, Caberini] siipien pohjaväri puhtaan valkoinen keskimäärin selvästi isompi kuin Scopula -suvun lajit (koko ei kuitenkaan luotettava määritysperusta) etusiiven uloin poikkiviiru suora etureunaan asti, vertaa Scopula -suku poikkiviirut normaalisti harmahtavia, harvoin kellertäviä, vertaa Scopula -suku takasiivessä kaksi, hiukan kaarevaa poikkiviirua, vertaa S. caricaria ja S. nemoraria keskipilkut melkein aina takasiivissä sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset, vertaa Scopula -suku naaraan tuntosarvet ohuet
Muita suomalaisia pieniä, 'lumivalkeita' lajeja
16 - 20 mm	Asthena albulata, pähkinämittari kuuluu alaheimoon kenttämittarit    [Larentiinae, Asthenini] poikkiviirujen kulku aivan erilainen kuin Scopula' -suvulla lentää kesä- heinäkuussa toukan ravintokasvi Corylus avellana (pähkinäpensas)
16 - 20 mm	Asthena anseraria, kanukkamittari kuuluu alaheimoon kenttämittarit    [Larentiinae, Asthenini] poikkiviirujen kulku aivan erilainen kuin Scopula' -suvulla lentää kesä- heinäkuussa toukan ravintokasvi Cornus sanguinea (kanukka)
alapuolivertailuja
S. caricaria: [etusiiven tyvestä keskipilkkuun lähtevä varjo on epäterävänä näkyvä hyönteisneula] ruskehtavaa kehnää vain etusiiven etureunassa, varsinkin tyvessä (tämä jäljellä kuluneellakin yksilöllä) etusiiven pitkä keskipilkku ei näy siiven yläpuolella ulompi poikkiviiru hiukan tummentunut, suonten kohdilta selvästi hampainen ripsien tyvipisteet puuttuvat S. subpunctaria: ruskehtavaa kehnää etusiiven etureunassa keskipilkut pienet ja terävät poikkiviirut leveitä ilman hammastusta ripsien tyvipisteet selvät S. nemoraria: ruskehtavaa kehnää etusiiven tyvessä keskipilkut selvät poikkiviirut leveitä, mutkittelevia ulompi poikkiviiru suonten kohdilta selvästi hampainen ripsien tyvipisteet selvät C. pusaria: puhtaan valkoinen, vähäkehnäinen, jos perhonen kuvan yksilöä kehnäisempi, niin kehnä keskittynyt siiven etu- ja ulkoreunaan Huom. tarpeeksi kuluneena muutkin lajit alkavat muistuttaa C. pusaria'a keskipilkut pienet ripsien tyvipisteet puuttuvat
24 - 27 mm	Scopula imitaria, ei Suomessa Euroopassa ei toista samannäköistä lajia suomalaisista lajeista tuo mieleen I emarginata'n, vaikkakin poikkiviirujen kulku ihan erilainen lähinnä meitä tavattu vaeltajana Tanskasta lämpimät, avoimet ja puoliavoimet ympäristöt lentää touko- syyskuussa useana sukupolvena toukka hyvin moniruokainen, sekä erilaiset puut että matalat ruohovartiset kasvit
22 - 25 mm	Scopula flaccidaria, ei Suomessa Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin sisarlaji S. emutaria keskivarjo heikompi kuin sisarlajilla S. emutaria takasiiven keskipilkku selvästi isompi kuin sisarlajilla S. emutaria takasiiven kannus selvästi isompi kuin sisarlajilla S. emutaria lähinnä meitä Slovakia, kaakkoinen Valkovenäjä kuivat stepit, lämpimät pensaikot lentää touko- elokuussa kahtena sukupolvena toukka moniruokainen, matalat ruohovartiset kasvit
22 - 25 mm	Scopula emutaria, ei Suomessa Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin sisarlaji S. flaccidaria keskivarjo vahvempi kuin sisarlajilla S. flaccidaria takasiiven keskipilkku selvästi pienempi kuin sisarlajilla S. flaccidaria takasiiven kannus selvästi matalampi kuin sisarlajilla S. flaccidaria lähinnä meitä Tanskassa (Länsi-Jyllanti) parhaiten merenrantadyyneillä lentää touko- syyskuussa kahtena sukupolvena toukka moniruokainen, matalat ruohovartiset kasvit mm. hierakat (Rumex)
alapuolivertailuja, kaikki rinnakkain

Sivu päivitetty-- 14.10.2016 --Page updated