Noctuidae - yökköset

Noctuinae - yökköset

sukuryhmäEuroopassa      Suomessa    
Pseudeustrotiini1 suku1 laji1 suku1 laji
Prodeniini1 suku3 lajia1 suku1 lajikulkuyökköset
Elaphriini2 sukua2 lajia1 suku1 lajikoruyökköset
Caradrinini7 sukua55 lajia6 sukua14 lajianurmiyökköset

 

Pseudeustrotiini

20 - 24 mm
Pseudeustrotia candidula, rusokiiltoyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 

Elaphriini - koruyökköset

17 - 20 mm
Elaphria venustula, koruyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
Euroopan toinen Elaphriini -laji:
  • Galgula partita eteläisin Espanja
 

Prodeniini - kulkuyökköset

35 - 40 mm
Spodoptera littoralis, krysanteeminyökkönen ei Suomessa
(tavattu kuitenkin meillä kasvihuonevierailijana)
  • etusiipien kirjailu ja väritys sekä valkoiset takasiivet tekevät lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • lentää kotiseuduillaan läpi vuoden jatkuvapolvisena
  • Välimeren rannat, Afrikka
  • toukka elää mm. erilaisilla viljely- ja koristekasveilla
  • toukkalöydöt täällä meilläkin täysin mahdollisia
     
 
26 - 30 mm
Spodoptera exigua, kulkuyökkönen
  • helppo tunnistaa siipien muodon ja värityksen perusteella
  • etusiivet melko kapeat
  • rengastäplä melko iso verrattuna Caradrina -lajeihin
  • rengastäplä punaruskeatäytteinen
  • takasiivet ripsineen valkeat, suonet tummat ja ulkoreuna kapealti tumma
  • muistuttaa meidän vakituisista lajeista eniten C. clavipalpis'ta, ainakin takasiiviltään (kokokin suunnilleen sama)
  • selvimmät erot S. exigua'an
    • etusiipien pohjaväri tasaisempi
    • rengastäplä pieni piste
    • munuaistäplässä valkeita pisteitä
    • takasiipien ulkoreuna pyöristyneempi, siivet ei niin kolmiomaiset
Euroopassa vielä kolmas Spodoptera -laji:
  • Spodoptera cilium Välimeren rannikot
    • muistuttaa sisarlajiaan S. exigua
    • etusiivet tummemmat, väritys tasaisempi
    • takasiivet ihan samanlaiset
 

Caradrinini - nurmiyökköset

28 - 32 mm
Caradrina morpheus, ruskonurmiyökkönen
  • pyöreä rengastäplä isohko, pohjaväriä tummempi läikkä, vertaa suvun muut lajit
  • yökköstäplät ilman vaaleaa rajausta, vertaa Hoplodrina -suku
  • munuaistäplä ilman valkoisia pisteitä, vertaa suvun muut lajit
  • aaltoviirun sisäpuolen varjostus leveä ja tasainen, vertaa suvun muut lajit
  • aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
26 - 30 mm
Caradrina montana, sininurmiyökkönen
  • etusiipien pohjaväri sinertävän harmaa, vertaa suvun muut lajit
  • munuaistäplässä selvät valkoiset pisteet
  • aaltoviirun sisäpuolen hammasmainen varjostus punertavanruskea eli eri sävyinen kuin siiven pohjaväri, vertaa suvun muut lajit
  • aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen, vain hiukan tummempi, vertaa C. selini
  • takasiivet lähes valkoiset, vertaa C. selini
  • takasiivissä ei keskipilkkua, vertaa C. selini
  • lennon huippu heinäkuun lopulla, vertaa C. selini
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
29 - 32 mm
Caradrina albina, aronurmiyökkönen
  • etusiipien pohjaväri vaalea, ruskehtavan harmaa, vertaa suvun muut lajit
  • munuaistäplässä selvät valkoiset pisteet
  • aaltoviirun sisäpuolen täplikäs varjostus punertavanruskeaa, vertaa suvun muut lajit
  • aaltoviirun ulkopuoli lähes musta, kellanruskeiden täplien rajaama, vertaa suvun muut lajit
    (ilmeisesti ei aina näin tumma kuin kuvassa)
  • takasiivet puhtaan valkoiset, myös naaraalla, vertaa suvun muut lajit
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
25 - 28 mm
Caradrina selini, harmonurmiyökkönen
  • etusiipien pohjaväri ruskehtavan harmaa, vertaa C. montana
  • munuaistäplässä ainakin heikot valkoiset pisteet
  • aaltoviirun sisäpuolen varjostus punertavanruskea, melko leveä, vertaa C. montana
  • aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen, mutta selvästi tummempi, vertaa C. montana
  • takasiipien ulkoreuna leveälti varjostunut, vertaa C. montana
  • takasiivissä heikko keskipilkku, vertaa C. montana
  • lennon huippu kesäkuun lopulla, vertaa C. montana
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
30 - 34 mm
Caradrina clavipalpis, huoneyökkönen
  • etusiipien pohjaväri kellertävän harmaa, vertaa C. montana
  • munuaistäplässä valkoiset pisteet
  • aaltoviiru kellertävä, selvästi erottuva, vertaa suvun muut lajit
  • aaltoviirun sisäpuolen hammasmainen varjostus punertavanruskeaa, melko isokokoista, vertaa suvun muut lajit
  • aaltoviirun ulkopuoli lähes musta niinkuin C. albina'lla, vertaa suvun muut lajit
  • takasiivet valkoiset, etureunasta ja suonten kohdilta tummempivarjoiset, vertaa suvun muut lajit
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
26 - 30 mm
Caradrina terrea, ei Suomessa
  • etusiipien pohjaväri harmahtavan ruskea
  • munuaistäplässä selvät valkoiset pisteet
  • aaltoviirun sisäpuolen varjostus mustaa, joskin ei aina niin runsasta kuin kuvassa, vertaa suvun muut lajit
  • aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen, vain hiukan tummempi
  • etusiiven etureunatäplät selvästi heikommat kuin sisarlajilla C. clavipalpis
  • koiraalla takasiivet tyvestä valkoiset, ulkoreunasta selvästi tummuneet, naaraalla tasaisemmin tummuneet, vertaa C. clavipalpis
  • lentää heinä- elokuussa
  • lähinnä meitä Valkovenäjällä
  • lämpimät hiekkapohjaiset alueet, stepit
  • toukka kaikkiruokainen (matalat kasvit)
 
28 - 31 mm
Caradrina kadenii, ei Suomessa
  • etusiivet melko tasaisen väriset, harmahtavat
  • yökköstäplät erottuvat kontrastisina, vertaa suvun muut lajit
  • munuaistäplässä selvät valkoiset pisteet
  • munuaistäplä sisältä tumma
  • aaltoviirun sisäpuolen varjostus tummanruskeaa - mustaa, usein runsaampaa kuin kuvassa, vertaa suvun muut lajit
  • aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen
  • koiraalla takasiivet lähes valkoiset, naaraalla ulkolaidasta hiukan tummuneet
  • lentää touko- syyskuussa kahtena sukupolvena
  • lähinnä meitä Etelä-Puolassa (Länsi-Virosta havaintotieto 1800 -luvulta)
  • lämpimät kivikkoiset alueet
  • toukka kaikkiruokainen (matalat kasvit)
 
28 - 31 mm
Caradrina aspersa, ei Suomessa
  • etusiivet melko tasaisen väriset, ruskehtavat (joskus harmahtavat)
  • yökköstäplät erottuvat kontrastisina, vertaa suvun muut lajit
  • rengastäplä saattaa usein puuttua
  • munuaistäplässä ei valkoisia pisteitä
  • aaltoviirun sisäpuolella ei varsinaista varjostusta, ehkä hiukan tummempaa kuin siiven tyviosassa, vertaa suvun muut lajit
  • aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen, vain hiukan tummempi
  • koiraalla takasiivet ulkoreunaa lukuunottamatta valkoiset, naaraalla ulkolaidasta hiukan tummuneet (kuvassa naaras)
  • lentää touko- syyskuussa kahtena sukupolvena
  • lähinnä meitä Etelä-Puolassa
  • lämpimät kallioiset alueet, stepit (suosii kalkkiympäristöjä)
  • toukka kaikkiruokainen (matalat kasvit)
 
27 - 30 mm
Caradrina petraea, Lähialuelaji, ei Suomessa
  • etusiipien pohjaväri vaalea, ruskehtavan harmaa
  • yökköstäplät erottuvat kontrastisina, vertaa suvun muut lajit
  • munuaistäplässä heikot valkoiset pisteet
  • aaltoviirun sisäpuolella terävät mustat hampaat, vertaa suvun muut lajit
  • aaltoviirun sisäpuolen hammastus ei ruskeaa kuten C. montana'lla
  • aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen, ei muuta siipeä tummempi, vertaa suvun muut lajit
  • molemmilla sukupuolilla suunnilleen samanväriset takasiivet
  • ripsien tyvipilkut erittäin voimakkaat, vertaa suvun muut lajit
  • lentää heinäkuun loppupuolella kuten C. montana
  • lähinnä meitä 1940 -luvulla n. 15 km Suomen rajasta Kuhmon tasolla
  • Itä-Virossa 1930- ja 1940-luvulla paikallinen, oli pitkään kateissa, mutta viimeisen viiden vuoden aikana taas tavattu
  • lajista on uusia havaintoja Inkerinmaalta, Pietarista ja Venäjän Karjalasta
  • itäinen laji, Venäjän ulkopuolelta tavattu vain Virosta
  • elinympäristövaatimukset ei täysin selvillä
  • tavattu varsin monenlaisista paikoista kuten horsmaa kasvavilta metsäaukioilta, mutta myös kosteapohjaisista ja rehevistä metsämaastoista, kulttuurialueet
 
30 - 35 mm
Caradrina gilva, ei Suomessa
  • etusiipien pohjaväri harmaa, usein vaaleampi kuin kuvassa
  • yökköstäplät erottuvat heikosti, vertaa suvun muut lajit
  • munuaistäplässä ei valkoisia pisteitä
  • aaltoviirun sisäpuolella ei miinkäänlaista varjostusta, vertaa suvun muut lajit
  • aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen, ei muuta siipeä tummempi, vertaa suvun muut lajit
  • molemmilla sukupuolilla suunnilleen samanväriset takasiivet, naarailla varjostus ehkä hiukan voimakkaampaa
  • lentää kesä- syyskuussa yhtenä sukupolvena
  • lähinnä meitä Slovakiassa
  • vuoristolaji (1500 metristä ylöspäin), avoimilla paikoilla, missä kasvillisuus vaatimatonta
 
25 - 29 mm
Caradrina flavirena, ei Suomessa
  • etusiipien pohjaväri tumma, harmaanruskea
  • yökköstäplät erottuvat heikosti, hiukan pohjaväriä tummempina, vertaa suvun muut lajit
  • munuaistäplässä heikot valkoiset pisteet
  • aaltoviirun sisäpuolella heikosti erottuvaa ruskeaa varjostusta, vertaa suvun muut lajit
  • aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen, ei juuri muuta siipeä tummempi, vertaa suvun muut lajit
  • molemmilla sukupuolilla suunnilleen samanväriset takasiivet, naarailla varjostus ehkä hiukan voimakkaampaa
  • lentää touko- syyskuussa kahtena sukupolvena
  • toisen polven yksilöt huomattavan pienikokoisia
  • lähinnä meitä Pohjois-Unkarissa
  • tavattu kerran Etelä-Englannista vaeltajana
  • Etelä-Euroopassa erittäin yleinen laji
  • kuivat alueet, missä kuitenkin rehevä kasvillisuus
  • toukka matalilla kasveilla
 
29 - 32 mm
Hoplodrina octogenaria, keltasänkiyökkönen
  • yökköstäplien ympärillä vaalea rajaviiva, vertaa Caradrina suku
  • munuaistäplässä ei valkoisia pisteitä, vertaa Caradrina suku
  • etusiipien pohjaväri kellertävän ruskea, harmaakehnäinen
  • etusiipien pohjaväri vaaleampi kuin sisarlajilla H. blanda'lla
  • keskivarjo mustahko, selvästi erottuva, vertaa H. blanda
  • yökköstäplät selvästi pohjaväriä tummemmat, vertaa H. blanda
  • etusiivissä selvä ripsien tumma (katkeileva) tyviviiru, vertaa H. blanda
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet tasaisemman tummat
  • takasiiven suonet heikommin näkyvissä kuin sisarlajilla H. blanda'lla
 
28 - 32 mm
Hoplodrina blanda, ruskosänkiyökkönen
  • yökköstäplien ympärillä vaalea rajaviiva, vertaa Caradrina suku
  • munuaistäplässä ei valkoisia pisteitä, vertaa Caradrina suku
  • etusiipien pohjaväri tummanruskea, harmaakehnäinen
  • etusiipien pohjaväri tummempi kuin sisarlajilla H. octogenaria'lla
  • keskivarjo melko heikosti erottuva, vertaa H. octogenaria
  • yökköstäplät eivät juuri pohjaväriä tummemmat, vertaa H. octogenaria
  • etusiivissä ei ole selvää ripsien tummaa tyviviirua, vertaa H. octogenaria
  • takasiivet selvästi kontrastisemmat kuin sisarlajilla H. octogenaria'lla
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet tummemmat
  • takasiiven suonet vahvemmin näkyvissä (tummina) kuin sisarlajilla H. octogenaria'lla
    (esim. kuvassa näkyvät kaarijuovan täplät suonten kohdalla)
 
28 - 30 mm
Hoplodrina ambigua, harhasänkiyökkönen
  • yökköstäplien ympärillä vaalea rajaviiva, vertaa Caradrina suku
  • munuaistäplässä ei valkoisia pisteitä, vertaa Caradrina suku
  • yökköstäplät isoja, vertaa H. octogenaria ja H. blanda
  • etusiipien pohjaväri vaaleampi kuin suomalaisilla sisarlajeilla, ruskehtavan harmaa
  • keskivarjon takaosa näyttäisi olevan kaarevampi kuin suomalaisilla sisarlajeilla, näin myös kirjojen kuvatauluissa
    (onko todellinen määritysperuste ?)
  • takasiivet valkoiset, suonten kohdilta ja ulkoreunasta aavistuksen tummuneet, vertaa H. octogenaria ja H. blanda
    (huom. kuluneella sisarlajilla takasiivet näyttävät myös aika valkoisilta)
  • takasiipien ripset valkoiset, vertaa H. octogenaria ja H. blanda
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • säännöllisesti kaksipolvinen laji, ensimmäinen polvi jo kesäkuussa (suvun aikaisin laji)
  • Latviassa uusi tulokas (sielläkin kahtena sukupolvena)
  • leviämässä oleva laji
Lämsävertailuja Hoplodrina octogenaria - Hoplodrina ambigua
koirasperhosella takaruumiin kärjessä oleva oikeanpuoleinen lämsä levitetty sivulle
  • H. octogenaria:
    • lämsän keskellä oleva 'sarvi' lähtee yläviistoon soikeahkosta 'kuplasta'
  • H. blanda:
    • lämsän keskellä oleva 'sarvi' pienempi kuin H. octogenaria'lla ja 'kuplasta' erottuu vain hiukan yläreunaa 'sarven' juuressa
    • useimmiten 'sarvi' taitaa osoittaa yläviistoon kuten H. octogenaria'lla vaikkakin malliyksilöllä se on lämsän suuntainen
      (huom: sarven edessä oleva tumma kaari on lämsän laajentuneen kärkiosan, cuculluksen, takareuna)
  • H. ambigua:
    • lämsän keskellä oleva 'sarvi' näyttää kaksihaaraiselta, 'kuplan' tumma yläreuna muodostaa toisen haaran
    • 'kuplan' ja sen tyvipuolella olevan vaalean alueen raja tasaisen kaareva
(huom. H. blanda'n lämsän karvattomuus johtuu siitä että kuvaa varten sitä joutui penslaamaan muita enemmän)
 
28 - 33 mm
Hoplodrina superstes, ei Suomessa
  • yökköstäplien ympärillä vaalea rajaviiva, vertaa Caradrina suku
  • munuaistäplässä ei valkoisia pisteitä, vertaa Caradrina suku
  • etusiipien pohjaväri vaaleampi kuin suomalaisilla sisarlajeilla, ruskehtavan harmaa
  • koiraalla takasiivet valkoiset (ei kuitenkaan niin valkoiset kuin H. ambigua'lla), naaraan takasiivet kuvassa
  • yökköstäplät pienemmät kuin H. ambigua'lla
  • ripsien tyvipilkut melko voimakkaat, vertaa H. ambigua
  • lentää kesä- heinäkuussa
  • lähinnä meitä Pohjois-Ukrainassa
  • hietikot, kivikot, stepit
  • toukka matalilla kasveilla
 
30 - 32 mm
Hoplodrina respersa, Lähialuelaji, ei Suomessa
  • yökköstäplien ympärillä vaalea rajaviiva, mikä näkyy yleensä heikosti
  • munuaistäplässä ei valkoisia pisteitä, vertaa Caradrina suku
  • etusiipien pohjaväri vaaleampi kuin suomalaisilla sisarlajeilla, enemmän harmahtava
  • etusiipien etureunatäplät voimakkaita, vertaa H. ambigua ja H. superstes
  • koiraallakin takasiivet melko tummat (kuvassa), naaraalla vielä tummemmat, vertaa muu Hoplodrina -suku
  • yökköstäplät, varsinkin rengastäplä, selvästi pienempiä kuin lajeilla H. ambigua ja H. superstes
  • ulompi poikkiviiru kaksinkertainen pisterivistö, vertaa muu Hoplodrina -suku
  • ripsien tyvipilkut melko voimakkaat, vertaa H. ambigua
  • lentää kesä- elokuussa
  • Baltiassa harvinaisena Etelä-Viroa myöten
  • tavattu myös Etelä-Ruotsista
  • hietikot, kivikot, stepit
  • toukka matalilla kasveilla
 
31 - 36 mm
Charanyca trigrammica, kolmiviiruyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet tummemmat
 
32 - 37 mm
Charanyca ferruginea, varjoyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset, naaraan rihmamaiset
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • naaras on hiukan pienempi, siivet kapeammat ja tummemmat
 
 
Euroopassa vielä kolmas Charanyca -laji:
  • Charanyca apfelbecki Italia, Kreikka
    • muistuttaa 'kaukaisesti' sisarlajiaan C. trigrammica
 
24 - 30 mm
Proxenus lepigone, luotoyökkönen
  • Euroopassa kaksi samannäköistä lajia, P. lepigone ja P. hospes
  • etusiivet erittäin kapeat, tasaisen tummanharmaat, näkyvissä vain kaksi pistemäistä yökköstäplää
  • joskus ulkosarakkeen suonet pohjaväriä tummemmat
  • Suomessa luotojen ja merenrantojen laji
  • naaraat pienempiä kuin koiraat
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
25 - 30 mm
Proxenus hospes, ei Suomessa
  • etusiiven etureuna hiukan kaarevampi kuin sisarlajilla P. lepigone
  • etusiiven poikkiviirut heikosti näkyvissä, P. lepigone'lla ne tavallisesti puuttuu
  • takasiivet valkoisemmat, kiiltävämmät (läpinäkyvämmät) kuin sisarlajilla P. lepigone
  • takasiivissä ei keskipilkkua, P. lepigone'lla sen voi juuri ja juuri hahmottaa
  • keskiruumis selvästi rotevampi kuin P. lepigone'lla
  • genitaaleissa selvät erot
  • lentää maalis- kesäkuussa, toinen sukupolvi elo- lokakuussa
  • lähinnä meitä vaeltajana Tanskasta ja kerran Länsi-Virosta (2000 -luku)
  • lämpimät (kosteat) alueet
  • toukka matalilla kasveilla
 
24 - 29 mm
Athetis gluteosa, ahdeyökkönen
  • etusiipien pohjaväri ruskehtavan harmaa, ulko-osastaan enemmän tai vähemmän ruskeammat
  • rengastäplä pieni terävä piste
  • etusiivet selvästi leveämmät kuin Caradrina ja Hoplodrina -lajeilla
  • takasiivet melko tasaisen väriset, ruskehtavan harmaat, vertaa Caradrina ja Hoplodrina -lajit
  • takasiipiripsien tyviviiru melko huomaamaton, vertaa A. pallustris
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraat kooltaan pienempiä
 
23 - 32 mm
Athetis pallustris, kätköyökkönen
  • etusiipien pohjaväri vaaleanruskehtavan harmaa
  • etusiipien kuviointi vaihtelee terävästä hyvin himmeään
  • naaraat selvästi pienempiä ja tummempia
  • sisemmässä poikkiviirussa iso mutka ulospäin, vertaa A. gluteosa
  • rengastäplä terävä piste
  • munuaistäplä mustakko täplä, vertaa A. gluteosa
  • etusiivet selvästi leveämmät kuin Caradrina ja Hoplodrina -lajeilla
  • takasiipiripsien tyviviiru melko selvä, vertaa A. gluteosa
 
26 - 30 mm
Athetis furvula, Lähialuelaji, ei Suomessa
  • etusiipien pohjaväri ruskehtavan harmaa, hiukan sinertävä
  • yökköstäplät selvät, rengastäplä pieni piste ja munuaistäplä selvästi isompi kuin muilla Athetis -lajeilla
  • munuaistäplä tumma, vertaa A. gluteosa
  • keskivarjo voimakas, vertaa muut Athetis -lajit
  • takasiivet tummat, ulkoreunassa leveä tumma varjo, vertaa muut Athetis -lajit
  • lentää kesä- elokuussa
  • lähinnä meitä Pietarin kaakkoispuolella
  • lämpimät ja kuivat alueet, erityisesti stepit
  • toukka matalilla kasveilla
 
28 - 31 mm
Chilodes maritimus, rytiyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan, vaikkakin lajista esiintyy erilaisia muotoja
  • molemmat yökköstäplät pyöreitä, suunnilleen yhtä isoja
    (wismariensis -muodolla voivat peittyä tyvijuomun alle)
  • Länsi-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
 
Euroopan toinen Chilodes -laji:
  • Chilodes distracta Kaspianmeri
    • muistuttaa sisarlajiaan C. maritimus, mutta pienempi
 

Muita suomalaisia lajeja, joilla tyvijuomu voi olla venynyt pitkin siipeä

Huom. tyvijuomun vahvuus vaihtelee näillä jokaisella lajilla
(voi olla lähes kateissa tai sitten vahvana ulkosarakkeeseen asti)

24 - 30 mm
Donacaula mucronella
kuuluu koisaperhosiin
   (Pyralidae, Schoenobiinae)
  • melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa
  • kosteikot
  • lentää kesä- heinäkuussa
  • toukat elävät mm. saroilla
 
14 - 26 mm
Donacaula forficella
kuuluu koisaperhosiin
   (Pyralidae, Schoenobiinae)
  • melko yleinen Etelä-Suomessa
  • kosteikot
  • lentää kesä- heinäkuussa
  • toukat elävät mm. saroilla
 
30 - 35 mm
Mythimna flammea, ruokoyökkönen
kuuluu sukuryhmään olkiyökköset
   (Noctuinae, Leucaniini)
  • melko yleinen Suomenlahden rannikolla
  • ruoikot
  • lentää kesä- heinäkuussa
  • toukan ravintona järviruoko
 
29 - 37 mm
Mythimna straminea, ruoko-olkiyökkönen
kuuluu sukuryhmään olkiyökköset
   (Noctuinae, Leucaniini)
  • jokseenkin yleinen Etelä-Suomessa
  • ruoikot
  • lentää heinä- elokuussa
  • toukan ravintona mm. järviruoko
 
30 - 36 mm
Mythimna pallens, vaaleaolkiyökkönen
kuuluu sukuryhmään olkiyökköset
   (Noctuinae, Leucaniini)
  • yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa
  • kaikkialla
  • lentää heinä- elokuussa
  • toukan ravintona heinäkasvit
 
30 - 35 mm
Mythimna impura, sameaolkiyökkönen
kuuluu sukuryhmään olkiyökköset
   (Noctuinae, Leucaniini)
  • yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa
  • kaikkialla
  • lentää heinä- elokuussa
  • toukan ravintona heinäkasvit
 
25 - 30 mm
Archanara dissoluta, hentoruokoyökkönen
kuuluu sukuryhmään korsiyökköset
   (Noctuinae, Apameini)
  • jokseenkin yleinen Etelä-Suomessa
  • ruoikot
  • lentää elo- syyskuussa
  • toukan ravintona järviruoko
 
32 - 41 mm
Globia sparganii, pistelampiyökkönen
kuuluu sukuryhmään korsiyökköset
   (Noctuinae, Apameini)
  • jokseenkin yleinen Etelä-Suomessa
  • vesistöjen ranta-alueet
  • lentää elo- syyskuussa
  • toukan ravintona osmankäämi
 
31 - 39 mm
Globia algae, ruskolampiyökkönen
kuuluu sukuryhmään korsiyökköset
   (Noctuinae, Apameini)
  • jokseenkin harvinainen Etelä-Suomessa (selvästi vähälukuisempi kuin G. sparganii)
  • vesistöjen ranta-alueet
  • lentää elo- syyskuussa
  • toukan ravintona osmankäämi
 
29 - 32 mm
Sedina buettneri, pikkukalvakkayökkönen
kuuluu sukuryhmään korsiyökköset
   (Noctuinae, Apameini)
  • harvinainen Etelä-Suomessa
  • vesistöjen ranta-alueet
  • lentää elo- lokakuussa
  • toukan ravintona mm. sorsimo
 
31 - 37 mm
Longalatedes elymi, rantavehnäyökkönen
kuuluu sukuryhmään korsiyökköset
   (Noctuinae, Apameini)
  • jokseenkin yleinen Etelä-Suomessa
  • meren rannat ja saaristo
  • lentää kesä- heinäkuussa
  • toukan ravintona rantavehnä

Sivu päivitetty-- 18.3.2016 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Lassi Jalonen:Perhosen lainaus kuvattavaksi: H. ambigua
Jari Kaitila:Vieraslajien levinneisyys, elintavat ja tunnistusvinkkejä,
perhosten lainaus kuvattavaksi: S. littoralis, C. kadenii, C. aspersa, C. petraea, C. gilva, C. flavirena,
H. superstes, H. respersa, C. maritimus muodot, P. hospes, A. gluteosa (molemmat)
Karl-Erik Lundsten:Perhosten lainaus kuvattavaksi: S. exigua, C. terrea, A. furvula
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, määritystekstit
Kimmo Silvonen:Toukkakuva