|
Pseudeustrotiini |
20 - 24 mm
|
|
Pseudeustrotia candidula, rusokiiltoyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
|
Elaphriini - koruyökköset |
17 - 20 mm
|
|
Elaphria venustula, koruyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
|
Euroopan toinen Elaphriini -laji:
- Galgula partita eteläisin Espanja
|
|
Prodeniini - kulkuyökköset |
35 - 40 mm
|
|
Spodoptera littoralis, krysanteeminyökkönen ei Suomessa (tavattu kuitenkin meillä kasvihuonevierailijana)
- etusiipien kirjailu ja väritys sekä valkoiset takasiivet tekevät lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- lentää kotiseuduillaan läpi vuoden jatkuvapolvisena
- Välimeren rannat, Afrikka
- toukka elää mm. erilaisilla viljely- ja koristekasveilla
- toukkalöydöt täällä meilläkin täysin mahdollisia
|
|
26 - 30 mm
|
|
Spodoptera exigua, kulkuyökkönen
- helppo tunnistaa siipien muodon ja värityksen perusteella
- etusiivet melko kapeat
- rengastäplä melko iso verrattuna Caradrina -lajeihin
- rengastäplä punaruskeatäytteinen
- takasiivet ripsineen valkeat, suonet tummat ja ulkoreuna kapealti tumma
- muistuttaa meidän vakituisista lajeista eniten C. clavipalpis'ta, ainakin takasiiviltään (kokokin suunnilleen sama)
- selvimmät erot S. exigua'an
- etusiipien pohjaväri tasaisempi
- rengastäplä pieni piste
- munuaistäplässä valkeita pisteitä
- takasiipien ulkoreuna pyöristyneempi, siivet ei niin kolmiomaiset
|
|
Euroopassa vielä kolmas Spodoptera -laji:
- Spodoptera cilium Välimeren rannikot
- muistuttaa sisarlajiaan S. exigua
- etusiivet tummemmat, väritys tasaisempi
- takasiivet ihan samanlaiset
|
|
Caradrinini - nurmiyökköset |
28 - 32 mm
|
|
Caradrina morpheus, ruskonurmiyökkönen
- pyöreä rengastäplä isohko, pohjaväriä tummempi läikkä, vertaa suvun muut lajit
- yökköstäplät ilman vaaleaa rajausta, vertaa Hoplodrina -suku
- munuaistäplä ilman valkoisia pisteitä, vertaa suvun muut lajit
- aaltoviirun sisäpuolen varjostus leveä ja tasainen, vertaa suvun muut lajit
- aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
|
26 - 30 mm
|
|
Caradrina montana, sininurmiyökkönen
- etusiipien pohjaväri sinertävän harmaa, vertaa suvun muut lajit
- munuaistäplässä selvät valkoiset pisteet
- aaltoviirun sisäpuolen hammasmainen varjostus punertavanruskea eli eri sävyinen kuin siiven pohjaväri, vertaa suvun muut lajit
- aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen, vain hiukan tummempi, vertaa C. selini
- takasiivet lähes valkoiset, vertaa C. selini
- takasiivissä ei keskipilkkua, vertaa C. selini
- lennon huippu heinäkuun lopulla, vertaa C. selini
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
|
29 - 32 mm
|
|
Caradrina albina, aronurmiyökkönen
- etusiipien pohjaväri vaalea, ruskehtavan harmaa, vertaa suvun muut lajit
- munuaistäplässä selvät valkoiset pisteet
- aaltoviirun sisäpuolen täplikäs varjostus punertavanruskeaa, vertaa suvun muut lajit
- aaltoviirun ulkopuoli lähes musta, kellanruskeiden täplien rajaama, vertaa suvun muut lajit
(ilmeisesti ei aina näin tumma kuin kuvassa)
- takasiivet puhtaan valkoiset, myös naaraalla, vertaa suvun muut lajit
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
|
25 - 28 mm
|
|
Caradrina selini, harmonurmiyökkönen
- etusiipien pohjaväri ruskehtavan harmaa, vertaa C. montana
- munuaistäplässä ainakin heikot valkoiset pisteet
- aaltoviirun sisäpuolen varjostus punertavanruskea, melko leveä, vertaa C. montana
- aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen, mutta selvästi tummempi, vertaa C. montana
- takasiipien ulkoreuna leveälti varjostunut, vertaa C. montana
- takasiivissä heikko keskipilkku, vertaa C. montana
- lennon huippu kesäkuun lopulla, vertaa C. montana
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
|
30 - 34 mm
|
|
Caradrina clavipalpis, huoneyökkönen
- etusiipien pohjaväri kellertävän harmaa, vertaa C. montana
- munuaistäplässä valkoiset pisteet
- aaltoviiru kellertävä, selvästi erottuva, vertaa suvun muut lajit
- aaltoviirun sisäpuolen hammasmainen varjostus punertavanruskeaa, melko isokokoista, vertaa suvun muut lajit
- aaltoviirun ulkopuoli lähes musta niinkuin C. albina'lla, vertaa suvun muut lajit
- takasiivet valkoiset, etureunasta ja suonten kohdilta tummempivarjoiset, vertaa suvun muut lajit
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
|
26 - 30 mm
|
|
Caradrina terrea, ei Suomessa
- etusiipien pohjaväri harmahtavan ruskea
- munuaistäplässä selvät valkoiset pisteet
- aaltoviirun sisäpuolen varjostus mustaa, joskin ei aina niin runsasta kuin kuvassa, vertaa suvun muut lajit
- aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen, vain hiukan tummempi
- etusiiven etureunatäplät selvästi heikommat kuin sisarlajilla C. clavipalpis
- koiraalla takasiivet tyvestä valkoiset, ulkoreunasta selvästi tummuneet, naaraalla tasaisemmin tummuneet, vertaa C. clavipalpis
- lentää heinä- elokuussa
- lähinnä meitä Valkovenäjällä
- lämpimät hiekkapohjaiset alueet, stepit
- toukka kaikkiruokainen (matalat kasvit)
|
|
28 - 31 mm
|
|
Caradrina kadenii, ei Suomessa
- etusiivet melko tasaisen väriset, harmahtavat
- yökköstäplät erottuvat kontrastisina, vertaa suvun muut lajit
- munuaistäplässä selvät valkoiset pisteet
- munuaistäplä sisältä tumma
- aaltoviirun sisäpuolen varjostus tummanruskeaa - mustaa, usein runsaampaa kuin kuvassa, vertaa suvun muut lajit
- aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen
- koiraalla takasiivet lähes valkoiset, naaraalla ulkolaidasta hiukan tummuneet
- lentää touko- syyskuussa kahtena sukupolvena
- lähinnä meitä Etelä-Puolassa (Länsi-Virosta havaintotieto 1800 -luvulta)
- lämpimät kivikkoiset alueet
- toukka kaikkiruokainen (matalat kasvit)
|
|
28 - 31 mm
|
|
Caradrina aspersa, ei Suomessa
- etusiivet melko tasaisen väriset, ruskehtavat (joskus harmahtavat)
- yökköstäplät erottuvat kontrastisina, vertaa suvun muut lajit
- rengastäplä saattaa usein puuttua
- munuaistäplässä ei valkoisia pisteitä
- aaltoviirun sisäpuolella ei varsinaista varjostusta, ehkä hiukan tummempaa kuin siiven tyviosassa, vertaa suvun muut lajit
- aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen, vain hiukan tummempi
- koiraalla takasiivet ulkoreunaa lukuunottamatta valkoiset, naaraalla ulkolaidasta hiukan tummuneet (kuvassa naaras)
- lentää touko- syyskuussa kahtena sukupolvena
- lähinnä meitä Etelä-Puolassa
- lämpimät kallioiset alueet, stepit (suosii kalkkiympäristöjä)
- toukka kaikkiruokainen (matalat kasvit)
|
|
27 - 30 mm
|
|
Caradrina petraea, Lähialuelaji, ei Suomessa
- etusiipien pohjaväri vaalea, ruskehtavan harmaa
- yökköstäplät erottuvat kontrastisina, vertaa suvun muut lajit
- munuaistäplässä heikot valkoiset pisteet
- aaltoviirun sisäpuolella terävät mustat hampaat, vertaa suvun muut lajit
- aaltoviirun sisäpuolen hammastus ei ruskeaa kuten C. montana'lla
- aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen, ei muuta siipeä tummempi, vertaa suvun muut lajit
- molemmilla sukupuolilla suunnilleen samanväriset takasiivet
- ripsien tyvipilkut erittäin voimakkaat, vertaa suvun muut lajit
- lentää heinäkuun loppupuolella kuten C. montana
- lähinnä meitä 1940 -luvulla n. 15 km Suomen rajasta Kuhmon tasolla
- Itä-Virossa 1930- ja 1940-luvulla paikallinen, oli pitkään kateissa, mutta viimeisen viiden vuoden aikana taas tavattu
- lajista on uusia havaintoja Inkerinmaalta, Pietarista ja Venäjän Karjalasta
- itäinen laji, Venäjän ulkopuolelta tavattu vain Virosta
- elinympäristövaatimukset ei täysin selvillä
- tavattu varsin monenlaisista paikoista kuten horsmaa kasvavilta metsäaukioilta, mutta myös kosteapohjaisista ja rehevistä metsämaastoista, kulttuurialueet
|
|
30 - 35 mm
|
|
Caradrina gilva, ei Suomessa
- etusiipien pohjaväri harmaa, usein vaaleampi kuin kuvassa
- yökköstäplät erottuvat heikosti, vertaa suvun muut lajit
- munuaistäplässä ei valkoisia pisteitä
- aaltoviirun sisäpuolella ei miinkäänlaista varjostusta, vertaa suvun muut lajit
- aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen, ei muuta siipeä tummempi, vertaa suvun muut lajit
- molemmilla sukupuolilla suunnilleen samanväriset takasiivet, naarailla varjostus ehkä hiukan voimakkaampaa
- lentää kesä- syyskuussa yhtenä sukupolvena
- lähinnä meitä Slovakiassa
- vuoristolaji (1500 metristä ylöspäin), avoimilla paikoilla, missä kasvillisuus vaatimatonta
|
|
25 - 29 mm
|
|
Caradrina flavirena, ei Suomessa
- etusiipien pohjaväri tumma, harmaanruskea
- yökköstäplät erottuvat heikosti, hiukan pohjaväriä tummempina, vertaa suvun muut lajit
- munuaistäplässä heikot valkoiset pisteet
- aaltoviirun sisäpuolella heikosti erottuvaa ruskeaa varjostusta, vertaa suvun muut lajit
- aaltoviirun ulkopuoli pohjavärin värinen, ei juuri muuta siipeä tummempi, vertaa suvun muut lajit
- molemmilla sukupuolilla suunnilleen samanväriset takasiivet, naarailla varjostus ehkä hiukan voimakkaampaa
- lentää touko- syyskuussa kahtena sukupolvena
- toisen polven yksilöt huomattavan pienikokoisia
- lähinnä meitä Pohjois-Unkarissa
- tavattu kerran Etelä-Englannista vaeltajana
- Etelä-Euroopassa erittäin yleinen laji
- kuivat alueet, missä kuitenkin rehevä kasvillisuus
- toukka matalilla kasveilla
|
|
29 - 32 mm
|
|
Hoplodrina octogenaria, keltasänkiyökkönen
- yökköstäplien ympärillä vaalea rajaviiva, vertaa Caradrina suku
- munuaistäplässä ei valkoisia pisteitä, vertaa Caradrina suku
- etusiipien pohjaväri kellertävän ruskea, harmaakehnäinen
- etusiipien pohjaväri vaaleampi kuin sisarlajilla H. blanda'lla
- keskivarjo mustahko, selvästi erottuva, vertaa H. blanda
- yökköstäplät selvästi pohjaväriä tummemmat, vertaa H. blanda
- etusiivissä selvä ripsien tumma (katkeileva) tyviviiru, vertaa H. blanda
- sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet tasaisemman tummat
- takasiiven suonet heikommin näkyvissä kuin sisarlajilla H. blanda'lla
|
|
28 - 32 mm
|
|
Hoplodrina blanda, ruskosänkiyökkönen
- yökköstäplien ympärillä vaalea rajaviiva, vertaa Caradrina suku
- munuaistäplässä ei valkoisia pisteitä, vertaa Caradrina suku
- etusiipien pohjaväri tummanruskea, harmaakehnäinen
- etusiipien pohjaväri tummempi kuin sisarlajilla H. octogenaria'lla
- keskivarjo melko heikosti erottuva, vertaa H. octogenaria
- yökköstäplät eivät juuri pohjaväriä tummemmat, vertaa H. octogenaria
- etusiivissä ei ole selvää ripsien tummaa tyviviirua, vertaa H. octogenaria
- takasiivet selvästi kontrastisemmat kuin sisarlajilla H. octogenaria'lla
- sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet tummemmat
- takasiiven suonet vahvemmin näkyvissä (tummina) kuin sisarlajilla H. octogenaria'lla
(esim. kuvassa näkyvät kaarijuovan täplät suonten kohdalla)
|
|
28 - 30 mm
|
|
Hoplodrina ambigua, harhasänkiyökkönen
- yökköstäplien ympärillä vaalea rajaviiva, vertaa Caradrina suku
- munuaistäplässä ei valkoisia pisteitä, vertaa Caradrina suku
- yökköstäplät isoja, vertaa H. octogenaria ja H. blanda
- etusiipien pohjaväri vaaleampi kuin suomalaisilla sisarlajeilla, ruskehtavan harmaa
- keskivarjon takaosa näyttäisi olevan kaarevampi kuin suomalaisilla sisarlajeilla, näin myös kirjojen kuvatauluissa
(onko todellinen määritysperuste ?)
- takasiivet valkoiset, suonten kohdilta ja ulkoreunasta aavistuksen tummuneet, vertaa H. octogenaria ja H. blanda
(huom. kuluneella sisarlajilla takasiivet näyttävät myös aika valkoisilta)
- takasiipien ripset valkoiset, vertaa H. octogenaria ja H. blanda
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- säännöllisesti kaksipolvinen laji, ensimmäinen polvi jo kesäkuussa (suvun aikaisin laji)
- Latviassa uusi tulokas (sielläkin kahtena sukupolvena)
- leviämässä oleva laji
|
Lämsävertailuja Hoplodrina octogenaria - Hoplodrina ambigua
koirasperhosella takaruumiin kärjessä oleva oikeanpuoleinen lämsä levitetty sivulle |
|
- H. octogenaria:
- lämsän keskellä oleva 'sarvi' lähtee yläviistoon soikeahkosta 'kuplasta'
- H. blanda:
- lämsän keskellä oleva 'sarvi' pienempi kuin H. octogenaria'lla ja 'kuplasta' erottuu vain hiukan yläreunaa 'sarven' juuressa
- useimmiten 'sarvi' taitaa osoittaa yläviistoon kuten H. octogenaria'lla vaikkakin malliyksilöllä se on lämsän suuntainen
(huom: sarven edessä oleva tumma kaari on lämsän laajentuneen kärkiosan, cuculluksen, takareuna)
- H. ambigua:
- lämsän keskellä oleva 'sarvi' näyttää kaksihaaraiselta, 'kuplan' tumma yläreuna muodostaa toisen haaran
- 'kuplan' ja sen tyvipuolella olevan vaalean alueen raja tasaisen kaareva
(huom. H. blanda'n lämsän karvattomuus johtuu siitä että kuvaa varten sitä joutui penslaamaan muita enemmän)
|
|
28 - 33 mm
|
|
Hoplodrina superstes, ei Suomessa
- yökköstäplien ympärillä vaalea rajaviiva, vertaa Caradrina suku
- munuaistäplässä ei valkoisia pisteitä, vertaa Caradrina suku
- etusiipien pohjaväri vaaleampi kuin suomalaisilla sisarlajeilla, ruskehtavan harmaa
- koiraalla takasiivet valkoiset (ei kuitenkaan niin valkoiset kuin H. ambigua'lla), naaraan takasiivet kuvassa
- yökköstäplät pienemmät kuin H. ambigua'lla
- ripsien tyvipilkut melko voimakkaat, vertaa H. ambigua
- lentää kesä- heinäkuussa
- lähinnä meitä Pohjois-Ukrainassa
- hietikot, kivikot, stepit
- toukka matalilla kasveilla
|
|
30 - 32 mm
|
|
Hoplodrina respersa, Lähialuelaji, ei Suomessa
- yökköstäplien ympärillä vaalea rajaviiva, mikä näkyy yleensä heikosti
- munuaistäplässä ei valkoisia pisteitä, vertaa Caradrina suku
- etusiipien pohjaväri vaaleampi kuin suomalaisilla sisarlajeilla, enemmän harmahtava
- etusiipien etureunatäplät voimakkaita, vertaa H. ambigua ja H. superstes
- koiraallakin takasiivet melko tummat (kuvassa), naaraalla vielä tummemmat, vertaa muu Hoplodrina -suku
- yökköstäplät, varsinkin rengastäplä, selvästi pienempiä kuin lajeilla H. ambigua ja H. superstes
- ulompi poikkiviiru kaksinkertainen pisterivistö, vertaa muu Hoplodrina -suku
- ripsien tyvipilkut melko voimakkaat, vertaa H. ambigua
- lentää kesä- elokuussa
- Baltiassa harvinaisena Etelä-Viroa myöten
- tavattu myös Etelä-Ruotsista
- hietikot, kivikot, stepit
- toukka matalilla kasveilla
|
|
31 - 36 mm
|
|
Charanyca trigrammica, kolmiviiruyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla takasiivet tummemmat
|
|
32 - 37 mm
|
|
Charanyca ferruginea, varjoyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset, naaraan rihmamaiset
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- naaras on hiukan pienempi, siivet kapeammat ja tummemmat
Euroopassa vielä kolmas Charanyca -laji:
- Charanyca apfelbecki Italia, Kreikka
- muistuttaa 'kaukaisesti' sisarlajiaan C. trigrammica
|
|
24 - 30 mm
|
|
Proxenus lepigone, luotoyökkönen
- Euroopassa kaksi samannäköistä lajia, P. lepigone ja P. hospes
- etusiivet erittäin kapeat, tasaisen tummanharmaat, näkyvissä vain kaksi pistemäistä yökköstäplää
- joskus ulkosarakkeen suonet pohjaväriä tummemmat
- Suomessa luotojen ja merenrantojen laji
- naaraat pienempiä kuin koiraat
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
|
25 - 30 mm
|
|
Proxenus hospes, ei Suomessa
- etusiiven etureuna hiukan kaarevampi kuin sisarlajilla P. lepigone
- etusiiven poikkiviirut heikosti näkyvissä, P. lepigone'lla ne tavallisesti puuttuu
- takasiivet valkoisemmat, kiiltävämmät (läpinäkyvämmät) kuin sisarlajilla P. lepigone
- takasiivissä ei keskipilkkua, P. lepigone'lla sen voi juuri ja juuri hahmottaa
- keskiruumis selvästi rotevampi kuin P. lepigone'lla
- genitaaleissa selvät erot
- lentää maalis- kesäkuussa, toinen sukupolvi elo- lokakuussa
- lähinnä meitä vaeltajana Tanskasta ja kerran Länsi-Virosta (2000 -luku)
- lämpimät (kosteat) alueet
- toukka matalilla kasveilla
|
|
24 - 29 mm
|
|
Athetis gluteosa, ahdeyökkönen
- etusiipien pohjaväri ruskehtavan harmaa, ulko-osastaan enemmän tai vähemmän ruskeammat
- rengastäplä pieni terävä piste
- etusiivet selvästi leveämmät kuin Caradrina ja Hoplodrina -lajeilla
- takasiivet melko tasaisen väriset, ruskehtavan harmaat, vertaa Caradrina ja Hoplodrina -lajit
- takasiipiripsien tyviviiru melko huomaamaton, vertaa A. pallustris
- sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraat kooltaan pienempiä
|
|
23 - 32 mm
|
|
Athetis pallustris, kätköyökkönen
- etusiipien pohjaväri vaaleanruskehtavan harmaa
- etusiipien kuviointi vaihtelee terävästä hyvin himmeään
- naaraat selvästi pienempiä ja tummempia
- sisemmässä poikkiviirussa iso mutka ulospäin, vertaa A. gluteosa
- rengastäplä terävä piste
- munuaistäplä mustakko täplä, vertaa A. gluteosa
- etusiivet selvästi leveämmät kuin Caradrina ja Hoplodrina -lajeilla
- takasiipiripsien tyviviiru melko selvä, vertaa A. gluteosa
|
|
26 - 30 mm
|
|
Athetis furvula, Lähialuelaji, ei Suomessa
- etusiipien pohjaväri ruskehtavan harmaa, hiukan sinertävä
- yökköstäplät selvät, rengastäplä pieni piste ja munuaistäplä selvästi isompi kuin muilla Athetis -lajeilla
- munuaistäplä tumma, vertaa A. gluteosa
- keskivarjo voimakas, vertaa muut Athetis -lajit
- takasiivet tummat, ulkoreunassa leveä tumma varjo, vertaa muut Athetis -lajit
- lentää kesä- elokuussa
- lähinnä meitä Pietarin kaakkoispuolella
- lämpimät ja kuivat alueet, erityisesti stepit
- toukka matalilla kasveilla
|
|
28 - 31 mm
|
|
Chilodes maritimus, rytiyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan, vaikkakin lajista esiintyy erilaisia muotoja
- molemmat yökköstäplät pyöreitä, suunnilleen yhtä isoja
(wismariensis -muodolla voivat peittyä tyvijuomun alle)
- Länsi-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
Euroopan toinen Chilodes -laji:
- Chilodes distracta Kaspianmeri
- muistuttaa sisarlajiaan C. maritimus, mutta pienempi
|
|
Muita suomalaisia lajeja, joilla tyvijuomu voi olla venynyt pitkin siipeä |
Huom. tyvijuomun vahvuus vaihtelee näillä jokaisella lajilla (voi olla lähes kateissa tai sitten vahvana ulkosarakkeeseen asti) |
24 - 30 mm
|
|
Donacaula mucronella kuuluu koisaperhosiin (Pyralidae, Schoenobiinae)
- melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa
- kosteikot
- lentää kesä- heinäkuussa
- toukat elävät mm. saroilla
|
|
14 - 26 mm
|
|
Donacaula forficella kuuluu koisaperhosiin (Pyralidae, Schoenobiinae)
- melko yleinen Etelä-Suomessa
- kosteikot
- lentää kesä- heinäkuussa
- toukat elävät mm. saroilla
|
|
30 - 35 mm
|
|
Mythimna flammea, ruokoyökkönen kuuluu sukuryhmään olkiyökköset (Noctuinae, Leucaniini)
- melko yleinen Suomenlahden rannikolla
- ruoikot
- lentää kesä- heinäkuussa
- toukan ravintona järviruoko
|
|
29 - 37 mm
|
|
Mythimna straminea, ruoko-olkiyökkönen kuuluu sukuryhmään olkiyökköset (Noctuinae, Leucaniini)
- jokseenkin yleinen Etelä-Suomessa
- ruoikot
- lentää heinä- elokuussa
- toukan ravintona mm. järviruoko
|
|
30 - 36 mm
|
|
Mythimna pallens, vaaleaolkiyökkönen kuuluu sukuryhmään olkiyökköset (Noctuinae, Leucaniini)
- yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa
- kaikkialla
- lentää heinä- elokuussa
- toukan ravintona heinäkasvit
|
|
30 - 35 mm
|
|
Mythimna impura, sameaolkiyökkönen kuuluu sukuryhmään olkiyökköset (Noctuinae, Leucaniini)
- yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa
- kaikkialla
- lentää heinä- elokuussa
- toukan ravintona heinäkasvit
|
|
25 - 30 mm
|
|
Archanara dissoluta, hentoruokoyökkönen kuuluu sukuryhmään korsiyökköset (Noctuinae, Apameini)
- jokseenkin yleinen Etelä-Suomessa
- ruoikot
- lentää elo- syyskuussa
- toukan ravintona järviruoko
|
|
32 - 41 mm
|
|
Globia sparganii, pistelampiyökkönen kuuluu sukuryhmään korsiyökköset (Noctuinae, Apameini)
- jokseenkin yleinen Etelä-Suomessa
- vesistöjen ranta-alueet
- lentää elo- syyskuussa
- toukan ravintona osmankäämi
|
|
31 - 39 mm
|
|
Globia algae, ruskolampiyökkönen kuuluu sukuryhmään korsiyökköset (Noctuinae, Apameini)
- jokseenkin harvinainen Etelä-Suomessa (selvästi vähälukuisempi kuin G. sparganii)
- vesistöjen ranta-alueet
- lentää elo- syyskuussa
- toukan ravintona osmankäämi
|
|
29 - 32 mm
|
|
Sedina buettneri, pikkukalvakkayökkönen kuuluu sukuryhmään korsiyökköset (Noctuinae, Apameini)
- harvinainen Etelä-Suomessa
- vesistöjen ranta-alueet
- lentää elo- lokakuussa
- toukan ravintona mm. sorsimo
|
|
31 - 37 mm
|
|
Longalatedes elymi, rantavehnäyökkönen kuuluu sukuryhmään korsiyökköset (Noctuinae, Apameini)
- jokseenkin yleinen Etelä-Suomessa
- meren rannat ja saaristo
- lentää kesä- heinäkuussa
- toukan ravintona rantavehnä
|