| |
Dypterygiini - sysiyökköset |
36 - 39 mm
 |
|
Dypterygia scabriuscula, tervayökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
40 - 47 mm
 |
|
Trachea atriplicis, maltsayökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
66 - 73 mm
 |
|
Mormo maura, sysiyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys sekä suuri koko tekevät lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
36 - 40 mm
 |
|
Thalpophila matura, valemorsiusyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
Etelä-Euroopassa samannäköinen laji:
- Olivenebula xanthochloris Italia, Espanja
- munuaistäplä iso, valkoinen
- takasiivet aivan samanlaiset
- kooltaan selvästi isompi
|
| |
34 - 40 mm
 |
|
Polyphaenis sericata, ei Suomessa
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- etusiipien tummuus ja kirjavuus vaihtelee, esim. keskisarake voi olla muuta siipeä selvästi vaaleampi
- tulee todella huonosti valolle
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- lentää kesä- heinäkuussa
- lähinnä meitä Etelä-Puolassa
- avoimet pensasmaat, puutarhat
- toukka erilaisilla pensailla, esim. kuusama ja syreeni
Etelä-Euroopassa samannäköinen laji:
- Olivenebula subsericata Bulgaria, Kreikka
- etusiivistä puuttuu tumma tyvijuomu ja sen jatkeena olevat juomut keski- ja ulkosarakkeesta
- takasiivet aivan samanlaiset, vain ilman keskitäplää
- kooltaan selvästi isompi
|
| |
Actinotiini - kuismayökköset |
30 - 34 mm
 |
|
Actinotia polyodon, hammaskuismayökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
28 - 32 mm
 |
|
Actinotia radiosa, ei Suomessa
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- lentää huhti- elokuussa kahtena sukupolvena
- lentää pääasiassa päivällä, käy ahkerasti kukilla
- lähinnä meitä Slovakiassa
- kuivahkot, avoimet metsämaat
- toukka kuismilla (Hypericum)
|
| |
28 - 32 mm
 |
|
Chloantha hyperici, harmokuismayökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- Keski- ja Etelä-Euroopassa perhoset tummempia, tasaisemman harmaita
|
| |
32 - 40 mm
 |
|
Hyppa rectilinea, runkoyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
Phlogophorini - hammasyökköset |
46 - 52 mm
 |
|
Phlogophora meticulosa, hammasyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Manner-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
4 sisarlajia tavataan Azorien saarilla:
|
| |
39 - 43 mm
 |
|
Phlogophora scita, ei Suomessa
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- juuri kuoriutuneella yksilöllä keskisarake kauniin oliivinvihreä
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- lentää kesä- heinäkuussa
- lähinnä meitä Etelä-Puolassa, Tatra -vuoristossa
- varjoiset vuoristometsiköt
- toukka saniaisilla, ruohoilla ja pensailla
|
| |
31 - 34 mm
 |
|
Euplexia lucipara, laskosyökkönen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
43 - 49 mm
 |
|
Auchmis detersa, ei Suomessa
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista ihan samannäköistä lajia
- tyvijuomu pitkä, voimakas
- juomu jatkuu ulkosarakkeessa
- takasiipien tumman ulkoreunan raja ei aina yhtä selvä kuin kuvassa
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- lentää kesä- syyskuussa
- lähinnä meitä Puolassa ja Valkovenäjällä
- lämpimät, kuivahkot, ruohikkoiset ja kivikkoiset alueet
- toukka happomarjapensailla (Berberis)
|
| |
Muita lajeja, jotka värisävyineen ja/tai tyvijuomuineen hiukan muistuttavat A. detersa'a |
| |
38 - 42 mm
 |
|
Acronicta psi, nuoliyökkönen kuuluu alaheimoon iltayökköset (Noctuidae, Acronictinae)
- yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa
|
| |
37 - 38 mm
 |
|
Dicranura ulmi, ei Suomessa kuuluu heimoon nirkot (Notodontidae)
- pitkät, 'hampaattomat' ja harmaat etusiivet sekä vaaleat takasiivet tuovat mieleen yökkösen (lähinnä kaapuyökköset), vaikka onkin nirkko
- koiraalla leveät, kampahampaiset tuntosarvet, kaapuyökkösillä ohuet 'rihmat'
- lähinnä meitä Tsekissä
- jalavametsät, puistot
- lentää huhti- toukokuussa
- toukka jalavalla (Ulmus)
|
| |
39 - 45 mm
 |
|
Cucullia santonici, ei Suomessa kuuluu alaheimoon kaapuyökköset (Noctuidae, Cuculliinae)
- lentää huhti- kesäkuussa, toinen sukupolvi heinä- elokuussa
- lähinnä meitä Itä-Ukraina
- esiintymisalueellaan melko yleinen laji
- kuivat ja lämpimät hiekkakentät, stepit
- toukka elää marunoilla (Artemisia)
|
| |
41 - 47 mm
 |
|
Asteroscopus sphinx, lähialuelaji, ei Suomessa kuuluu alaheimoon huhtiyökköset (Noctuidae, Psaphidinae)
- siivet voivat olla paljon harmaammat kuin kuvan yksilöllä
- etusiivessä vaalea aaltoviiru, joka näkyy selvänä varsinkin takaosastaan
- lentää syys- marraskuussa (tavattu poikkeuksellisesti myös keväällä)
- lähinnä meitä Etelä-Ruotsissa ja Liettuassa
- aurinkoiset, lämpimät sekametsät
- toukka elää erilaisilla puilla ja pensailla
|
| |
49 - 56 mm
 |
|
Meganephria bimaculosa, ei Suomessa kuuluu alaheimoon huhtiyökköset (Noctuidae, Psaphidinae)
- takasiiven takanurkassa tumma täplä
- lentää elo- lokakuussa
- lähinnä meitä Keski-Puolassa ja Valkovenäjällä
- lämpimät, kuivat metsämaat, puistot yms.
- toukka elää jalavalla (Ulmus)
|
| |