Hyphoraia aulica (Linnaeus, 1758)

Ketosiilikäs

34 mm (kärkiväli) Finland U: Hanko 664:28 e larva 1984 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen

40 mm (wingspan) Finland U: Hanko 664:28 e larva 1984 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja   Elinympäristö Matalaa kasvillisuutta kasvavat kuivahkot kedot. Talvehtiminen Keskenkasvuisena toukkana. Lentoaika Kesäkuun alusta - heinäkuun puoleenväliin - (Marttila et.al. 1996) Lennon huippu 5.6. - (Suomen hyönteisten tietokanta) Lienee pääasiassa päiväaktiivinen, lentää parhaiten iltapäivisin auringonpaisteessa - (Marttila et.al. 1996).
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Arctia Schr. aulica L. Keltatäpläinen siilikehrääjä - (Aro 1900)    Arctia Schrk. aulica L. Keltatäpläinen siilikehrääjä - (Valle 1937)    Hyphoraia aulica (Linnaeus, 1758) Ketosiilikäs - (Marttila et.al. 1996)
	Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg 2013):     Hyphoraia Hübner, 1820          aulica (Linnaeus, 1758)
Olavi Sotavallan kuvia
	1965; Olavi SOTAVALTA A revision of the genus Hyphoraia Hübner s. lat. (Lepidoptera, Arctiidae). 1965 ANNALES ENTOMOLOGICI FENNICI 31(3):159-197.   Artikkelissa on mustavalkoiset kuvataulut. Näiden taulujen pohjana olleet diakuvat pelastettiin roskakorista. Kuville ei ole tehty värikorjauksia (taustalevy oletettavasti valkoinen).
	Hyphoraia testudinaria testudinaria (Ranska) Taulu III, kuva 14 a Hyphoraia dejeanii (Espanja) Taulu III, kuva 14 b Hyphoraia testudinaria maculania (Itä-Ranska) Taulu III, kuva 15 Hyphoraia aulica (Keski-Eurooppa) Taulu III, kuva 16

Kehitysasteet
The early stages

	Toukan ravintokasvi: Polyfagi - (Seppänen 1970) Plantago sp. (ratamot) Achillea millefolium (siankärsämö)   Vicia sp. (virnat) - (Aro 1900) Viola sp. (orvokit) - (Marttila et.al. 1996) Hieracium sp. (keltanot) - (Marttila et.al. 1996) Festuca sp. (nadat) - (Marttila et.al. 1996)
Kotelo: Kiiltävän mustanruskea - musta, ohuessa verkkokopassa, jossa runsaasti toukan karvoja - (Valle 1937)

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Suomen hyönteistietokanta (4.9.2013)
laji elää maakunnassa maakunnasta ei havaintoa vuosiin Suomessa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	1855, V: Lohja, 1 ex., Fr.W.Mäklin leg.
Arkisto:	Johan Martin Jakob af Tengström (1821-1890) arkisto: Alexander von NORDMANNin kirje 17.10.1855 Tengströmille Helsingin Yliopiston kirjasto, Henkilöarkistot
Kirjallisuus:	1869; Johan Martin Jakob af TENGSTRÖM Catalogus Lepidopterorum Faunae Fenniae praecursorius. 1869 NOTISER UR SÄLLSKAPETS PRO FAUNA ET FLORA FENNICA FÖRHANDLINGAR 10 (ny Serie 7 Häftet):287-370.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
1855	V	Lohja	Fr.W.Mäklin
1899.07.06	EH	Tampere Rahola	Th.Grönblom
1913	U	Helsingin mlk. Oulunkylä	P.H.Lindberg
1939	PS	Joroinen	Kanerva
1941.06.11	A	Maarianhamina	E.A.Hellman
1956.06.11	EK/ES	Imatra Jakola	O.Nybom	*
-1987	EK	Hamina / Vehkalahti seutu	(Suurperhosatlas)

Maakuntien viimeiset havainnot The last records of the Finnish provinces			leg. / vid.
1939	PS	Joroinen	Kanerva	ainoa, a single
1956.06.11	EK/ES	Imatra Jakola	O.Nybom	ainoa, a single	*
-1987	EK	Hamina / Vehkalahti seutu	(Suurperhosatlas)	ainoa, a single
-1987	EH	--	(Suurperhosatlas)

*) Havaintoa ei ole huomioitu ensihavainnoksi, koska maakuntarajojen siirto on vielä epäselvä. Havainto on ilmoitettu EK: Imatra. Suurperhosatlaksessa havainto on laitettu ES:lle. Suomen valtakunnan rajojen muututtua Etelä-Savon (ES) sisään jäi osia Etelä-Karjalasta (EK). Nuijamaa kokonaisuudessaan Kapea vyöhyke Joutsenoa valtakunnan rajalla Kapea vyöhyke Imatraa valtakunnan rajalla Aluemuutoksista on ollut mainintoja seuraavasti: 2000: Suomen suurperhosatlas (Huldén L. (ed.), Albrecht A., Itämies J., Malinen P. & Wettenhovi J.): Ne osat nykyisten Joutsenon ja Imatran alueista, jotka aikaisemmin ovat kuuluneet Etelä-Karjalan luonnontieteelliseen maakuntaan, katsotaan nyt kuuluvan Etelä-Savoon. 2002: Suomen perhosten luettelo. - Sahlbergia 6(2) (Kullberg J., Albrecht A., Kaila L. & Varis V.): Merkittävimpänä rajansiirtona mainittakoon Huldénin teoksessa Etelä-Savon sisään jääneiden Etelä-Karjalan osien siirto Etelä-Savoon.

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. KULLBERG Jaakko 2013 - Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto Suomen perhosten luettelo - päivitetty versio Suomen perhoset: Noctuoidea, päivitetty 29.1.2013 Alkuperäinen julkaisu: KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002: Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190. MARTTILA Olli, SAARINEN Kimmo, HAAHTELA Tari & PAJARI Mika 1996: Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 384 ss. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. VALLE Kaarlo J. 1937: Suurperhoset Macrolepidoptera II. Kiitäjät, Sphinges ja Kehrääjät, Bombyces. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 213 ss. 13 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 3.11.2013 --Page updated