Timandra griseata W. Petersen, 1902

Pohjansuolaheinämittari

Timandra comai Schmidt, 1931

Etelänsuolaheinämittari


  Suolaheinämittarit Timandra (Lepidoptera, Geometridae)
- kaksi lajia Suomessa
Lauri Kaila & Anders Albrecht

Otteita artikkelista
Euroopassa on aiemmin katsottu esiintyvän vain yksi sukuun kuuluva laji, suolaheinämittari Timandra griseata Petersen, 1902.
Nordström (1943) jakoi lajin kahdeksi alalajiksi: nimialalaji esiintyy hänen mukaansa Virossa ja Fennoskandiassa. Keski- ja Etelä-Euroopassa elävälle alalajille hän antoi nimen brykaria Nordström, 1943. Alalajijako perustui yksilöiden ulkonäköön: brykaria on griseataa pienempi ja pohjaväriltään kellertävämpi ja sen siivissä on voimakkaammin punaista sävyä.
Kaisila (1954) havaitsi, että Suomessa tavataan sekä nimimuodon että alalajin kuvaukseen sopivia yksilöitä ja esitti molempien alalajien elävän Suomessa.
Laurin ja Andersin tutkima aineisto käsitti n. 1500 kotimaista yksilöä.
-Siipien pohjaväri oli joko vaalean beigensävyinen tai selvästi kellertävä.
-Keltapohjaisten ja valkopohjaisten yksilöiden harmaiden suomujen määrässä oli huomattava ero: keltapohjaiset olivat selvästi vaaleampia kuin valkopohjaiset.
-Keltapohjaisia yksilöitä oli ainoastaan etelärannikon näytteessä. Valkopohjaisia oli kaikissa näytteissä, myös etelärannikolla.
-Valkopohjainen muoto oli hieman keltapohjaista suurempi verrattaessa saman sukupolven ja sukupuolen näytteitä toisiinsa.
-Valkopohjaisen muodon lento alkoi kesäkuun puolenvälin aikaan ja lennon huippu sattui kesäkuun lopulle. Toisen sukupolven havaintoja oli pitkälle syyskuuhun, mutta ne olivat yksittäisiä, eikä säännöllistä loppukesän huippua voitu havaita. Keltapohjainen muoto oli säännöllisen kaksisukupolvinen ja sen lento alkoi hiukan aikaisemmin kuin valkopohjaisen ja lennon huippu näytti ajoittuvan juuri ennen kesäkuun puoliväliä. Ero lennon huipuissa oli noin kaksi viikkoa.
-Valkopohjaisen muodon havainnot olivat jakautuneet melko tasaisesti etelärannikolta Tornioon saakka. Keltapohjaisen muodon havainnot painottuivat selvästi etelärannikolle ja lounaissaaristoon. Niukat sisämaan havainnot painottuivat Salpausselän seudulle sekä Itä-Suomeen.
-Naarasgenitaaleissa oli pienet, mutta vakaat erot. Sitä vastoin koirasgenitaalien rakenteet olivat hyvin samankaltaiset.
Muodot eroavat toisistaan koon, värin, naarasgenitaalien, fenologian sekä esiintymisalueen suhteen. Selviä välimuotoja ei aineistossa ollut tutkittujen ominaisuusyhdistelmien suhteen. Aineiston perusteella suolaheinämittari Timandra griseata Petersen, 1902 on todellisuudessa maassamme lajipari.
Valkopohjainen muoto on Timandra griseata Petersen, 1902.
Keltapohjainen muoto on suolaheinämittarin muotona alkuaan kuvattu Timandra griseata comai Schmidt, 1931. Tämä taksoni täyttää lajin kriteerit ja nostamme sen itsenäiseksi lajiksi Timandra comai.
1995 BAPTRIA 20(3):149-156.

Lajiparin vanhaa yhteistä havaintohistoriaa on mahdoton erotella, siksi yhteinen lajisivu.


Timandra griseata

31 mm (kärkiväli)

Finland
EH: Tampere 683:33
27. 6. 1985
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen		 28 mm (wingspan)

Finland
EK: Virolahti 671:53
27. - 29. 6. 1988
J-P. & P.Kaitila leg.
coll. J-P. Kaitila
30 mm

Finland
EK: Virolahti 671:53
6. - 8. 7. 1996
J-P. & P.Kaitila leg.
coll. J-P. Kaitila		 27 mm

Finland
EK: Virolahti 671:53
30. - 31. 7. 1985
J-P. & P.Kaitila leg.
coll. J-P. Kaitila
II gen.
27 mm

Finland
EK: Virolahti 671:53
22. - 28. 8. 2014
J-P. & P.Kaitila leg.
coll. J-P. Kaitila		 29 mm

Finland
EK: Virolahti 671:53
28. - 29. 7. 1989
J-P. & P.Kaitila leg.
coll. J-P. Kaitila

Timandra comai

29 mm

Finland
EK: Virolahti 671:53
12. - 16. 6. 1992
J-P. & P.Kaitila leg.
coll. J-P. Kaitila		 26 mm

Finland
V: Salo 666:27
16. 6. 2012
J-P.Kaitila leg.
coll. J-P. Kaitila
II gen.
27 mm

Finland
EK: Virolahti 671:53
26. 7. 2003
J-P. & P.Kaitila leg.
coll. J-P. Kaitila		 27 mm

Finland
EK: Virolahti 671:53
18. 8. 2001
J-P. & P.Kaitila leg.
coll. J-P. Kaitila
26 mm

Finland
EK: Virolahti 672:54
25. 7. - 2. 8. 2013
L-E.Fernelius, P.Pakkanen & H.Pitkäranta leg.
coll. P.Pakkanen		 28 mm

Finland
U: Porvoo 667:42
11. 9. 2003
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
23 mm

Finland
U: Hanko Täktom 664:27
22. 7. - 5. 8. 2005
M.Soininmäki leg.
coll. M.Soininmäki

(Tumma T. comai kuvattu 'alkuaikojen digipokkarilla', joka näytti tietyt värit
luonnollista punertavampina. Punertavuutta vähennetty kuvankäsittelyllä.)

Lajikuvaus
   
Määritys Vertaa lähilajeja  
ElinympäristöSuolaheinää kasvavat niityt, kalliot, hiekkakentät yms.
TalvehtiminenKeskenkasvuisena toukkana - (Valle 1946).
LentoaikaKesäkuun alusta (4.6.) - syyskuun loppupuolelle (24.9.)
(omat havainnot ilman lajijakoa)
Suomen hyönteisten tietokanta
T. griseata lennon huiput: 5.7. (korkea) ja 10.8. (matala) - (Suomen hyönteisten tietokanta)
T. comai lennon huiput: 1.7. ja 15.8., joka selvästi isompi ja laajempi - (Suomen hyönteisten tietokanta)
Lentävät yöllä, molemmat sukupuolet tulevat valolle (naaraat kuitenkin tosi huonosti)
Tulee joskus myös syötille.
 
Nimistömuutokset
   Suomenkieliset perhoskirjat:
  Timandra Dup. amata L.Vinoviiruinen suolamittari- (Aro 1900)
  Timandra Dup. amataria L.Suolakemittari- (Valle 1946)
  Timandra griseata (Petersen, 1902)Suolaheinämittari- (Mikkola et.al. 1985)
 
  Timandra griseata W. Petersen, 1902Harmosuolaheinämittari- (Silvonen et.al. 2014)
  Timandra comai Schmidt, 1931Keltasuolaheinämittari- (Silvonen et.al. 2014)

 

Kehitysasteet
The early stages

Timandra griseata      Timandra comai


Toukan ravintokasvi:
- (Aro 1900)
  • Rumex sp. (hierakat)
  • --Rumex acetosa (niittysuolaheinä)
  • Polygonum sp. (tatarkasvit)
  • Atriplex sp. (maltsat)
Muna:Säännöllisesti puikea, punainen - (Aro 1900).
Kotelo:Ruskeahko, riippuu vapaasti muutamien silkkirihmojen välissä - (Aro 1900)
Vaaleanruskea, tummia pisamia ja täpliä sekä etuselän poikki tummanruskea poikkivyö, kiinnittynyt koppaan etu- ja takapäästään - (Valle 1946).

 

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Tilanne 20.4.2016   (kartat ja havainnot)

Maakuntien havaintovuodetSuomen hyönteistietokanta     T. griseata ja T. comai

laji elää maakunnassa
maakunnasta ei havaintoa vuosiin
Suomessa vaeltaja / harhailija
1900ensimmäinen havaintovuosi
1980viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto: 1856, Kn: Paltamo ja Sotkamo, Al. & Ar. von Nordmann leg.
Arkisto: Johan Martin Jakob af TENGSTRÖM (1821-1890) arkisto:
TENGSTRÖMin muistiinpanot 1859.
Helsingin Yliopiston kirjasto, Henkilöarkistot
Kirjallisuus: 1859; Johan Martin Jakob af TENGSTRÖM
Geometridae, Crambidae et Pyralidae Faunae Fennicae.
1859 NOTISER UR SÄLLSKAPETS PRO FAUNA ET FLORA FENNICA 4 (ny Serie 1 Häftet):145-154.
 
Lajiparin ensimmäinen maininta
Suullinen: Lauri KAILA 1993 Suomen Perhostutkijain Seuran kokouksessa.
Kirjallisuus: 1994; Lauri KAILA & Anders ALBRECHT
The classification of the Timandra griseata group.
1994 ENTOMOLOGICA SCANDINAVICA 25(4):461-479.

Aikaisemmin molempien lajien katsottiin olevan saman lajin alalajeja,
joilla on hiukan erilainen levinneisyysalue ja ulkonäkö (esim. värisävy)

T. comai on tavattu ensimmäisen kerran Suomesta 1920

Maakuntien ensihavainnot
The first records of the Finnish provinces		leg.
1856KnSotkamoAl. & Ar. von Nordmann
1856KnPaltamoAl. & Ar. von Nordmann
-1859 (1850-1859)VKiskoJ.C.Lihr
1865.07.19PKIlomantsiW.Woldstedt
1882.07.23EHKuhmoinenK.Ehnberg
1899.07.17PHVesantoJ.Sucksdorff
1899PSKuopio HaminanlahtiFabritius
-1911 (1908-1911)LKUukuniemiK.J.Valle
-1934EPVaasan seutu--
1935.08.19UTammisaariA.Nordman
1936AMaarianhaminaM.Donning
1942KPKannusV.Korri
1946.06.24ESMäntyharjuO.Peltonen
1947.09.15StSammaljokiV.Lauro
1950.08.03EKKymi Kaukola [671:49]R.Stenius
1951.07.11PPeIi UlkokrunniH.Roivainen
1965.07.19-23PPpKemi Rytikari [729:39]S.Kontiokari
-1997 (1988-1997)KiL--(Suurperhosatlas)
2008.07.18KsTaivalkoski Jurmu [727:54]P.Tokola
Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

 

Kirjallisuuslähteet
References
Kirjallisuus
  • ARO Johan Emil 1900:
    Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl.
  • MIKKOLA Kauri, JALAS Ilkka & PELTONEN Osmo 1985:
    Suomen Perhoset, Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. – Tampereen Kirjapaino Oy Tamprint, Tampere. 260 ss. 12 pl.
  • SILVONEN Kimmo, TOP-JENSEN Morten & FIBIGER Michael 2014:
    Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja, Oestermarie.
  • VALLE Kaarlo J. 1946:
    Suurperhoset Macrolepidoptera IV. Mittarit, Geometrae. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 370 ss. 22 pl.
Arkisto:
  • Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto.
  • Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 16.10.2016 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Jari Kaitila:Perhosten lainaus kuvattavaksi
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, lajikuvaus, nimistömuutokset, kehitysasteet, karttapiirrokset, eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuodesta 2000
Kimmo Silvonen:Toukkakuvat
Manu Soininmäki:Perhosen lainaus kuvattavaksi: T. comai (tumma)
Jorma Wettenhovi:Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuoteen 1999